niin no, kyllähän teidän on täytynyt olla varautuneita siihen että ihmiset kyseenalaistaa sen, onko teillä loppujen lopuksi pidemmän päälle mitään yhteistä ja kuinka erilaisessa elämätilanteessa ootte.
rehellisesti sanottuna jos mun tytär olisi lesbo, ei se olisi mikään juttu, mutta jos tyttäreni alkaisi elää noinkin vanhan miehen kanssa, niin se olisi kolaus. ensinnäkin surettaisi se, että todennäköisesti lapseni joutuisi vanhenemaan yksin. hoitamaan ensin sairasta ja vanhaa miestään ja jäisi leskeksi liian nuorena.
pelkäisin myös että mies käyttäisi tytärtäni hyväksi läpi käydessän jotain ikäkriisiä ja pian jättäisi tyttäreni ja lapset ja vaihtaisi ikäiseensä naiseen.
rehellisesti sanottuna jos mun tytär olisi lesbo, ei se olisi mikään juttu, mutta jos tyttäreni alkaisi elää noinkin vanhan miehen kanssa, niin se olisi kolaus. ensinnäkin surettaisi se, että todennäköisesti lapseni joutuisi vanhenemaan yksin. hoitamaan ensin sairasta ja vanhaa miestään ja jäisi leskeksi liian nuorena.
pelkäisin myös että mies käyttäisi tytärtäni hyväksi läpi käydessän jotain ikäkriisiä ja pian jättäisi tyttäreni ja lapset ja vaihtaisi ikäiseensä naiseen.
Viimeksi muokattu:
"nanny"
[QUOTE="alma";25579756]Ihan mielenkiinnosta, miten te olette tutustuneet? Mietin vaan, että itse parikymppisenä pidin kaikkia yli kolmekymppisiä ikivanhoina kurppina. En olisi antanut ton ikäiselle miehelle edes mitään mahdollisutta hurmata minua.[/QUOTE]
Opiskelen kosmetologiksi ja olin erään autoliikkeen asiakasiltamilla suorittamassa näyttöä, tein ilmaisia meikkejä siellä naisille. Mieheni tuli kysymään kohteliaasti minulta että tahtoisinko huilata hetken ja siinä sitten otettiin yhdessä viiniä <3 Silloin ei tullut mikään ikäero mieleenkään vaan ajattelin heti että onpa tossa ihana mies. En tietenkään oo valmis kaikkiin vanhempiin miehiin ihastumaan vaan just tähän omaani.
Opiskelen kosmetologiksi ja olin erään autoliikkeen asiakasiltamilla suorittamassa näyttöä, tein ilmaisia meikkejä siellä naisille. Mieheni tuli kysymään kohteliaasti minulta että tahtoisinko huilata hetken ja siinä sitten otettiin yhdessä viiniä <3 Silloin ei tullut mikään ikäero mieleenkään vaan ajattelin heti että onpa tossa ihana mies. En tietenkään oo valmis kaikkiin vanhempiin miehiin ihastumaan vaan just tähän omaani.
"alma"
[QUOTE="nanny";25579717]Ollaan kuitenki seurusteltu tiiviisti pari vuotta joten ekat romantiikan tunteet on kyllä tasoittuneet, arjen romantiikka on säilynyt ja uskon että säilyy jatkossakin. Kun arki jää niin meille jää myös toisemme, iltakävelyt, matkat, yhteinen koti, mitä sitä muuta tarvitseekaan olla[/QUOTE]
Se vaihtaa sut kohta nuorempaan, usko vaan. Ei noi pikkupillujen perässä juoksevat vanhat ukot mitään 25-vuotiaita katsele.
Se vaihtaa sut kohta nuorempaan, usko vaan. Ei noi pikkupillujen perässä juoksevat vanhat ukot mitään 25-vuotiaita katsele.
"nanny"
On kolme aikuista lasta. Tuun heidän kanssa hyvin juttuun.
Jos/kun teillä suhde jatkuu vuosia, hankaluudet tulevat sitten kun molemmilla on vaikkapa 20 vuotta lisää ikää. On aika todennäköistä, että miehesi tulee kärsimään vanhuusiän vaivoista ja/tai sairauksista. Sulla vielä on energiaa, ehkä halua matkustella, käydä ravintoloissa, teatterissa ym. ym. mutta miehesi ei välttämättä siihen pysty.
