[QUOTE="minä vaan";25534513]Eipä siinä taida muu auttaa kuin istua miehen kanssa saman pöydän ääreen ja PUHUA nämä raha-asiat yhdessä läpi, ilman mitään itkuja ja kiukkuja, ihan asiallisesti. Vaihtoehdothan on ne että joko mies kitisemättä elättää koko perheen tai sitten sinä menet myös töihin ja muksu päiväkotiin. Se kumman te valitsette pitää teidän yhdessä perheenä tehdä, sen jälkeen kun asia on päätetty on kumankaan turha kitistä.
Ja on se kumma kun ei sitä keskustelua voida käydä ennen lapsen hankintaa.[/QUOTE]
Tää tilanne on mutkikas, koska mä olen töissä. Mutta palkka juoksee huonosti... pitää ymmärtää kun ei alkuun ole mistä ottaa. Ja tilanne on nyt jatkunut pitkään. Siis ei tää herkkua ole mullekaan. Mua ei kiinnosta tehdä töitä kun ei saa tehdystä työstä palkkaa. Mutta ei paljon auttanut vaikka jäin kotiin. Sitten sanottiin että eihän sulle lasketa niistä päivistä ollenkaan palkkaa..
Mä olen tässä nyt lähetelly hakemuksia josko pääsis töihin josta maksetaan palkkaa koska pian multa loppuu toi kotihoidontukikin. Mutta en ole liitossa, en saa ansiosidonnaista, en halua irtisanoutua koska en saa kuitenkaan niitä lomakertymistä palkkoja sittenkään.
Ja tää nyt hiertää niin mua kun mun miestänikin. Ja ymmärrän häntä jotenkin, mutta en ymmärrä miksi hän yhtäkkiä päättää että eletään eri rahoilla. Ihan kuin mä voisin tälle asialle tässä yrityksessä jotain. Olen kysynyt, että edes 500 e palkkaa kuukaudessa niin helpottais jo kummasti, mutta ei kuulemma. Mä olen tässä yrittänyt kertoa omaa tilannetta että mä olen rahaton ja mun nimellä tulevat laskut on pian ulosotossa ja perinnässä vaikka niihin olen nyt saanut maksuaikaa sovittua...
Niin ei todellakaan ole kiva tässä tilanteessa lähteä keikistelemään hepenisssä miehen mieliksi. Kun ei tää parisuhde nyt voi hyvin...
