Olenko liian täydellinen mies?

  • Viestiketjun aloittaja Mies31vee
  • Ensimmäinen viesti
kivennäisvesi
Tästä keskustelusta saa jo aika hyvän kuvan siitä minkälainen olet ja miten vuorovaikutat muiden ihmisten kanssa. Kiinnitin huomioni erityisesti siihen, että jätät vastaamatta tiettyihin kommentteihin kokonaan. Olisiko niin, että miten näet itsesi ja miten kuvaat itseäsi eroaa melkoisesti siitä minkälaisena muut näkevät sinut oikeasti.

Jo pelkästään sen toistelu, että olet persoonallisempi kuin muut, antaa vaikutelman siitä, että pidät itseäsi muita parempana, ja omia tapojasi ja mielipiteitäsi tärkeämpinä kuin muitten. Kun sanot, että et ole "trendikäs", se kuulostaa omaan (epäluuloiseen) korvaani siltä, että olet varsin taipumaton asiassa kuin asiassa. Mitä sinulle on trendikkyys?
 
  • Tykkää
Reactions: Kastanja
Niin, naisen pitäisi kyllä arvostaa kiinnostuksen kohteitani kuten minun hänen. Mutta en sanoisi itseäni varsinaisesti nörtiksi. Tähtään kyllä korkealle, en tunne olevani "tavis" koska en ole koskaan täysin löytänyt itseäni ihan tavallisesta tai "normaalista" suomalaismiehen elämästä, vaikka osaksi olenkin sitä.
Minusta et ole ollenkaan nörtti. Minä olen mutta en pahimmasta päästä :D
 
Mies31vee
[QUOTE="sasa";25174062]Ihan ensiksi, relaa. Kuten jo sanoin, epätoivo haisee pitkälle. Jätä ylenmääräinen analysointi kotiin lähtiessäsi tutustumaan uuteen ihmiseen. Sammuta se analysaattori edes hetkeksi elämässä, voit hämmästyä, mitä kohtaat.
Ja mikäli "ritarillisuutesi" ilmenee samoin kuin vaikkapa Aku Ankalla hänen _yrittäessään_ olla Iineksen suosiota tavoitellessan paavillisempi kuin Paavi itse, niin ei ei ei. Älä avaa ovia, jos et osaa tehdä sitä luontevasti, älä heitä poplariasi vesilätäkköön säästääksesi naisen söpöjä avokkaita kastumiselta.
Ole ihminen ihmiselle, jätä se omaa erinomaisuuttaan maneroiva Übermensch kotiin. Älä tilitä heti kaikkea tuntemaasi ulos huuliltasi.[/QUOTE]

Ihan kiintoisaa.

En kyllä epätoivoiseksi kutsuisi itseäni, enemmän ihmetteleväksi. En todellakaan lähde juttuun, ellen tunne niin. Viimeksi tunsin näin erästä ulkomaalaista naista kohtaan v. 2009 ja sainkin rakennettua ihan hyvän ystävyyssuhteen etänä ja nettilähtöisenä. Pidän haasteista :)

Toinen on minulle kokonaisuus, sekä luonne että ulkonäkö. Jos toisessa on paljon juttuja, joista en pidä, en voi rehellisesti olla hänen kanssaan, pidän sellaista typeränä. Eli joudun olla analyyttinen. Ei ole kenenkään etu mun mielestä lähteä mukaan täysin ilman analysaattoria. Naisen kunnioitukseni ja rauhallisuuteni taas estää "tempaukset" tai sirkustemput etenkin aluksi ja tiedän että niitä olisi hyvä joillekin löytyä.

Ihminen ihmiselle kuulostaa ehkä itselleni liian maanläheiseltä. Tämä tasaisen tappava maanläheisyys ja viivottimella tasaus on eräs juttu, josta en itse niin pidä Suomen kulttuurissa. Dynamiikkani on toinen, jossa molemmat ovat jotain enemmän, koska ovat toisen silmissä erityisiä. Tietenkin arkeakin on, asiat eivät ole toisensa poissulkevia.
 
viitisen penniä
Tässä on kyse siitä että yritän antaa itsestäni avoimesti mahdollisimman totuudenmukaista kuvaa, jotta tapaamisesta tulisi onnistunut ja sopivat ihmiset valikoituisivat isommasta joukosta.
Näin arvelinkin. Itse olen kuitenkin kokemuksenkin kautta tullut siihen tulokseen, että tuo toimintamalli ei ole tehokas. Kokemuksesi kai osoittaa, ettei menestys ole sinunkaan kohdallasi ollut huima?