Mun mielestä on ihan ymmärrettävää, että teidän ikäero herättää kysymyksiä, kummastelua ja jopa paheksuntaakin.
Mun mielestä on ihan ymmärrettävää, että teidän ikäero herättää kysymyksiä, kummastelua ja jopa paheksuntaakin.
Kepsis
olisin minäkin herrasmies ja kohtelias jos olisin 48v. ja löytäisin kauniin nuoren naisen joka lähtee matkaan. vaikka mitä olisin sitten oikeasti. sehän paljastuu sitten kun arki kohtaa oikeita ongelmia eikä vain niitä missä joku katsoo kieroon kadulla.
[QUOTE="nanny";25579664]Tarviiko sitä olla paljon yhteistä jos rakastetaan toisiamme ja tullaan yhdessä hyvin toimeen. Meillä on kivaa yhdessä, nauretaan ja kerrotaan hauskoja juttuja. Käydään iltakävelyllä käsikädessä. Tai sit se on vaan niin et jotku on kateellisia ku on menettäneet romantiikan ja intohimon omassa elämässään niin tälläseen ikäkysymykseen on niin helppo tarttua ku ei muutakaan keksi.[/QUOTE]
niin no jokanen pari on aikanaan eläny tuon vaiheen. ku se arki koittaa ja lapset syntyy. tarvitaan siinä paljonki yhteistä, muutakin kun hauskat vitsit, että se suhde kestää. kriisejä tulee jokaseen suhteeseen tuossa vaiheesa. niihinkin joilla on lähtökohtasin paremmat edellytykset toimia kuin teillä. en tiedä miten meidänkään suhde olis kaikkia näitä vuosia kestänyt jos meillä ei olis mitään yhteistä ja elettäs ihan eri elämäntilanteessa.
toivon todella että et joudu pettymään.
niin no jokanen pari on aikanaan eläny tuon vaiheen. ku se arki koittaa ja lapset syntyy. tarvitaan siinä paljonki yhteistä, muutakin kun hauskat vitsit, että se suhde kestää. kriisejä tulee jokaseen suhteeseen tuossa vaiheesa. niihinkin joilla on lähtökohtasin paremmat edellytykset toimia kuin teillä. en tiedä miten meidänkään suhde olis kaikkia näitä vuosia kestänyt jos meillä ei olis mitään yhteistä ja elettäs ihan eri elämäntilanteessa.
toivon todella että et joudu pettymään.
Viimeksi muokattu:
"nanny"
[QUOTE="mikä";25579809]se mies on ammatiltaan? entäs sä?[/QUOTE]
Mä valmistun keväällä kosmetologiksi ja teen nyt toiminimellä maskeeraushommia keikkaluontoisesti kun oon käynyt semmosen kurssin joskus. Mies on perheyrityksessä töissä..
Mä valmistun keväällä kosmetologiksi ja teen nyt toiminimellä maskeeraushommia keikkaluontoisesti kun oon käynyt semmosen kurssin joskus. Mies on perheyrityksessä töissä..
"nanny"
No kertokaapa mulle sitten ketkä olette menneet "pienellä ikäerolla" naimisiin että mitä niin paljon hienompaa yhteistä teillä on enemmän kuin meillä että meidän suhde on tuhoontuomittu mutta teidän ei? siis muuta kuin se pieni ikäero.
"nanny"
Pitäisikö meidän sitten lopettaa käsikädessä kävely ja alkaa synkkinä odottaa että meillä alkaa 20vuoden päästä huonot ajat?Alkuperäinen kirjoittaja KiviäkinKiinnostaa;25579852:
[QUOTE="nanny";25579883]No kertokaapa mulle sitten ketkä olette menneet "pienellä ikäerolla" naimisiin että mitä niin paljon hienompaa yhteistä teillä on enemmän kuin meillä että meidän suhde on tuhoontuomittu mutta teidän ei? siis muuta kuin se pieni ikäero.[/QUOTE]
Jos on onni matkassa ja terveyttä riittää niin yhteinen tulevaisuus. Voi vanheta yhdessä. Vaikka ei tuokaan toki automaattisesti toteudu.
