Olinko kohtuuton? Suutuin miehen työmatkasta!

[Äiti usein yksin]

Ap, minä ymmärrän sinua. Itse olen aika paljon yksin kotona lasten kanssa, kun mieheni on vaihtelevia aikoja muualla töissä. Ja kyllä se raskasta on, meille kaikille. Mies potee huonoa omatuntoa ollessaan pois kotoa, ja itse myönnän käyttäytyväni usein kuin marttyyri. Nukun huonosti, kun mies on poissa, mikä ei ainakaan helpota arkea. Kuitenkin me aina pärjäämme, vaikkei se yksin oleminen lasten kanssa niin herkkua olekaan. Ja mainittakoon vielä, että meilläkin mummolat yms. ovat 600-800km päässä.

Omia "selviytymiskeinojani" on esimerkiksi se, että yritän keksiä joka päivälle jonkinlaista ohjelmaa. Leipomista, kyläilyä, kaupungilla käymistä, uimahalli, ravintola jne. Ja tietenkin normaalista arjesta pidetään kiinni ruokailuineen, ulkoiluineen ja nukkumaanmenoaikoineen. Lasten ikävää pyrin helpottamaan sillä, että pääsevät vaikkapa vuorotellen minun viereeni nukkumaan, joskus saatetaan tehdä siskonpeti lattialle tms.

Voisiko näistä vinkeistä olla apua? Ja tiedät varmasti itsekin, että kyllä sinä pärjäät. Ja loppujenlopuksi viikko menee nopeasti, vaikka eteenpäin katsoen se ehkä tuntuukin ikuisuudelta. Jaksamista!

 

[Hujanhajan]

Tättätettäätää... jessus.

 

["vieras"]

[QUOTE="a.p";25482428]Viikolla olisi vielä muskari ja kerho 5v ja harrastusjuttuja 6v ja en minä vauvan kanssa voi mennä keikkumaan jonnekin urheiluhalleille. Tämä ottaa nyt niin päähän!

Viikon ruokatavaratkin pitää sitten hankkia jne. ok. teille kaikille tämä käy. Hyvä niin.[/QUOTE]

Siis täh? Miksi vauvan kanssa ei voi mennä urheiluhalille? Vauva kantoliinaan tai -reppuun ja menoksi. Aikaisemmissa viesteissäni minulla riitti sinulle ap ymmärrystä, mutta nyt nämä jutut menevät jo vähän yli hilseen.

 

[ymmärrän hyvin]

Ymmärrän ap:tä täysin. Omalla kohdalla se ei ole pärjäämiskysymys niinkään, vaikka raskastahan se on, mutta yleisesti ottaen ärsyttäisi noin lyhyt varoitusaika. Ja huonosti nukkuvan vauvan kanssa viikon yh:n jälkeen on ihan poikki. Omalla miehellä on jonkin verran työreissua ja vihaan yli kaiken niitä. Varsinkin nyt kun talossa on kahden muun lapsen lisäksi se huonosti nukkuva vauva.

 

[ulkonainen]

On minulla kortti, mutta en todellakaan tykkää ajaa kun lapset on kyydissä. En edes sinne eskariin. Ja mummolaan en ainakaan lähde ajamaan noiden kolmen kanssa. Junalla pääsisi, mutta on sekin todella raskasta yksin.

No voi voi. Oma mieheni on tyomatkalla joka ainoa viikko, viikonloppu tuntuu melkein lomailulta kun on toinen auttamassa. Jos et yhta viikkoa jaksa, niin miksi halusitte kolme lasta? Apua on varmasti myos tarjolla, eli lastenhoitajia, kunhan vaan ottaa luurin kateen.

Hurjalta kuullostaa kuinka riippuvainen olet miehestasi.

 

[Keittiönoita]

Mä ymmärrän ärtymyksen, kun tieto matkasta tuli näin lyhyellä varoitusajalla. En itsekään pidä suunnitelmien äkillisistä muutoksista, vaikka lapseni ovatkin jo aikuisia. Joskus kuitenkin suunnitelmat muuttuvat joko työn tai jonkun muun asian - kuten vaikka oman sairastumisen - vuoksi. Sitten pitää vaan kaivaa esiin plan b.