Inhoan laskelmointia ja järkianalyyseja, mutta rakastan rehellisyyttä ja viehättymisen tunnetta. Ei sitä tietenkään voi kielellistää, mutta ei minusta ole haitta, jos tietää mitä piirteitä on vailla luonteessa.
Olen lukemattomat kerrat viehättynyt lukiessani ihania ominaisuuslistoja ja huomatessani jonkun kuvailevan juuri minua. Naamatustenkin tutustuessa on joskus osunut kohdalle ihmisiä, joiden kanssa "vaihdetaan" ominaisuuksia aina vain enemmän innostuen, kun kaikki tuntuu osuvan niin hyvin kohdalleen. Näistä jutuista ei koskaan ole kuitenkaan tullut vakavaa seurustelua. Tapailua, ihastumista ja lopulta ystävyyttä, mutta ei kuitenkaan suuria romanttisia tunteita. Olen päätellyt tästä ainakin kaksi seikkaa: erilaisten ominaisuuksien kuvailut tarkoittavat eri ihmisille eri asioita ja ihmismieli on hyvin petollinen siinä, että sitä kuvittelee haluavansa itsestäänselvästi jotakin, mutta rakastuukin lopulta ihan johonkin muuhun. Uskon, ettei toivottujen piirrevaatimusten täyttäminen kovinkaan vahvasti indikoi parisuhteen tai sen toimivuuden todennäköisyyttä.

Tarkoitan että kiinnostukseni kohteet ja persoonani ovat vähän erikoisempia suomalaiselle miehelle.
Et varmaankaan saanut kiinni siitä, mitä yritin sanoa. Itse en siis usko, että on olemassakaan sellaista kuin tavallinen suomalainen mies ja mielestäni moisen oletuksen tekeminen kertoo jotakin olettajasta. Kaikissa on jotakin erikoista. Maailma ei ole ollenkaan mustavalkoinen, pidättäytyvyyden vaihtoehto ei ole rintoihin tarttuminen ensitreffeillä, kirjallisuuden vaihtoehto ei ole formulat ja kalja. Loputon määrä erilaisia variaatioita, yhdistelmiä, sävyjä.

Olen ihan samaa mieltä, kyse on kohdallani ekonomisuudesta, ei listoihin luottamisesta. Yritän saada sopivanlaista seuraa, en pelkää sitä, etten saa mitään seuraa. Mutta ehkä tosielämässä se voisi onnistua paremmin.
Uskon, että lyhyemmillä teksteillä ja runsaasta kuvailusta pidättäytymällä voisit saada parempaa tulosta aikaiseksi. Arvelen siis, että kaunis yritys olla tehokas kääntyy vain haitaksesi ja harmiksesi.
 
Mies31vee
Alkuperäinen kirjoittaja kivennäisvesi;25174106:
Tästä keskustelusta saa jo aika hyvän kuvan siitä minkälainen olet ja miten vuorovaikutat muiden ihmisten kanssa. Kiinnitin huomioni erityisesti siihen, että jätät vastaamatta tiettyihin kommentteihin kokonaan. Olisiko niin, että miten näet itsesi ja miten kuvaat itseäsi eroaa melkoisesti siitä minkälaisena muut näkevät sinut oikeasti.

Jo pelkästään sen toistelu, että olet persoonallisempi kuin muut, antaa vaikutelman siitä, että pidät itseäsi muita parempana, ja omia tapojasi ja mielipiteitäsi tärkeämpinä kuin muitten. Kun sanot, että et ole "trendikäs", se kuulostaa omaan (epäluuloiseen) korvaani siltä, että olet varsin taipumaton asiassa kuin asiassa. Mitä sinulle on trendikkyys?
En yksinkertaisesti ehdi vastaamaan joka viestiin, sori (ja menen ihan pian nukkumaan). Pidän kyllä keskustelusta suuresti, myös koskien itseäni!

En mielestäni erityisesti toistele sitä, se vain perustuu havaintoihini todellisuudesta Suomessa ja tuntemiini miehiin, myös ystäviini.