Jos on onni matkassa ja terveyttä riittää niin yhteinen tulevaisuus. Voi vanheta yhdessä. Vaikka ei tuokaan toki automaattisesti toteudu.
[QUOTE="nanny";25579902]Pitäisikö meidän sitten lopettaa käsikädessä kävely ja alkaa synkkinä odottaa että meillä alkaa 20vuoden päästä huonot ajat?[/QUOTE]
Jos susta siltä tuntuu. En mä tule sua komentelemaan, mitä sun pitäisi mun mielestä tehdä.
Jos susta siltä tuntuu. En mä tule sua komentelemaan, mitä sun pitäisi mun mielestä tehdä.
Viimeksi muokattu:
Entinen Ksantippa S.
Niitä kommentteja maailmassa riittää, jos ottaa puolisokseen huomattavasti nuoremman, vanhemman, rikkaamman, köyhemmän, rumemman tai kauniimman. Tai vaikka vammaisen, ulkomaalaisen tai mielenterveystoipujan.
Tilastollisesti taitaa ollakin niin, että samankaltaisilla ihmisillä on suurin todennäköisyys onnistua liitossaan. Mutta emme ole tilastonumeroita, vaan ihmisiä jotka tapaavat toisiaan ja rakastuvat. Jos kumppani tuntuu oikealta, kannattaa luottaa elämään ja olla valmis kohtaamaan vastoinkäymisiä. Isompiakin sellaisia kuin tuttujen ajattelemattomat sanomiset.
Tilastollisesti taitaa ollakin niin, että samankaltaisilla ihmisillä on suurin todennäköisyys onnistua liitossaan. Mutta emme ole tilastonumeroita, vaan ihmisiä jotka tapaavat toisiaan ja rakastuvat. Jos kumppani tuntuu oikealta, kannattaa luottaa elämään ja olla valmis kohtaamaan vastoinkäymisiä. Isompiakin sellaisia kuin tuttujen ajattelemattomat sanomiset.
nuori vaimo
Juurikin näin. Kun minä olen vaikkapa 45v, lapset on muuttaneet kotoa ja on ihana alkaa uudestaan elää kahdelleen parisuhteen kukoistusta eli matkustella, tanssia, olla vaan. Kun sinä olet 45, sun mies on 71. Ei sen ikäiset samalla lailla varmaan jaksa, voi olla jo vaikka mitä ongelmia. Silloin suoraan sanottuna mua hävettäis jo se, että mies on noin vanha ja itse vielä nuori/nuorekas. Mun työkaveri on nyt 49v, nuori punatukkainen ja menevä. No, meno tyssäsi kun sen 70v mies on saanut kaikenlaisia vaivoja, kyllä joskus kuulemma viagran avulla koittavat jopa harrastaa seksiä..Alkuperäinen kirjoittaja KiviäkinKiinnostaa;25579909:
Ihminen vanhenee, jopa ne söpöt ja kohteliaat. Kiva on jos pari pystyy vanhenemaan YHDESSÄ, ei siten että toinen katsoo kun toinen vanhenee...
"vieras"
Ja moni ehtii tuossa kahdessa vuodessa lisääntymään, naimisiin ja eroamaankin. Että ei nyt yleistetä.
vieras2
Mä olen sitä mieltä, että kun toiseen sitoutuu niin pitää ymmärtää se, että vanhuus tulee ja onnettomuuksia tapahtuu. Ennen viriilille kumppanilleen saattaa kohta joutua vaihtamaan vaippoja ja pitää dementikosta huolta. Kuka tahansa voi halvaantua jne. Kysymys on siitä "myötä ja vastoinkäymisissä" -konseptista.
Isossa ikäerossa tilanne on siinä mielessä eri, että se vanhuus tulee teille vastaan jo todella pian. Miehes on eläkeiässä siinä vaiheessa kun oma työurasi on tuskin puolivälissäkään jne. Jos sen ymmärrät ja hyväksyt niin sit on hyvä ja onnea matkaan. Unohda muiden puheet jne. Mutta sit kun susta on kovaa vauhtia tulossa omaishoitaja ja menojalka vipattaa entisten luokkakavereiden ym perään niin älä ihmettele niitä "mitäs mä sanoin" -kommentteja.
