Onko nainen naisena vain osa miesten yhteiskuntaa?

[olen nainen]

[QUOTE="aloittaja";25343360]Kyse ei ole paremmuudesta absoluutissa mielessä. Viktoriaanisuuden etuna oli kuitenkin pehmeyden ja inhimillisyyden suurempi määrä, koska nämä arvot kuuluivat naisten ylläpidettäviksi.

Kritisoin toki sitä, että nykyaika arvotetaan paremmaksi kuin mennyt aika. Kyseessä on kyseenalainen käsitys todellisuudesta, koska ei ajalla ole mitään suuntaa "parempaan" kuten ei evoluutiollakaan ole, on vain muutosta ja kulttuurievoluutiota.[/QUOTE]

Saat kritisoida ihan rauhassa. Moni asia on nykyaikana ihmisen ja inhimillisyyden kannalta paljon paremmin kuin vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Ja etenkin naisen kannalta monessakin maassa!

 

["aloittaja"]

Miksei se olisi sitä? Se tulkinta on tarkalleen omani. Minulle on tärkeää saada käydä töissä, saada ajatella ihan omilla aivoillani, olla vapaa liikkumaan ja tekemään kaikkea mitä haluan. SINÄ HALUAT RAJOITTAA VAPAUTTANI, ja tuossa mielessä olet yhtä hirveä kuin islamistit.

Nuo käsitykset eivät ikävä kyllä ole omiasi, vaan tämän ajan ja oman kulttuurisi, joita toistat.

En ymmärrä mitä tarkoitat vapauden rajoittamisella? Koska vapautta ei koskaan ole täydessä merkityksessään ja mahdollisuudetkin yleensä typistyvät vain tiettyyn muottiin. Esimerkiksi vallantavoittelun mahdollisuus kaikille viilentää maailmaa kokonaisuutena minun nähdäkseni.

 

["Nainen"]

Minun mieheni sanoi, että maisellisuus on paljon ulkonäköä, mutta vielä enemmän liikettä ja tapaa liikkua. Mieheni mielestä kodin hoitaminen ja siivoaminen ei ole naisellista, vaan pelkästään perinteistä. Hän ei pidä kodin hengettäriä naisellisena, koska usein he ovat ulkoisesti ruokkoamattomia ja liikkuvat kömpelösti ja tökerösti. Ei hän uranaisiakaan niin kutsuvina pidä, vaan hänelle naisellisuus on eniten sitä kehon hallintaa.

Sanoisin, että sulla on fiksu mies!

 

["aloittaja"]

Eli siis sinäkö ap väität ihan pokkana, että vanha, naisen elämää, tekemisiä ja omana itsenään olemista rajoittava aika oli jotenkin parempaa naisen itsensä kannalta? Että naiset olivat onnellisempia ja vapaampia toimiessaan, pukeutuessaan, näyttäessään ja käyttäytyessään kuten miehet halusivat? Oletko tosissaan sitä mieltä, että nainen on onnellinen änkiessään varpaansa kapeakärkisiin korkosaapikkaisiin ja kuroessaan keskikroppansa valaanluilla tuettuun korsettiin?
Nainen on onnellinen hymyillessään vienosti ja pitäessään turpansa kiinni?
Lisäksi väität, että naiset ovat niin yksinkertaisia, etteivät itse vaan tajua, kuinka onnellisia olisivat jos vaan kiltisti pysyisivät siellä, missä naisen paikka on?

Ja naamioit koko sovinistisen roskan kulttuuri-, ja yhteiskunta-aiheiseksi, syvälliseksi keskusteluksi naisen onnellisuudesta ja vapaudesta. Ei hyvää päivää.

Kyse ei ole paremmuudesta vaan erilaisuudesta. Tuo narratiivisi on vain eräs tulkinta menneestä ajasta, ei mikään ainoa totuus siitä.

 

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";25343360]Kyse ei ole paremmuudesta absoluutissa mielessä. Viktoriaanisuuden etuna oli kuitenkin pehmeyden ja inhimillisyyden suurempi määrä, koska nämä arvot kuuluivat naisten ylläpidettäviksi.

