Meistä sitten tehtiin lastensuojeluilmoitus!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Hain neuvolan kautta apua kun epäilin vauvalla refluksia. Vauvaa tutkittiin ja todettiin että on normaalia että vauvat yskii, oksentelee, on tukkoisia, aivastelee, kipristelee, kouristelee, ei välillä hengitä ja on itkuisia.

Sosiaalityöntekijä kävi juttelemassa ja sanoi että mä näytän masentuneelta ja että me tarvitaan apua ja sen saamiseksi pitää tehdä lastensuojeluilmoitus.

Ahdistaa koko sana! Tätä mä pelkäsin! Ei olis pitänyt hakea lapselle apua! :(
 
[QUOTE="vieras";24897288]Hain neuvolan kautta apua kun epäilin vauvalla refluksia. Vauvaa tutkittiin ja todettiin että on normaalia että vauvat yskii, oksentelee, on tukkoisia, aivastelee, kipristelee, kouristelee, ei välillä hengitä ja on itkuisia.

Sosiaalityöntekijä kävi juttelemassa ja sanoi että mä näytän masentuneelta ja että me tarvitaan apua ja sen saamiseksi pitää tehdä lastensuojeluilmoitus.

Ahdistaa koko sana! Tätä mä pelkäsin! Ei olis pitänyt hakea lapselle apua! :([/QUOTE]

Jos ammattilainen toteaa, että tarvitsette apua niin silloin te tarvitsette. Ota apu vastaan!
 
Kuulostaa ihmeelliselle....olen minäkin masentuneena pyytänyt apua suoraan perhetyöntekijöiltä ja saatiinkin kerta viikkoon täti auttelemaan. En ymmärrä miten lastensuojeluilmoitus tuohon liittyy.

Onko teillä muitakin murheita eli etkö vaan kerro tässä koko juttua?
 
Mitä pahaa siinä on, että nyt saatte apua? Joku tulee teitä kenties kotiin auttamaan, että saat levättyä ja kerättyä voimia. Tai jos tarvetta on tukiperheelle voitte saada sellaisen. Nythän asiat liikkuvat eteenpäin, saatte apua ja avun turvin saatte varmasti elämän järjestykseen. Miksi olisi ollut parempi olla ilman apua ja antaa lapsensa ja itsensä kärsiä?
 
"Ei olisi pitänyt hakea lapselle apua."

Rakas ihminen, oikein teit. Jos lapsi ei saa apua ja hoitoa sen vuoksi, että vanhemmat pelkäävät ylimitoitetusti ja väärillä syillä sosiaalitoimea, niin ollaan pulassa. Ja seuraamuksetkin tutkimatta jättämisestäovat suuremmat, eikä vain terveydellisesti.

Mitä sinä pelkäät eniten?
 
En ole ihan varma mitä konkreettista apua lsuojelöulla on nyt tarjota.
Toivottavasti on jotain konkreettista apua.
Ei pelkkä masentuneelta näyttäminen kyllä tarkoita lastensuojeluntarvetta - tai sitä ettei olisi ja pystyisi olemaan nomralai tai jopa mainio vanhempi ja äiti.

Joskus resursseja on niukalti - silloin voi olla jopa viisatsa jättää huulipunat tai omat tarpeet sivuun ja huolehtia lapsesta. Ei hyvän äidin tarvitse olla aina iloisesti hymyilevä.
Toisaalta tunne-ihmisenä itsekin tiedän että ko tilanteessa ei ole hymy herkässä vaan päinvastoin - siis kun joudut kohtamaan viranomaisen.- Tai vaikka pääsisit kohtamaan jonkun auttavaisenkin - silloinkin tulee helpotuksesta ja purkautumisesta jo itku.

Toivottavasti tosiaan saatte APUA , ette vain valvontaa. Tai arvostelua ...
 
Kuulostaa kummalliselta. Onko teillä' jotain hankaluutta elämässä, mitä et nyt tässä kerro...? Jos teillä on käynyt sosiaalityöntekijä (mitä varten? Kenen lähettämänä?) toteamassa, että tarvitsette apua, niin kaikki ei ehkä teillä ole nyt kunnossa ja elämänhallinta ei ehkä ihan paikallaan...? En tiedä...
 