 

[Wandii]

[QUOTE="a.p";25482428]Viikolla olisi vielä muskari ja kerho 5v ja harrastusjuttuja 6v ja en minä vauvan kanssa voi mennä keikkumaan jonnekin urheiluhalleille. Tämä ottaa nyt niin päähän!

Viikon ruokatavaratkin pitää sitten hankkia jne. ok. teille kaikille tämä käy. Hyvä niin.[/QUOTE]

Ei vain. Siellä minä vain olen keikkunut, kun mies on kaiket illat raksalla. Viikossa jalisharhjoitukset ja jääkiekkoharjoitukset. Mutta kaikki on mahdotonta, jos teet siitä mahdotonta. Asenne ratkaisee.

 

[Lentokala]

[QUOTE="a.p";25482428]Viikolla olisi vielä muskari ja kerho 5v ja harrastusjuttuja 6v ja en minä vauvan kanssa voi mennä keikkumaan jonnekin urheiluhalleille. Tämä ottaa nyt niin päähän!

Viikon ruokatavaratkin pitää sitten hankkia jne. ok. teille kaikille tämä käy. Hyvä niin.[/QUOTE]

Hankit ne viikon ruokatavarat nyt kun mies on kotona ja viikolla ette mene minnekään. Eskari ei oo pakollinen ja harrastukset vielä vähemmän.

Ajattele jos sun pitäs käydä vielä töissä herranjestas!

 

[Mrs Bean]

Mä vähän ihmettelen että kuinka teillä muuten toimii nää arkiset asiat. Eli miten eskari kulkee eksariin ja pois nosmi päivinä, miten lapset harrastuksiin ja muskariin? Miten ruokaostokset? Miten kaikki muut päivisin suoritettavat arkiaskareet? Ja miten ap normaalin päivän aina järjestää ja mitä tekee? Jos eskari ei ole kovin kaukana niin eikö sinne pääse kulkeen kävellen? Kuulostaa kyllä siltä että ap tekee asiasta tahallaan hankalan.

 

[pennilee]

Mun tarvii kyllä heti tänään kysyä mun mieheltä,että olenko MÄ kohtuuton kun olen sentään perheen ainoa äiti ja vähintään 2 vrk viikosta työmatkoilla... *virn* kun tähän asti ollaan oltu kaikki ihan tyytyväisiä mun palkkapäivinä,plus tietysti mies lentokenttäviinoista ;-)

 

[ilonpilaaja]

On minulla kortti, mutta en todellakaan tykkää ajaa kun lapset on kyydissä. En edes sinne eskariin. Ja mummolaan en ainakaan lähde ajamaan noiden kolmen kanssa. Junalla pääsisi, mutta on sekin todella raskasta yksin.

Ai tää olikin tää. Trolli joka on aikaisemminkin kirjoitellut "mahdottomista" elämäntilanteista joihin mies on pääsyy. Hyvä mielikuvitus, mutta alkaa näköjään toistamaan itseään.

 

[a.p.]

Asia ratkaistu. Sisko tulee meille opiskelupaikkakunnalta. Jättää muutamat luennot väliin.

Tosin hän on lapseton. Ei hänkään voi lapset kyydissä meidän autoa ajaa.

ja kiitos vaan kaikille, jotka syyllistivät ja sättivät. Ehkä sitten olen avuton luuseri. ja kyllä, en ole tottunut olemaan yksin lasten kanssa.

 

[EJK]

Arvasin, että täällä tulee vaan sontaa niskaan. Te kun kaikki olette niin osaavia, jaksavia ja suvaitsevaisia. Minusta tämä vaan oli kohtuutonta. Perheellinen kuitenkin kyseessä. Ei lapsiperheestä niin vain lähdetä reissailemaan viikoksi. Saa tässä suunnitella koko ensi viikon uusiksi. Eskarilaisen kuskaamiset jne.