Kritisoin toki sitä, että nykyaika arvotetaan paremmaksi kuin mennyt aika. Kyseessä on kyseenalainen käsitys todellisuudesta, koska ei ajalla ole mitään suuntaa "parempaan" kuten ei evoluutiollakaan ole, on vain muutosta ja kulttuurievoluutiota.[/QUOTE]

Ihminen elää ajassa ja menneestä emme voi tulkita kuin merkkejä ja merkkejäkin vain omasta kulttuuristamme ja ajastamme käsin. Se miten merkkejä tulkitsemme, on riippuvainen valitsemastamme näkökulmasta, vallitsevasta tavasta tehdä tutkimusta sekä subjektiivisista näkemyksistämme. Historiankirjoituksen traditiot ovat vaihdelleet, jolloin kaikki historia on jonkun värittynyttä tulkintaa ajasta jota emme voi käsitellä /tulkita kuin kirjoitettuja merkkejä tulkisemalla.

Ja se mitä on haluttu säilyttää ja mitä on haluttu kirjoittaa muistiin on ollut riippuvainen menneestä yhteiskunnasta, sen traditioista kirjoittaa sekä arvottaa tietoa. Sitä paitsi absoluuttiseen totuuteen eivät taida uskoa kuin katolilaiset ja matemaatikot. Humanistit puolestaan ymmärtävät maailman olevan riippuvainen tulkinnoista. Yhdellä historiallisella tapahtumalla voi olla tuhansia tulkintoja, vallitsevista olosuhteista riippuen joku niistä tulkinnoista otetaan yhteiseksi merkiksi ja muistoksi tapahtumasta.. vaikka ne tuhannet muut tulkinnat tilanteesta voisivat olla yhtä oikeita.

Se, että kokee nykyajan parempana kuin menneen ei mielestäni ole mitenkään erikoista tai väärää. Parinkymmenen vuoden päästä voimme tehdä uuden tulkinnan ajasta 2012 ja luultavasti todeta taas, että kyllä elämä vuonna 2032 on parempaa vuonna 2012.

 

["aloittaja"]

Minusta on nyt jotenkin uskomatonta, ettet todellakaan näe, että Suomessa on monta tapaa olla nainen. Ei ole mitään yhtä suomalaista naista, kuten ei ole yhtä suomalaista miestäkään. Ja minussakin, yhdessä suomalaisen naisen ilmentymässä on monta roolia.

Tuntuu, että 7-vuotias poikanikin ymmärtää asian paremmin. Kun kysyin häneltä, mistä hän tietää, että olen tyttö. Hän sanoi, että äiti, olet niin tyttömäinen!

Ei Suomessa ole valtavasti ihmisiä, jotka poikkeavat kulttuuristaan. Tämä on kaikille yhteisöille tyypillistä. Kuten joku sanoi, erilaisia katsotaan aina kieroon.

En puhu rooleista vaan kulttuurirakenteista. Ne tavat, miten asioista ollaan totuttu ajattelemaan ja miten vallanpitäjät niistä ajattelevat, ovat yleisesti hyväksytty totuus.

 

[säpäle]

Sanohan vielä kumpi on sinusta lähempänä vapautta. Se, että sinulla on yksi tietty kaava jonka mukaan voit elää vai se, että sinulla on kaksi kaavaa, jonka mukaan voit elää?

 

[säpäle]

[QUOTE="aloittaja";25343426]Ei Suomessa ole valtavasti ihmisiä, jotka poikkeavat kulttuuristaan. Tämä on kaikille yhteisöille tyypillistä. Kuten joku sanoi, erilaisia katsotaan aina kieroon.

En puhu rooleista vaan kulttuurirakenteista. Ne tavat, miten asioista ollaan totuttu ajattelemaan ja miten vallanpitäjät niistä ajattelevat, ovat yleisesti hyväksytty totuus.[/QUOTE]

Minä puhuin tuolla kieroon katsomisesta aiemmin. Olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että ennemmin näitä kieroon katsomisia on ollut enemmän tai herkemmin, kuin nykyään.