Itselläni ja miehelläni ikäeroa 11v. Mun mielestä ok, enemmän voisi olla jo selvästi liikaa.
Isossa ikäerossa tilanne on siinä mielessä eri, että se vanhuus tulee teille vastaan jo todella pian. Miehes on eläkeiässä siinä vaiheessa kun oma työurasi on tuskin puolivälissäkään jne. Jos sen ymmärrät ja hyväksyt niin sit on hyvä ja onnea matkaan. Unohda muiden puheet jne. Mutta sit kun susta on kovaa vauhtia tulossa omaishoitaja ja menojalka vipattaa entisten luokkakavereiden ym perään niin älä ihmettele niitä "mitäs mä sanoin" -kommentteja.
Itselläni ja miehelläni ikäeroa 11v. Mun mielestä ok, enemmän voisi olla jo selvästi liikaa.
juut
[QUOTE="nanny";25579883]No kertokaapa mulle sitten ketkä olette menneet "pienellä ikäerolla" naimisiin että mitä niin paljon hienompaa yhteistä teillä on enemmän kuin meillä että meidän suhde on tuhoontuomittu mutta teidän ei? siis muuta kuin se pieni ikäero.[/QUOTE]
No meillä on 3v ikäero, mies nuorempi kuin minä. Itse 35 mies 32. Niin takana on 7 yhteistä vuotta ja kaksi lasta. Edelleen joka ilta käperrymme toistemma kainaloon, edelleen mies saattaa suukottaa mua otsalla kesken kauppareissu. Olemme molemmat töissä, jos mieheni on tullut kotiin ennen mua niin kotona odottaa mua lämmin ruoka.
Me saatamme vielä iltatähden hankkia, tai sitten emme. Jos kaikki menee hyvin, meillä on vielä aikaa aloittaa uudestaan moottoripyöräily yhdessä, laitettu harraste hyllylle kun lapset ovat pieniä. Olemme joskus jo puhuneet siitäkin ajasta kun olemme isovanhempia - kuinka ihana on nähdä omien lasten varttuva aikuisiksi ja löytävän onnen (toivon niin).
Sairaus ja äkillinen kuolema voi toki kohdata meidätkin, kuten teidätkin. siinä ollaan samalla viivalla. Mutta toisin kuin te, me tulemma vanhenemaan yhdessä eikä romantiikka katoa kun sitä ruokitaan. Se on kahden kauppa, siinä molempien pitää antaa osuutensa. Me saamme toivottavasti myös iloita lapsenlapsista.
No meillä on 3v ikäero, mies nuorempi kuin minä. Itse 35 mies 32. Niin takana on 7 yhteistä vuotta ja kaksi lasta. Edelleen joka ilta käperrymme toistemma kainaloon, edelleen mies saattaa suukottaa mua otsalla kesken kauppareissu. Olemme molemmat töissä, jos mieheni on tullut kotiin ennen mua niin kotona odottaa mua lämmin ruoka.
Me saatamme vielä iltatähden hankkia, tai sitten emme. Jos kaikki menee hyvin, meillä on vielä aikaa aloittaa uudestaan moottoripyöräily yhdessä, laitettu harraste hyllylle kun lapset ovat pieniä. Olemme joskus jo puhuneet siitäkin ajasta kun olemme isovanhempia - kuinka ihana on nähdä omien lasten varttuva aikuisiksi ja löytävän onnen (toivon niin).
Sairaus ja äkillinen kuolema voi toki kohdata meidätkin, kuten teidätkin. siinä ollaan samalla viivalla. Mutta toisin kuin te, me tulemma vanhenemaan yhdessä eikä romantiikka katoa kun sitä ruokitaan. Se on kahden kauppa, siinä molempien pitää antaa osuutensa. Me saamme toivottavasti myös iloita lapsenlapsista.
Entinen Ksantippa S.
Kerrotaan vielä, että hieman aloittajaa nuorempana seurustelin itseäni noin kymmenen vuotta vanhemman miehen kanssa.