Mutta hyvä jos teillä kaikki onnistuu!

Sontaa? Sekö on sontaa, jos olemme sitä mieltä että olit kohtuuton? Ja meillä myös lapsiperhe on työreissut tulleet tutuksi, myös ne viikon mittaiset ja hieman ylikin. Ymmärrän, että harmittaa ja tuottaa hieman työtä jos joutuu tosiaan koko viikon järjestelemään uudeksi, mutta pyri ajattelemaan että kyse on kuitenkin vain viikosta ja teet sen minkä kykenet. Eskariinkaan ei ole pakko mennä joka päivä, jos tuntuu vienti ja haku ylivoimaiselta - tai vaikka ei tuntuisikaan. Tsemppiä, kyllä sinä selviät kun otat sellaisen asenteen! Asenne ratkaiseen

 

[justjustjust]

Ymmärrän ap:ta hyvin. Miehesi luultavasti nauttiikin työmatkoistaan, koska pääse irti arjesta, olemaan aikuisten joukossa - kun työvelvollisuudet hoidettu, niin vapaana kuin ellun kana. Karua, mutta valitettavan usein myös totta. Yrittikö miehesi edes sanoa työnantajalle, että ei käy? Että tällaisella varoitusajalla ei perheellinen ihan vaan lähdekään? Vai oliko vaan, että joojoo tottakai lähden vaikka tunnin päästä? Mun mielestä siinä on jo aika iso ero...

Onko miehesi yrittänyt vaihtaa työtä sellaiseen, jossa vähemmän matkustusta? Vai onko vain salaa tyytyväinen tilanteeseen, kun on "pakko" mennä tekemään muutama tunti töitä ja nautiskella loppupäivä vieraalla maalla?

Olen kyyninen ja suorastaan ilkeämielinen, mutta pelkäänpä olevani myös realisti...

 

["jaahas"]

Asia ratkaistu. Sisko tulee meille opiskelupaikkakunnalta. Jättää muutamat luennot väliin.

Tosin hän on lapseton. Ei hänkään voi lapset kyydissä meidän autoa ajaa.

ja kiitos vaan kaikille, jotka syyllistivät ja sättivät. Ehkä sitten olen avuton luuseri. ja kyllä, en ole tottunut olemaan yksin lasten kanssa.

Mä en enää tiedä mitä sanoa.

 

["Reissuleski"]

Voi herranjumala kun olet avuton!

Ymmärrän että ärsyttää kun mies joutui lähtemään noin lyhyellä varoitusajalla mutta miten ihmeessä sä yleensä selviät arjesta tolla asenteella?

Mun mies on AINA 5pv reissussa 3 vapaalla ja hyvin onnistuu kotihommat, kaupoissa käynnit ja harrastuksiin viennit lasten kera. Enkä valita, olen vaan kiitollinen kun miehellä on hyvä työpaikka!

Ehkä teidän pitäisi harkita vakihoitajan palkkaamista jos perhearjen pyörittäminen on noin haastavaa...

 

[Bonaire]

Asia ratkaistu. Sisko tulee meille opiskelupaikkakunnalta. Jättää muutamat luennot väliin.

Tosin hän on lapseton. Ei hänkään voi lapset kyydissä meidän autoa ajaa.

ja kiitos vaan kaikille, jotka syyllistivät ja sättivät. Ehkä sitten olen avuton luuseri. ja kyllä, en ole tottunut olemaan yksin lasten kanssa.

miksi sä et voi ajaa autolla,kun lapset on kyydissä ja estääkö siskosi lapsettomuus häntä ajamasta autolla,kun on lapsia kyydissä :O

 

[Glenn]

 

[Big Bang Theory]

Asia ratkaistu. Sisko tulee meille opiskelupaikkakunnalta. Jättää muutamat luennot väliin.