 

["aloittaja"]

Kyllä nainen on on ennen tasa-arvoisuutta ollut ns. miehensä jatke ja lähestulkoon miehensä omaisuutta. Ja mitä tuohon Japanin viittaukseen tulee, niin suosittelen tutustumaan kulttuuriin ja naisen asemaan siellä tarkemmin.

Kyse ei ole yhteiskunta-asemasta vaan naisen erilaisuudesta verrattuna mieheen. Japanissa esimerkiksi naisella on sanoja ja sanontoja, joita miehellä ei ole. Kun taas meidän kielemme ei tee mitään eroa sukupuolten välillä.

On muitakin tasoja tarkastella vapautta ja eksistenssiä kuin yhteiskunnallinen tai sosiologinen.

 

[vieras ulkomailta]

Mielenkiintoista! Minun ( ulkomaalainen) mieheni on kritisoinut ihan samaa suomalaisissa naisissa.

 

["vieras"]

nimenomaan haluan (ja saan) olla itsenäinen ja irrallinen miehestäni. Siihen kaikkien pitäisi pyrkiä.

Meitä pitää yhdessä vain se, että me kumpikin haluamme. Eli oma tahto. Ei velvollisuus ei riippuvaisuus.

Onneksi ap:lla ei ole mitään mahiksia päästä lisääntymään.

 

["nainen"]

Jos tieteellisen tutkimuksen tekeminen on sinulle tuttua tietänet, että yhden henkilön satunnaisiin kokemuksiin ja havaintoihin perustuvien teorioiden esittäminen on puutaheinää. Mielipitetä toki voi ja kuuluukin esittää kyseisellä perusteella.

Miksi sotket tieteen tekemisen omien mielipiteidesi esittämiseen? Yritätkö päteä? Rakennatko sinä olemassaolosi perustan ja minäkuvasi akateemisuudelle? Onko sinulla jotenkin heikko itsetunto?

Minusta tekstisi oli hienonkuuloisilla termeilla koristeltua vailla asiasisältöä olevaa puutaheinää.

 

[poikia3]

[QUOTE="aloittaja";25343394]Nuo käsitykset eivät ikävä kyllä ole omiasi, vaan tämän ajan ja oman kulttuurisi, joita toistat.

En ymmärrä mitä tarkoitat vapauden rajoittamisella? Koska vapautta ei koskaan ole täydessä merkityksessään ja mahdollisuudetkin yleensä typistyvät vain tiettyyn muottiin. Esimerkiksi vallantavoittelun mahdollisuus kaikille viilentää maailmaa kokonaisuutena minun nähdäkseni.[/QUOTE]

Tottakai tämä aika ja kulttuuri vaikuttaa minuun.

Mutta todellakin olet rajoittamassa naisen vapautta sitä itse edes ymmärtämättä. Nykyaikaisen yhteiskunnan menestymisen ja kehittymisen yksi elinehto, on se, että mitään mahdollisuuksia ei jätetä käyttämättä. Naisten täysipainen osallistuminen yhteiskuntaan on sen yksi elinehto. Jo ennen on ollut naisia, jotka ovat halunneet toimia toisin, kun yhteiskunnan asettamat rajat olisivat heille sallineet. Marie Curie on joutunut taistelemaan oikeudestaan opiskella ja tehdä töitä.

Mitä enemmän tekstejäsi luen, sitä enemmän sinua halveksin. Sitä sivistymättömämpi olet, ja sitä valheellisempi. Sitä sovinistisempi ja seksistisempi. Se kaikki on verhottu hienoon sanahelinään.

Sinä muka kuulutat monipuolisuutta naiseuteen, mutta mitä enemmän sinua lukee, sitä vähemmän sitä haluat.