Olin varmaan siihen aikaan aika pinnallinen ihminen, mutta minua vaivasi se, että hän kuunteli eri sukupolven musiikkia, pukeutui eri sukupolven vaatteisiin, käytti eri sukupolven kieltä, katsoi eri sukupolven elokuvia ja ajatteli poliittisista asioista eri tavoin (vanhoillisemmin) kuin minä ja ystäväni. Kyllähän hän varmasti kunnioitti minua tietyllä tavalla enemmän kuin ikätoverit, hänellä oli varaa ostaa kalliita lahjoja ja viedä ajelulle hienolla autolla, mutta nuo asiat enemmänkin kasvattivat sitä kiusaantuneisuutta ja yhteenkuulumattomuuden tunnetta.
Nuo seikat eivät sitä suhdetta kaataneet, mutta eivät ne sitä rakentaneetkaan. Eikö sinulla, ap, ole lainkaan vastaavia kokemuksia?
Olin varmaan siihen aikaan aika pinnallinen ihminen, mutta minua vaivasi se, että hän kuunteli eri sukupolven musiikkia, pukeutui eri sukupolven vaatteisiin, käytti eri sukupolven kieltä, katsoi eri sukupolven elokuvia ja ajatteli poliittisista asioista eri tavoin (vanhoillisemmin) kuin minä ja ystäväni. Kyllähän hän varmasti kunnioitti minua tietyllä tavalla enemmän kuin ikätoverit, hänellä oli varaa ostaa kalliita lahjoja ja viedä ajelulle hienolla autolla, mutta nuo asiat enemmänkin kasvattivat sitä kiusaantuneisuutta ja yhteenkuulumattomuuden tunnetta.
Nuo seikat eivät sitä suhdetta kaataneet, mutta eivät ne sitä rakentaneetkaan. Eikö sinulla, ap, ole lainkaan vastaavia kokemuksia?
"isabe"
Mun on pakko kertoa oma kokemukseni kun asia on koskettanut omaakin elämääni niin että menin vielä sinuakin nuorempana naimisiin iäkkään miehen kanssa ja saimme elää ihanan avioliiton jota kesti kuitenkin vain 15vuotta kunnes mieheni kuoli, mutta se 15vuotta oli valehtelematta elämäni onnellisinta aikaa enkä vaihtaisi sitä mihinkään. Ei kannata jättää elämänsä rakkautta väliin siksi että ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olen kyllä nykyäänkin naimisissa (oman ikäiseni kanssa) ja jo mummokin ja tyytyväinen elämääni mutta kannattaa seurata sydäntään. Multa olis jääny 15vuoden rakkaustarina elämättä jos olisin kuunnellut aikoinani toisten kommentteja.
Entinen Ksantippa S.
Tähän väliin minun on sanottava, että oman ja lähipiirini kokemuksen mukaan häpeä on yksi niistä tunteista, jotka onneksi vähenevät iän ja suhteellisuudentajun myötä.
45-vuotias tuskin alkaa hävetä puolisoa, jonka kanssa hän on onnellisesti ollut yhdessä 20 vuotta. Surullinen hän voi varmasti olla, katkerakin, jos vaikka aikainen Alzheimer vie puolison mukana. Mutta häpeä puolison iästä on sellainen tunne, että jos sitä ei parikymppisenä koe, se tuskin nelikymppisenäkään yllättää.
25/45
Täällä nyt taas puhuu ne joilla ei ole asiasta kokemusta. Mieheni on 20 vuotta vanhempi eikä sitä huomaa. Ja jos joku ulkopuolinen viitsii laskea harmaita hiuksia yksitelle,n niin se on hänen ongelmansa, ei meidän. Katsokaas kun ihmiset on yksilöitä. JEE! Jos se teidän tuntemanne 20 v vanhempi mies on ihan papparainen niin se ei tarkoita että kaikki olisivat. Miten, te jotku voitte olla, niin, yksinkertaisia?