Olen periaatteellinen, ja toisinaan kyllä sinnikäs, mutten taipumaton.

Trendikkyys itselleni on "rentoutta" enemmän kuin vilpittömyyttä, viihdettä, "sedu koskinen", tosi-tv, ym. En edes murkkuiässä tuntenut oloani kotoisaksi sellaisessa kulttuurissa. Pidän sellaista yksinkertaisesti epäaitona ja pinnallisena, tehdasvalmisteisena ja laskelmoituna.
 
Mies31vee
Alkuperäinen kirjoittaja älykäs yh;25174028:
No laitat "casual" -tyylin päälle ja kertoilet hauskoja ritaritarinoita! :)
Haha! Se on vaan niin tavallista... Mutta joo, olen kyllä huomannut että jos ei laittaudu liikaa nettitreffeille niin ne menevät paremmin. Ongelmani on että kaipaisin "erityistä", en tavallista.
 
"sasa"
Ihan kiintoisaa.

En kyllä epätoivoiseksi kutsuisi itseäni, enemmän ihmetteleväksi. En todellakaan lähde juttuun, ellen tunne niin. Viimeksi tunsin näin erästä ulkomaalaista naista kohtaan v. 2009 ja sainkin rakennettua ihan hyvän ystävyyssuhteen etänä ja nettilähtöisenä. Pidän haasteista :)

Toinen on minulle kokonaisuus, sekä luonne että ulkonäkö. Jos toisessa on paljon juttuja, joista en pidä, en voi rehellisesti olla hänen kanssaan, pidän sellaista typeränä. Eli joudun olla analyyttinen. Ei ole kenenkään etu mun mielestä lähteä mukaan täysin ilman analysaattoria. Naisen kunnioitukseni ja rauhallisuuteni taas estää "tempaukset" tai sirkustemput etenkin aluksi ja tiedän että niitä olisi hyvä joillekin löytyä.

Ihminen ihmiselle kuulostaa ehkä itselleni liian maanläheiseltä. Tämä tasaisen tappava maanläheisyys ja viivottimella tasaus on eräs juttu, josta en itse niin pidä Suomen kulttuurissa. Dynamiikkani on toinen, jossa molemmat ovat jotain enemmän, koska ovat toisen silmissä erityisiä. Tietenkin arkeakin on, asiat eivät ole toisensa poissulkevia.
Hei, ihan mies miehelle: Lue tekstisi 2-100 kertaan. Kaikki, mitä olet tänään tähän ketjuun kirjoittanut: BORING!!

Ihan ensin kannattaa pudottaa pää sieltä parempien ihmisten pilvistä tänne kuolevaisten joukkoon. Jos kiinnostus väärin perustein romantisoituun ritariaikaan ristiretkineen tekee sinun mielestäsi itsestäsi valtavirrasta poikkeavan, et voisi enempää väärässä olla. Korkeintaan käytät mm. sitä jalustana, jolla pyrit nostamaan itseäsi mainstreamin yläpuolelle. Newsflash: myös prinsessat käyvät vessassa.

Olet lapsena saanut turvallisesti rokotusohjelmassa rautakangen hanuriisi.
 
"Minni"
Varmaan oot ihan hyvä tyyppi, vaikka toki tollanen lista hyvistä ominaisuuksistaan ja otsikko antaa eittämättä itserakkaan vaikutelman. Etenkin toi että sitä omaa persoonallisuutta korostetaan. Kaikki on persoonallisia. Sun kaltaisia miehiä pörrää humanistisessa tiedekunnassa pilvin pimein, et ole niin poikkeava. Ja toi tosikkomaisuus voi olla ongelma tai sulle sopii sit vain toinen tosikko. Huumorintaju on ainakin mulle todella tärkeä ominaisuus miehessä. Ja mites paljon olet itse ottanut yhteyttä naisiin tuolla deittipalstoilla? Onnea etsintään! Itse en jaksaisi pörrätä deittipalstoilla, en tosin baareissakaan.
 