Onneksi tässä maassa on paljon älykkäitä, miehekkäitä miehiä, jotka antavat meidän naisten olla naisia omalla tavallamme. Jotka ovat ylpeitä meistä ja meidän menestyksestämme, jotka eivät koe meitä naisia millään tavalla oman miehisyytensä uhkana. Jotka siis näkevät sukupuoliroolit ihan toisella tavalla.

 

["aloittaja"]

Eli mistä sitten on kysymys, jos ei työelämästä. Jos ajattelee esimerkiksi viihdettä, mediaa, vapaa-aikaa, harrastuksia jne, en kyllä tajua miten ne kovat arvot sieltä niin puskevat ohitse. Jos ajatellaan vaikkapa viihdetarjontaa, niin kyllä niitä nyyhkyleffoja suolletaan yhtä paljon kuin toimintajännäreitä. Jos ajatellaan mediaa, niin kyllä yhtä lailla puhutaan politiikasta ja taloudesta, kuin niistä tunteellisista traagisista kohtaloistakin. Harrastuksia löytyy jääkiekosta pitsinnypläämiseen. Joten missä tässä yhteiskunnassa ne kovat arvot jyräävät ne mielestäsi naiseuteen kuuluvat arvot.

Kyse on paljon laajemmasta asiasta kuin tarjonnan määrä. Jo se, että tarjontaa on paljon, voidaan nähdä skitsofrenisena tilana kapitalismissa (Deleuze).

Kyse on myös siitä, millainen käytös on arvostettua ja hyväksyttyä. Eri kulttuureilla on erilaisia käytöstapoja ja arvostelmia. Minä olen toivonut repertuaarin laajentamista esim. niin että joku suomalaisnainen olisi virkistävällä tavalla erilainen ja yksilöllisempi kuin muut. Mutta ilmeisesti sellainen vaatisi rohkeutta, johon toiset naiset meillä lannistavat. Harva erottuu joukosta, moni on sitä mitä muutkin, vaikka kiinnostuksen kohteet voivat toki vaihdella. Erilaiset kiinnostuksen kohteet eivät vielä takaa mitään yksilöllistä.

Taas kun katson vaikka nyt Venäjää, niin siellä naisen yhteiskuntarooli on ehkä lukitumpi, mutta naiset ovat voimakkaampia yksilöinä ts. itseen panostaminen ei siellä tarkoita että ihminen on epämiellyttävä tms., kuten täällä usein on. Eli nainen on ehkä vapaampi esteettisenä yksilönä (kulttuurisesti enemmän naisten aluetta 1800-luvulta lähtien), kun taas Suomessa naisen vapaus on realistisempaa "yhteiskunnallista massaa", joka perustuu yhteistyöhön ja keskeistä on se, kellä on valta, ei niinkään esim. se, että on kaunis ja hyväkäytöksinen tai erityisesti pehmeistä arvoista huolehtiva, joita pitäisin Venäjällä tärkeämpinä esimerkiksi.

Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta emme me voi sanoa, että Suomen tulkinta on jotenkin ratkaisevasti parempi kuin Venäjän.

 

["aloittaja"]

Vai olisko niin, että naisten on pakko olla "perinteisesti naisellisia" saadakseen narrattua itselleen elättäjän, kun yhteiskuntajärjestys ei suosi sitä, että he voisivat itse elättää itsensä ja itse päättää, miten toteuttavat itseään.

Meillä Suomessa naisilla on vapaus olla sellaisia naisia kuin haluamme, koska emme ole taloudellisesti riippuvaisia miehistä.

Minusta tuo on traaginen ja lähes inhorealistinen näkemys. Mieleeni tulee ne suomalaisnaisten näkemykset, että thaimaalainen nainen etsii vain elättäjää miehestä. Miksi on niin vaikea pitää mahdollisena, että kyseessä on jokin muu kuin raha ja yhteiskunta-asema? Koska kyseessä on projektio omista uskomuksista koskien todellisuutta aivan toiseen tilanteeseen.

 

["aloittaja"]

Sen suurempiä lähdesuosituksia ei tarvitse etsiä kuin esim. Kelan sivut. Ja jotta tulen paremmin ymmärretyksi, niin sanoisiko äitiyspäiväraha, vanhempainvapaa, äitiysloma jotain....