"jaahas"
[QUOTE="nanny";25579883]No kertokaapa mulle sitten ketkä olette menneet "pienellä ikäerolla" naimisiin että mitä niin paljon hienompaa yhteistä teillä on enemmän kuin meillä että meidän suhde on tuhoontuomittu mutta teidän ei? siis muuta kuin se pieni ikäero.[/QUOTE]
Ei tarvitse olla kysymys siitä että suhteesi on tuhoontuomittu. Sitä vain rasittaa liuta asioita, jotka pienen ikäeron liitoissa jäävät kärsimättä. Ja liuta semmoisia, jotka ovat todennäköisempiä teidän kaltaisessa liitossa. Me muut esimerkiksi elämme samassa maailmassa, koska olemme kasvaneet samalla vuosikymmenellä, ja käymme samankaltaisia psyykkisiä kehitysvaiheita läpi. Kun suhde perustuu ystävyyteen ja samankaltaisiin arvoihin, tälläkin on yllättävän paljon merkitystä.
Mutta jos sinä olet pinnallinen höhlä, ja miehesi on samanmoinen, niin saatatte pärjätä hyvinkin (tosiaan kunnes mies löytää seuraavan samanmoisen, jos on riittävän pinnallinen). En tiedä onko ylimielisyytesi höhlyyttä vaiko vain nuorta ikää. Mutta silti olisi hyvä miettiä niitä suhteenne erikoistekijöitä. Noin iso ikäero on reilusti alle 0,3 prosentissa liitoista, ja on ihan hyviäkin syitä siihen miksi näin on. Jos edelleen kahden vuoden jälkeen osaat mainita miehestä hyviksi puoliksi kohteliaisuuden ja komeuden, niin ei teidän suhteenne kovin syvällinen ole.
Yksi vahdittava asia on väkivaltaisuus. Se on yleisempää liitoissa, joissa mies on rutkasti vanhempi. Jotain vikaa miehen itsetunnossa tai muissa asioissa saattaa olla, kun ei pärjää omanikäisempien naisten kanssa. On kuitenkin miehellekin huonoja puolia siinä, että seurustelee likiteinin kanssa. Pitkään ei yksikään nuori iho riitä pitämään niitä huonoja puolia tasapainossa, ellei tilanteessa ole muita myötävaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi miehen tunnevammaisuus tms tekijä, joka heikentää hänen mahdollisuuksiaan onnistua muun kuin untuvikon kanssa.
Ei tarvitse olla kysymys siitä että suhteesi on tuhoontuomittu. Sitä vain rasittaa liuta asioita, jotka pienen ikäeron liitoissa jäävät kärsimättä. Ja liuta semmoisia, jotka ovat todennäköisempiä teidän kaltaisessa liitossa. Me muut esimerkiksi elämme samassa maailmassa, koska olemme kasvaneet samalla vuosikymmenellä, ja käymme samankaltaisia psyykkisiä kehitysvaiheita läpi. Kun suhde perustuu ystävyyteen ja samankaltaisiin arvoihin, tälläkin on yllättävän paljon merkitystä.
Mutta jos sinä olet pinnallinen höhlä, ja miehesi on samanmoinen, niin saatatte pärjätä hyvinkin (tosiaan kunnes mies löytää seuraavan samanmoisen, jos on riittävän pinnallinen). En tiedä onko ylimielisyytesi höhlyyttä vaiko vain nuorta ikää. Mutta silti olisi hyvä miettiä niitä suhteenne erikoistekijöitä. Noin iso ikäero on reilusti alle 0,3 prosentissa liitoista, ja on ihan hyviäkin syitä siihen miksi näin on. Jos edelleen kahden vuoden jälkeen osaat mainita miehestä hyviksi puoliksi kohteliaisuuden ja komeuden, niin ei teidän suhteenne kovin syvällinen ole.
Yksi vahdittava asia on väkivaltaisuus. Se on yleisempää liitoissa, joissa mies on rutkasti vanhempi. Jotain vikaa miehen itsetunnossa tai muissa asioissa saattaa olla, kun ei pärjää omanikäisempien naisten kanssa. On kuitenkin miehellekin huonoja puolia siinä, että seurustelee likiteinin kanssa. Pitkään ei yksikään nuori iho riitä pitämään niitä huonoja puolia tasapainossa, ellei tilanteessa ole muita myötävaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi miehen tunnevammaisuus tms tekijä, joka heikentää hänen mahdollisuuksiaan onnistua muun kuin untuvikon kanssa.