antaako teidän omat vanhemmat rahaa teille itellenne? jos sattuu olemaan tiukkaa..

Antais, mutta en ilkeisi pyytää. Joskus ollaan lainattu heiltä rahaa, esim jos auto on ostettu. Maksettu sitten korottomana takasin se. Lapsille antaa melkein joka kerta kun nähdään, vähän taskurahaa.

 

Ei anna, toisaalta ei ole koskaan ollut niin tiukkaakaan. Enemmänkin päin vastoin eli mä annan äidilleni rahaa, maksettiin hänet mukaan etelän matkalle jne. Joskus se ehkä hieman kaivelee itseäni, kun hän ei edes huomaa sitä miten paljon häntä autan, kun kuljetan kauppoihin yms. omilla bensoilla. Toivottavasti en nyt kuulosta itsekkäältä, mutta joskus vaan tuntuu siltä, että kaivelee... Kuitenkin kyläänkin mennessä hnen luo vien aina omat ruuat itselle ja lapsille jne.

 

Jos tulisi tilanne, että tarvitsisin taloudellista tukea, luulen että äitini kyllä auttaisi. Ja häneltä minä apua voisin pyytää. Mutta tilanne on aika epätodennäköinen, sillä hän on pienituloinen eläkeläinen ja minä olen työssäkäyvä hyväpalkkainen ihminen, joten minulla ei oikein voi olla hetkellistä rahapulaa, johon äidin pitäisi tulla apuun. Voisi tulla joku iso hätä, mutta sellaiseen ei äitiä pyydetä, silloin mennään pankkiin tai myydään omaisuutta pois.

 

Mun vanhemmilla on tiukkaa. Mä maksan meidän isän puhelinlaskun (sillä luottotiedot menny, liittymä mun nimissä), ja hoidan niitten pankkiasiat netissä. En ota niiltä rahaa, joskus saan muutaman kympin hyvitykseksi niistä puhelinlaskuista. Kumpikin on niistä eläkkeellä.

Miehen vanhemmilla on rahaa, molemmat tosin eläkkeellä, mutta eläkkeet ei ole lainkaan huonoimmasta päästä ja lisäksi tiedän heillä olevan säästöjä ja muutakin omaisuutta sekä sijoituksia. Varakkaita siis ovat. Heiltä ollaan saatu aika paljonkin rahaa vuosien saatossa, ja kiitollinen olen siitä.

 

Pääsääntöisesti ei, ei edes opiskeluaikana jolloin olisi ollut tarpeenkin.
Lapsen tilille laittavat joskus jotakin, muutaman kympin.
Enkä kyllä viitsisi edes pyytää, mikä velvollisuus vanhemmilla on rahallisesti auttaa aikuisia lapsiaan? Pankkiin olen marssinut kun on ollut tiukka paikka ja kerran jopa pakon edessä sossuun ja kyllä hävetti niin että melkein itkua väänsin..

 

annan pojalleni rahaa silloin tällöin, vaikka hän ei ole varsinaisesti tarvinnutkaan eikä vallankaan pyytänyt. Minusta on vain mukavaa antaa, kun itselläni siihen on mahdollisuus. Aikanaan olen itse saanut äidiltäni joitakin tuhansia markkoja, vaikka en ollut varsinaisesti rahapulassa, pyytämään minusta ei olisi ollutkaan.

 

annan pojalleni rahaa silloin tällöin, vaikka hän ei ole varsinaisesti tarvinnutkaan eikä vallankaan pyytänyt. Minusta on vain mukavaa antaa, kun itselläni siihen on mahdollisuus. Aikanaan olen itse saanut äidiltäni joitakin tuhansia markkoja, vaikka en ollut varsinaisesti rahapulassa, pyytämään minusta ei olisi ollutkaan.

Näin olen ajatellut myös itse toimia oman lapsen suhteen Minustakaan ei ole rahanruinaajaksi omilta vanhemmilta.

 

Ei anna. Olin 17v kun muutin pois kotoa, äitini ilmoitti että hän ei auta mua taloudellisesti, koska lähden alaikäisenä, että omillasi saat pärjätä.
Nyt 30v enkä kertaakaan ole rahaa saanut, enkä ole kertaakaan pyytänyt.
Muita sisaruksia on auttanut rahallisesti

 

Ei todellakaan anna, enkä kyllä ottaisikaan.