Kyllä tasa-arvoisuus on pelkästään positiivinen asia molempien sukupuolten kannalta, siitä asiasta on aivan turha alkaa vääntää kenenkään!

Ohoh. Kyllähän kaikkiin käsitteisiin, myös tasa-arvoon, liittyy kiistakysymyksiä ja historiallisuutta. Ei mitään käsitettä tai aatetta voi pitää "kuningaskäsitteenä", jota ei tarvitse enää tutkia tai purkaa osiinsa.

 

["vieras"]

No kun tässä sosiaalisesta sukupuolesta keskustellaan niin miksi keskustelussa esiintyy vain maskuliini ja feminiini maskuliini? Sosiaalisia sukupuolia on kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa maskuliini, maskuliini feminiini, feminiini, feminiini maskuliini, transgender, androgyynisyys.. varianteina sosiaalisiisn sukupuoliin kuuluvat myös a-seksuaalit, homot, lesbot, transvestiittisuus..

Ja sitten kun ihminen yhdistää identiteetissään biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuolen, seksuaaliminänsä yhteiskunnalliseen vallitsevaan sukupuolirooliin.. muodostuu minuus, identiteetti, toimintamallit ja ne arvot jotka ohjaavat elämää sillä hetkellä. Sama yksilö voi toimia oman identiteettinsä mukaan joissakin asioissa feminiinisti, androgyynisti, feminiini maskuliinisti ja sukupuolineutristi. Samalla tapaa arvot voivat tilanteessa riippuen olla kovia tai pehmeitä.

 

[poikia3]

[QUOTE="aloittaja";25343566]
Taas kun katson vaikka nyt Venäjää, niin siellä naisen yhteiskuntarooli on ehkä lukitumpi, mutta naiset ovat voimakkaampia yksilöinä ts. itseen panostaminen ei siellä tarkoita että ihminen on epämiellyttävä tms., kuten täällä usein on. Eli nainen on ehkä vapaampi esteettisenä yksilönä (kulttuurisesti enemmän naisten aluetta 1800-luvulta lähtien), kun taas Suomessa naisen vapaus on realistisempaa "yhteiskunnallista massaa", joka perustuu yhteistyöhön ja keskeistä on se, kellä on valta, ei niinkään esim. se, että on kaunis ja hyväkäytöksinen tai erityisesti pehmeistä arvoista huolehtiva, joita pitäisin Venäjällä tärkeämpinä esimerkiksi.

Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta emme me voi sanoa, että Suomen tulkinta on jotenkin ratkaisevasti parempi kuin Venäjän.[/QUOTE]

Suomessa naisella on täysi vapaus olla kaunis ja panostaa itseensä, Venäjällä naisen on oltava kaunis ja panostettava itseensä hankkiakseen sen elättäjän, ja sitä kautta hyvän aseman. Onko tätä niin vaikea ymmärtää?

Ja mikä sulkee pois hyvänkäytöksen, kauneuden ja ulkonäköön panostamisen sekä yhteiskunnallisen osallistumisen? Ei mikään paitsi oma kapeakatseisuutesi!

Itseasiassa kun lukee näitä juttujasi, ei tarvitse ihmitellä miksi sinulla on tietynlainen käsitys suomalaisesta naisesta. Sivistyneet ja fiksut naiset lähtevät pois, sellaista kuraa tuo tekstisi on.

 

["aloittaja"]

Minkälainen olisi aloittajan ihannenainen? Kerro mm. luonteesta, harrastuksista, kiinnostuksen kohteista, mahdollisesta koulutus- ja urataustasta. Ymmärrän, että skaala näissä voi olla varsin laaja, mutta jos nyt saisist pistää ihan yhteen pakettiin kaikki ominaisuudet näin teoreettisella tasolla, niin minkälainen siitä syntyisi?