"..."
Keskityt liikaa itseesi, analysoit liikaa itseäsi. Keskity enemmän muihin, niin ehkä hekin keskittyvät sinuun. Ihmisen suurimpia virheitä on pitää itseään erikoisempana kuin muuta, aika harvoin ihmiset ovat erikoisia. Laskeudu, mutta älä silti tyydy vähempään.
 
samanikäinen nainen
En kyllä epätoivoiseksi kutsuisi itseäni, enemmän ihmetteleväksi. .
Niinkun jo aikaisemminkin kommentoin, niin tässä varmaan se ongelma: eli näet itsesi eri tavalla kun muut.
-Muut näkevät sinut epätoivoisena, vaikka itse näkisit itsesi kuinka ihmetteleväisenä.
-Muut näkevät sinut kenties kummallisena, vaikka itse näkisit itsesi kuinka personaalisena.
-Muut näkevät sinut tosikkona, vaikka omasta mielestä olet vaan kohtelias ja mikä-se-sana-nyt-olikaan formaali?
- Muut näkevät sinut tärkeilevänä, vaikka omasta mielestäsi olet vaan sivitynyt ja filmaattinen
- Olisiko lista loputon...

Ja sitten toi ilmaisu: viimeksi kun olit kiinnostunut naisesta, sait rakennettu häneen hyvän ystävyyssuhteen, koska pidät haasteista? Ja pakko sun on olla analyyttinen toisen ulkonäöstä.... ÖÖÖÖ... Jos kolahtaa, niin kolahtaa. Se alku on perhosia vatsassa ja hurinaa päässä, haaste tulee siinä, miten sen suhteen saa pysymään vuodesta toiseen ;)
 
Mies31vee
[QUOTE="jenna";25174053]Sori vaan, mut oot liian siirappinen ja jotenkin naismainen. Ja tulee tunne, että olet suhteessa liian omistushaluinen.[/QUOTE]

Olen kyllä kiinnostunut vähän pehmeämmistä asioista (kielet, kulttuuri...). Toisaalta myös maskuliinisista (salilla vääntö, metallimusiikki, sotahistoria...). Mutta en pitäisi itseäni omistushaluisena. Perusjutut kuitenkin pitäis löytyä eli vastavuoroisuus, neuvottelu, rehellisyys ja kunnioitus, että voi luottaa toiseen. On myös totta että juuri nyt mieluiten viettäisin aikaani sopivalta vaikuttavan ihmisen kanssa kuin isossa porukassa, baarissa tms. menoissa.
 
Mies31vee
Alkuperäinen kirjoittaja samanikäinen nainen;25174194:
Niinkun jo aikaisemminkin kommentoin, niin tässä varmaan se ongelma: eli näet itsesi eri tavalla kun muut.
-Muut näkevät sinut epätoivoisena, vaikka itse näkisit itsesi kuinka ihmetteleväisenä.
-Muut näkevät sinut kenties kummallisena, vaikka itse näkisit itsesi kuinka personaalisena.
-Muut näkevät sinut tosikkona, vaikka omasta mielestä olet vaan kohtelias ja mikä-se-sana-nyt-olikaan formaali?
- Muut näkevät sinut tärkeilevänä, vaikka omasta mielestäsi olet vaan sivitynyt ja filmaattinen
- Olisiko lista loputon...

Ja sitten toi ilmaisu: viimeksi kun olit kiinnostunut naisesta, sait rakennettu häneen hyvän ystävyyssuhteen, koska pidät haasteista? Ja pakko sun on olla analyyttinen toisen ulkonäöstä.... ÖÖÖÖ... Jos kolahtaa, niin kolahtaa. Se alku on perhosia vatsassa ja hurinaa päässä, haaste tulee siinä, miten sen suhteen saa pysymään vuodesta toiseen ;)
En pysty ajattelemaan kanssaihmisistäni noin negatiivisesti, joten en usko sinua ;)

Ilman muuta, olemme tunteneet jo vuosia tämän tytön kanssa ja olemme yhä yhteydessä aika tiukaan.
 
Haha! Se on vaan niin tavallista... Mutta joo, olen kyllä huomannut että jos ei laittaudu liikaa nettitreffeille niin ne menevät paremmin. Ongelmani on että kaipaisin "erityistä", en tavallista.
En ihmettele jos et ole löytänyt kumppania. Etsit erikoista mutta samalla pitkäkestoista kumppania. Kuulostat hieman samalta kuin harlekiineihin hurahtaneet naiset jotka etsivät ihannettaan. Erityisiä hetkiä voi kyllä järjestää mutta arki on liima suhteessa. Minkälaisia ystäväsi ovat? Voitko siellä olla erityinen ja nauttia erityisyydestä?
 
