Hänen nimensä oli Lyle Luna Maria ja hän syntyi 8.12. 2005, elämäni onnellisimpana päivänä.
Reilua vuotta myöhemmin, alkuvuonna 2007, kiersi kylällä vesirokkoa ja kun se lopulta meidänkin perheeseen tuli, minä tuhahdin huonolle ajoitukselle, mutta samalla ajattelin, että "hyvä kun saavat sen noin pienenä, niin ei ole sitten niin vaikea."
Illalla 21.3 2007 ilmaantuivat ensimmäiset vesikellot.
Viisi päivää myöhemmin, jälleen aamulla, todettiin sairaalan teho-osastolla, että keuhkoihin mennyt virus oli peittänyt ne sisäpuolelta vesirakkuloin niin, että enää ei hengityskonekaan kyennyt pumppaamaan kylliksi happea pieneen ruumiiseen.
Oli aika päästää irti.
Niin minä nostin hänet sairaalasängystä äitinsä syliin ja noin kello 16 lakkasi lopulta pieni sydän lyömästä.
Minun kantani vesirokkorokotukseen oli lopullisesti muuttunut eikä ole ollut päivääkään sen jälkeen etten ole katunut sitä, että muutin sen liian myöhään.
Pahoittelen karkeasti lyhennetyn tekstin melodramaattisuutta, mutta - kuten lie useimmat ymmärtänevät - asia oli, on ja tulee olemaan "dramaattinen" minun ja läheisteni mielessä ja sydämessä aina aikamme loppuun asti.