En pysty sanoin määrittelemään sellaista. Ehkä ainoa kriteeri on tuo jätkämäisyyden vähäisyys elämäntavoissa ja käytöksessä. Siis tietynlainen groteskius ja liian antaumuksellinen uraohjusmaisuus on jotain mitä en pidä kauniina, koska minulle itselleni ihmiset ja erityisesti läheiset ovat uraani tärkeämpi asia. Millään muulla ei oikein ole merkitystä niin että sitä voisi sanoin määrittää.

Tosin mainittakoon että olen ollut löytävinäni alle 25-vuotiaista naisista enemmän näiden vastavoimaa, katkeroituneet ja liiaksi elämän kumartamat ovat yleensä olleet vanhempia naisia ja sellainen en ole itse vaikka olen "jo" kolmekymppinen. Pidän naisesta, jossa on elämää ja iloa, mutta myös jonkin verran keskustelutaitoa ja vähän haastettakin.

 

["vieras"]

Ja miksi niistä muista kulttuureista täytyy ottaa vertailukohdiksi vain feminiinit sosiaali sukupuolet? Samanlaiset variaatiot sukupuolista niistäkin löytyy. Ja samalla tapaa ne variaatiot ohjaavat ihmistä ja samalla tapaa ihmiset taistelevat vallitsevia rooleja vastaan. Sterotypiat vain pilaavat kauniit variaatiot.

 

[nuori nainen]

Useasti olet jo käyttänyt tätä "miesten rinnalle tuloa". Mielestäsi siis naiset ovat jollain tapaa alempana ja heidän jätkämäisyytensä nostaa heidät miesten rinnalle.

Tällaisen vaikutelman minäkin sain ap:n pohdinnoista. Kovasti näyttää pelottavan, että naiset nousevat miesten rinnalle ja saavat yhä vapaammin tehdä mitä tahtovat.

 

[?___?]

Mitäpä jos tekisit asiasta tutkimuksen haastatellen eri kultuurien naisia? Kuinka naisellisiksi he kokevat itsensä ja mitä naisellisuus heidän mielestään on. Mitä naiset haluavat.
Ihan kuin kuvittelisit tietäväsi naista itseään paremmin milloin nainen on naisellinen ja onnellinen.
Hyvyys ja huolenpito ei katoa maailmasta vaikka naiset olisivat vahvoja ja johtajia. Pehmeiden arvojen katoamisesta et voi syyttä naisten miehistymistä. Miehet itse ovat asettaneet hellyyden "akkojen tuohuksi". Miksi olisi naisten vastuulla pitää näitä arvoja yllä? Ihan yhtä paljon s eon miesten vastuulla.

Kaipaat kovasti naisten ja miesten olevan erilaisia. Kuitenkin enimmäkseen naiset ja miehet ovat samanlaisia -ihmisiä. Erot sukupuolten välillä ovat joka puolella loppujen lopuksi pienet, vain yhteiskunta tekee eroista suuri (esim. lähi-idän naista alistavat maat ym. )

Yhtä asiaa en ymmärrä.. Miksi tahdot kasvattaa oman, subjektiivisen mielipiteesi ja toiveesi kaiken kattavaksi totuudeksi joka kaikkien pitäisi ymmärtää sinun tavoin? Vai tykkäätkö vain väitellä huviksesi näin yksinkertaisesta aiheesta?

Ihan vain vinkkinä, sitten kun olet löytänyt tällaisen idän ihmeen, oman prinsessai, sellaisen kuin toivot kaikkien naisten olevan, älä möläyttele hänelle näitä sun ajatuksia.
Oletko paljon muuten jutellut näistä asioista naisten kanssa? Mitäs ovat tuumanneet?

 

["vieras"]

Ja vaikka historiatieteissä esiintyy paljon mustavalkoista joko tai ajattelua. Niin alun teesisi olisi pitänyt mielestäni kuulua näin, määritteleekö suomalainen ja Suomessa syntynyt (ei ainoastaan Suomen kansalaisuuden saanut) feminiini maskuliini heteronainen nainen minuutensa yhteiskunta-asemansa perusteella, ei yksilöyden, historiallisten perinteiden, tai biologisten seikkojen perusteella. Toisin sanoen koko feminiini maskuliini naista määrittävänä johtoajatuksena on yhteiskunnallinen "pystyä tekemään X siinä kuin maskuliini suomalainen ja Suomessa syntynyt mies 2000-luvun sukupuoliroolien puitteissa".