Tosin hän on lapseton. Ei hänkään voi lapset kyydissä meidän autoa ajaa.

ja kiitos vaan kaikille, jotka syyllistivät ja sättivät. Ehkä sitten olen avuton luuseri. ja kyllä, en ole tottunut olemaan yksin lasten kanssa.

Miksi siskosi ei voi ajaa lapset kyydissä? Jos sinä et voi niin muutkaan ei voi?
Voi apua!

 

["sipsi"]

Kannattaa tosiaan selvittää, mistä saisit apua viikon ajaksi. Ja eskari ei ole pakollinen eikä lapsi jää mistään oleellisesta paitsi, vaikka ei ensi viikolla menisikään eskariin. Tulevaisuutta silmällä pitäen kannattaa miettiä, miten jatkossa miehesi työreissujen ajan pärjäät ja jos pärjääminen tuntuu mahdottomalta, niin miehen on syytä miettiä työpaikkaansa uudestaan.

Samaa mieltä. Ymmärrä, ap, harmisi ja pahan mielesi täysin. Kuitenkin, jos työhön matkustaminen kuuluu, on todella vaikeaa kieltäytyä lähtemästä. Ja nopeaan se viikko aivan varmasti menee.

 

[huhe]

Tää on oltava provo??
siis kuka hoitaa eskarin viennin kun mies töissä?vai joutuuko se töiden välissä ajeleen viemään hakeen?
kuva vie lapset harrastuksiin?
siis jessus joo tää oli joku provo koska sittenhän mies joutuu istuun kotona eikä missään töissä
koska
a)aloittaja ei aja lapset kyydissä
b)voi tehdä mitään kun mies ei kotona ei tottunut olemaan yksin,eli siis onko se mies edes missää töissä???
c)ikää oli täh?

 

[sarmiina harmaana]

Mun mies myös lähdössä viikoksi reissuun, ja mä jään kotiin neljän lapsen kanssa, joista pienimmät kaksosia. Ja ajattelin kyllä ihan hyvin pärjätä. Viikonloppuna käyn valmiiksi kaupassa, ettei tuplien kanssa tartte hakea viikolla kuin välttämättömimmät. Mulla on muutenkin arki tosi rytmitettyä, koska mies tekee paljon duunia, ja siten mä pystyn tän huushollin pyörittämään. Asenne tosiaan ratkaisee paljon, jos sä ajattelet ettet pärjää, niin silloin se pärjääminen onkin vaikeaa. Mä ainakin tiedän pärjääväni.

 

["sipsi"]

Piti olla "ymmärrän"...

 

["vieras"]

Lapseton ei voi ajaa autoa jossa lapset kyydissä

 

[dfs]

Ymmärrän ap:ta hyvin. Miehesi luultavasti nauttiikin työmatkoistaan, koska pääse irti arjesta, olemaan aikuisten joukossa - kun työvelvollisuudet hoidettu, niin vapaana kuin ellun kana. Karua, mutta valitettavan usein myös totta. Yrittikö miehesi edes sanoa työnantajalle, että ei käy? Että tällaisella varoitusajalla ei perheellinen ihan vaan lähdekään? Vai oliko vaan, että joojoo tottakai lähden vaikka tunnin päästä? Mun mielestä siinä on jo aika iso ero...

Onko miehesi yrittänyt vaihtaa työtä sellaiseen, jossa vähemmän matkustusta? Vai onko vain salaa tyytyväinen tilanteeseen, kun on "pakko" mennä tekemään muutama tunti töitä ja nautiskella loppupäivä vieraalla maalla?

Olen kyyninen ja suorastaan ilkeämielinen, mutta pelkäänpä olevani myös realisti...

Kai se mies ny mielellään lähtee, jos kotona joutuu kaiken tekee. Kai se mies kuskaa lapset harrastuksiin ja eskarilaisen eskariin, jos kerta vaimo ei näytä kykenevän. Varmaan mies joutu käymään kaupassakin ja tekee ruuan ja keksii lapsille tekemistä ja leikkii niiden kanssa kaiket illat, kun vaimo ei pärjää.