"sasa"
En pysty ajattelemaan kanssaihmisistäni noin negatiivisesti, joten en usko sinua ;)

Ilman muuta, olemme tunteneet jo vuosia tämän tytön kanssa ja olemme yhä yhteydessä aika tiukaan.
Elät kyllä tavallaan selvästi jossain fantasiamaailmassa. Tavoittelet ihmissuhteissa ja niiden rakentamisessa jotain, jota kenties ei koskaan ollutkaan. Toinen, joka pistää silmään on se, että oletko huomannut, että jossain vaiheessa olisi pitänyt aikuistua? Vai kuinka moni aikuinen mies käyttää aikuisesta(?) naisesta ilmaisua "tämän tytön kanssa".

Pikku Peter Pan rimpuilee oikeassa maailmassa?
 
Mies31vee
[QUOTE="...";25174184]Keskityt liikaa itseesi, analysoit liikaa itseäsi. Keskity enemmän muihin, niin ehkä hekin keskittyvät sinuun. Ihmisen suurimpia virheitä on pitää itseään erikoisempana kuin muuta, aika harvoin ihmiset ovat erikoisia. Laskeudu, mutta älä silti tyydy vähempään.[/QUOTE]

Hyvä pointti. On totta että leijonamiehenä minun on oltava varovainen etten jyrää tai dominoi. Yritänkin aina olla ystävällinen toisille ja antaa tilaa oikeissa kohdissa (tätä olen oppinut). Siksi toisenkin pitäisi arvostaa itseään. Keskityn itseeni ensi sijassa sinkkuna ja odotan sitä toiseltakin kun hän on vapaa. Suhteessa kuitenkin keskityn eniten, joskus olen liiankin kanssa keskittynyt, toiseen. Minun on pitänyt menneisyydessä opetella olemaan itsekkäämpi ja muistamaan omat tarpeeni ja nyt toteutan sitä. En kuitenkaan pidä siitä, jos toinen ei välitä muista ihmisistä keskittyessään itseensä/kehittäessään itseään.
 
joker
Tääkin tyyppi on kuitenkin joku finnikäs peräkammarinpoika, joka kuvittelee olevansa jumalan lahja naisille, ja ihmettelee miksei kukaan tuu kotoo hakemaan... Työtön? Ruma? Omituisesti pukeutuva? Kipinöivä suhde ulkomaalaiseen naiseen on ollut joku maksullinen lomaromanssi viikon matkalla Thaimaassa? :D
 
vier
Oletko aapee sitten itse ihastunut naisiin? Jotka eivät sitten ole sinua kelpuuttaneet. Koska kuulostaisi aika itsekkäältä valittaa ettei naiset ihastu jos ei itsekään ihastu.


Oletko vastannut naisten ilmoituksiin vai onko sinun ilmoitukseesi vastattu?
 
Sanonpa vaan että kirjoittaessa sitä antaa lukijalle just sen mielikuvan ittestään, millainen on lukijan päivä. Joko hän lukee esittelysi juuri niinkuin sinä ITSE koit sitä kirjoittaessasi, tai mitä suurimmalla todennäköisyydellä kuten hänestä itsestään sillä hetkellä tuntuu tai mitä hän on mieltä. Eli sanoitpa mitä hyvänsä, se voi olla lukijan mielestä ihan toisarvoista jos lukijalla on toisenlaiset vaikuttimet taustalla ohjaamassa ajatusten suuntaa....noin ylipäänsä, tai sinä päivänä kun hän sattui sinun tekstisi lukemaan. Eli....mitä opimme tästä? Vain sen, mitä jokainen tämänkin tekstin lukija voi kohdallaan päätellä.
Tässä enempää analysoimatta.
P.s. Omakohtaisesti kaikkea kokeilleena---live-tutustuminen on se kaikkein paras heti:flower:
 
Mies31vee
[QUOTE="Minni";25174245]Siis kuka oikea mies "laittautuu"? Käyttää tota ilmaisua? Oletko ihan varma että olet mies?[/QUOTE]

Haha! No en kai sinun kriteereilläsi ;) Juuri sinun kriteeriesi mukainen mies en koe olevani ainakaan paljoa, jos tulkitsen oikein että sinulle miehen ei saa niin välittää ulkonäöstään.
 

Yhteistyössä