Voi jestas sentään. Tänne on kyllä koottu ikimuistoisimmat tekosyyt, mitä ikinä vain keksiä saattaa. (En tarkoita nyt Tiirua, vaan monia muita). Päivän sanat tuntuisivat kuitenkin olevat ennen kaikkea laiskuus, saamattomuus, auktoriteettiongelmat, sivistymättömyys, itsekeskeisyys ja käytöstapojen puute.
1)Ei sitä huutoa kuuntele kukaan
- Miksei kuuntele? Tuskinpa lapsi huutaa elämänsä loppuun asti joka ikisellä kauppareissulla, vaikkei saisikaan sitä banaania/voisarvea/leipää/karkkia/trippiä. Uskomatonta, että yhtä huutoa pelätään niin paljon, ettei uskalleta olla vanhempia ja täyttää niitä vanhemman velvollisuuksia: asettaa rajoja.
2)En mä voi antaa sen huutaa, kun ihmiset katsoo ja mua hävettää, en kyllä itsekään jaksa kuunnella
- Kumma, että lapsia jaksetaan tehdä, mutta niille ei jakseta asettaa rajoja eikä jakseta toimia, kuten vanhempien kuuluu. Näille lapsille kun ei mitään sanota vastaan, niin eipä ole ihmekään, ettei yleiset hyvät käytöstavat kuulu näiden tulevaisuuden lupausten vahvuuksiin. Mitä väliä sillä on, jos ihmiset katsovat? Antakaa kuulkaa niiden katsoa. Muutaman huutokerran jälkeen lapsi väistämättä oppii, että kaupassa ei syödä mutta teidän pitää lyödä lapselle ne rajat. Se on teidän tehtävänne. Lapsi ei mene pilalle tai rikki, vaikka vähän tai vaikka vähän enemmänkin huutaisi. Se on sitä rajojen koettelua. Jos aina annetaan periksi, niin totta hitossa se lapsi huutaa, ellei yhtäkkiä saakaan tahtoaan läpi. Kasvatuksen voi kuulkaa aloittaa jo varhain. Aika pieniinkin se nimittäin jo puree, jos vain unohdetaan se oma mukavuudenhaluisuus ja laiskuus, ja viitsitään tehdä, mitä tehdä täytyy.
3)No kun sillä on niin nälkä
- Jos on niin nälkä, että pitää ihan kaupassa ruveta ruokaa suuhunsa lappamaan, niin jo on teillä kummalliset oltavat. Pitäisi ihan sossuun soittaa moisesta, voisi lastensuojelulla jo olla asiaan jotain sanottavaa.
Ei ole kovin vaikeaa syöttää lapselle kotona/autossa sitä välipalaa niin, ettei sitten tarvitse kauppaa pitää yleisenä ruokalana. Todella moukkamaista käytöstä, tuollainen pitäisi lailla kieltää.
4)Kyllähän se tuote sentään kassalla maksetaan, ei tää mitään varastamista ole
- No ei se kyllä varkauden kriteerejä käytäkään. Ensinnäkin tuo ruokaostosten pihistäminen rikoksena toteutuu nimikkeellä näpistys, koska ruokaostosten rahallinen arvo ei ole riittävän korkea. Varkauden kriteereihin kuuluu myös sellainen hieman näpistystä ammattimaisempi toiminta. Jos ruokakauppaan taas menee, nauttii siellä jotain, ja JÄTTÄÄ maksamatta, kuuluisi se rikosnimikkeeksi lievä petos (rahallisen arvonsa vuoksi).
Kun ostokset maksetaan, olipa niitä avattu tai ei, ei suoranaisesti kyseessä siis ole mikään näistä edellä mainituista; ei varkaus, näpistys eikä petos. Kuitenkin moni vartija näkee tuossa huomauttamisen aihetta, eikä todellakaan syyttä. Mielestäni noihin pitäisi puuttuakin entistä tarkemmin, edelleenkään se kauppa ei ole mikään seisova pöytä, josta ruokaa lapataan suuhun enemmän kuin lääkäri määrää tai vaikka se määrä olisi kuinka vähäinen.
On todella huonoa käytöstä ja osoittaa todellakin henkilön käytöstapojen tuntemuksen (puutteen) erittäin selvästi, kun näin toimii. Lienevätkö nämä toimijat tynnyrissä kasvaneita, maalaisuudenkaan piikkiin kun tuollaista ei voi laittaa; omiakin sukulaisia kulkee aina kaupungissa asioimassa tuolta maalta käsin, eivätkä todellakaan ruokaile kaupassa. Kotikasvatuksestahan sen kaiken mallin tietysti saa, mutta pakkoko sitä omaa sivistymättömyyttään on siirtää omiin lapsiinsakin
5)Ei tämä ole huonoa käytöstä, kyseessä on vain näkemysero
- Niin. No jonkun mielestä toisen turpaan vetäminenkin voi olla täysin oikeutettua ja laillista, samoin esimerkiksi jonkun auton varastaminen. Kas kun se turpaan veto oli ihan aiheellinen, ja se Kake kuule ihan tarvitsi auton allensa. Niin että ei se mitään huonoa käytöstä ole, vaan kysymys on ihan vain siitä, miten ihmiset asian näkevät.
Edellinen on toki hyvin kärjistettyä, mutta ehkä pitäisi ollakin? On olemassa yleisesti hyväksyttävät käytöstavat, ja tuollainenkin asia (=Mitä ei saa tehdä ja mitä ei ja mitä ei yksinkertaisesti vain tehdä) pitäisi olla aika itsestään selvä asia kaikille suomalaisille. Jos ulkomailla on ok tehdä jotain, ei se tarkoita, että siitä kiitosta täällä Suomessa saataisiin. Tai päinvastoin.
6)Ei me ehditä syödä kotona ennen kauppaan menemistä
- Kumma juttu, kun on niin kiire, että lasten tarpeet jäävät kiireen jalkoihin. Jos kotona syöminen ei onnistu mitenkään ennen lähtemistä, niin autoonhan voisi pakata evästä mukaankin. Lapset voisivat aivan hyvin syödä sen automatkan aikana välipalaansa ts. juoda trippiä ja syödä banaania. Ei luulisi olevan kovinkaan monimutkainen tai suuri vaiva.
7)Muualla asioiminen ennen kauppaan menemistä ruuan merkeissä olisi kamalan monimutkaista, joten on helpompi antaa lapsen syödä sitten kaupassa
- Laiskuus, se laiskuus.