 

[säpäle harmaana]

[QUOTE="aloittaja";25343566]Kyse on paljon laajemmasta asiasta kuin tarjonnan määrä. Jo se, että tarjontaa on paljon, voidaan nähdä skitsofrenisena tilana kapitalismissa (Deleuze).

Kyse on myös siitä, millainen käytös on arvostettua ja hyväksyttyä. Eri kulttuureilla on erilaisia käytöstapoja ja arvostelmia. Minä olen toivonut repertuaarin laajentamista esim. niin että joku suomalaisnainen olisi virkistävällä tavalla erilainen ja yksilöllisempi kuin muut. Mutta ilmeisesti sellainen vaatisi rohkeutta, johon toiset naiset meillä lannistavat. Harva erottuu joukosta, moni on sitä mitä muutkin, vaikka kiinnostuksen kohteet voivat toki vaihdella. Erilaiset kiinnostuksen kohteet eivät vielä takaa mitään yksilöllistä.

Taas kun katson vaikka nyt Venäjää, niin siellä naisen yhteiskuntarooli on ehkä lukitumpi, mutta naiset ovat voimakkaampia yksilöinä ts. itseen panostaminen ei siellä tarkoita että ihminen on epämiellyttävä tms., kuten täällä usein on. Eli nainen on ehkä vapaampi esteettisenä yksilönä (kulttuurisesti enemmän naisten aluetta 1800-luvulta lähtien), kun taas Suomessa naisen vapaus on realistisempaa "yhteiskunnallista massaa", joka perustuu yhteistyöhön ja keskeistä on se, kellä on valta, ei niinkään esim. se, että on kaunis ja hyväkäytöksinen tai erityisesti pehmeistä arvoista huolehtiva, joita pitäisin Venäjällä tärkeämpinä esimerkiksi.

Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta emme me voi sanoa, että Suomen tulkinta on jotenkin ratkaisevasti parempi kuin Venäjän.[/QUOTE]

Eli sinusta se paine samanlaisuuteen lähtee muista naisista? Millä tavalla sieltä joukosta sitten pitäisi erottua? Kyllä minun mielestäni Suomessakin on aika paljonkin ihmisiä, jotka erottuvat porukasta, omalla olemuksellaan ja persoonallaan. Sen ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla sitä "itseensä panostamista", mitä sitten sillä tarkoitatkaan. Ja sitten taas toisaalta, jos kaikki erottuvat yksilöinä, niin eikös hekin kaikki sitten lopulta ole sitä harmaata massaa, koska ei ole sitä harmaata massaa, josta voisi erottua.

Ja miten ne venäläiset siis ovat oikeammalla tavalla yksilöllisiä, koska korostavat sitä esteettisyydellään, mutta suomalaiset ovat vain näennäisesti yksilöitä, koska hakevat sitä yksilöllisyyttään tekemisen kautta? Siksi koska se esteettisyys kuuluu naiseuteen, mutta tekeminen ja jotain tärkeää saavuttaminen ei kuulu, vai?

 

["aloittaja"]

Mutta et arvosta niiden perinteisten naisellisten arvojen kyseenalaistamista, koska..

Arvostan toki, niin kauan kuin kyseenalaistuksen korjausehdotus ei tule uudeksi ainoaksi totuudeksi. Nyt tilanne on vähän sellainen että JOKO tasavertaisuus miesten kanssa TAI "turnoff" vanhanaikaisuus ym ym. Että se siitä vapaudesta.

Jos tämä vapaus on sitä, että ei saa olla perehtynyt historiaan ja kulttuureihin avoimin mielin ja muustakin kuin mennyttä tai muita kulttuureja paheksuvasta näkökulmasta, millaista onkaan epävapaus!