Kaikki nuo mainitut asiat (voimakasta) kouristelua ja hengittämättömyyttä lukuun ottamatta taitavat olla ihan normaalia vauvan elämää. Ei ole helppoa sulattaa itse ruokaansa ja pitää yllä elintoimintojaan, jos ei ole siihen tottunut.

Eikä ole helppoa myöskään totutella pitämään huolta olennosta, jonka olemassaolo aluksi tuntuu olevan hiuskarvan varassa. Minulle ja miehelleni ainakin oli aluksi aivan mahdotonta ymmärtää, kuinka sitkeitä otuksia vauvat ovat; ravasimme vähän väliä ihmettelemässä, että hengittääkö se nyt. Ja se jos mikä on henkisesti väsyttävää.

Mitä mieltä sinä itse olet, oletko masentunut tai hyvin väsynyt? Voisiko jokin apu saada sinut nauttimaan vauvasta enemmän?
 
Äidin masennuksen vuoksi ei kyllä tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta. Kunnilla on perhetyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja psykiatrisia palveluita siihen.
Lastensuojeluilmoituksen teko kunnan työntekijän taholta on melko "leimaava" interventio. Äidin masennuksen seuraukset (kuten riittämätön kyky huolehtia lapsistaan) voi olla puolestaan syy tähän.
Haluan vain tuoda esille sen, että lastensuojeluilmoitus ei ole mikään pikkujuttu ja sen tekoon tulee olla perustelut.
 
Kuulostaa ihmeelliselle....olen minäkin masentuneena pyytänyt apua suoraan perhetyöntekijöiltä ja saatiinkin kerta viikkoon täti auttelemaan. En ymmärrä miten lastensuojeluilmoitus tuohon liittyy.

Onko teillä muitakin murheita eli etkö vaan kerro tässä koko juttua?

Öh...

Jos teillä käy perhetyöntekijä, niin silloin olet jo lastensuojelun piirissä. Eli ei silloin enää uutta ls-ilmoitusta tarvita, koska teillä on jo asiakkuus. Ei perhetyöntekijää saa kuin lastensuojelun asiakkuuden kautta. Comprende?
 
[QUOTE="Sus";24897363]Mitä pahaa siinä on, että nyt saatte apua? Joku tulee teitä kenties kotiin auttamaan, että saat levättyä ja kerättyä voimia. Tai jos tarvetta on tukiperheelle voitte saada sellaisen. Nythän asiat liikkuvat eteenpäin, saatte apua ja avun turvin saatte varmasti elämän järjestykseen. Miksi olisi ollut parempi olla ilman apua ja antaa lapsensa ja itsensä kärsiä?[/QUOTE]

Konkreettinen apu ., oikaiskaapa muut tässä jos on muuta saatavilla:
- perhetyöntekijä 3 t pätkä per viikko virka-aikana, tehtäviin ei kuulu muu kuin keskustelu-apu, ehkä lapsenhoito - jotta äiti saa nukkua/siivota/ulkoilla/hoitaa asioita
- tukiperheitä myönnetään yleensä > 2 vuotiaille lapsille , ei pienille vauvoille. Tukiperhejonotus kestää helpostikin puoli vuotta (ainakin), jos väsymys on akuutti...
- osa-aikainen tai aikaistettu päivähoitopaikka - oisko > 10 kk ikäiselle lapselle (tämänkin osaisi aika moni hommata ilman lsilmoa )

Muuten :
- tarkkailua ja valvontaa
- kehoituksia hakea ja pyytää apua omilta läheisiltä (noh, harvapa missään jamassa olisi jos läheisiltä saisi edes jotain apuja )
- ohjausta esim mttoimistoon (jonne lähes jokainen osaa hakeutua itsekin )
 
ei meistä tehty mitään ilmoitusta vaikka lääkäri totesi että olen masentunut testin mukaan. sais yhden pisteen liikaa. perhetyöntekijä kävi kaksi kertaa ja totesi että on enemmän apuatarvitsevia kuin minä ja se oli siinä.
 
Äidin masennuksen vuoksi ei kyllä tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta. Kunnilla on perhetyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja psykiatrisia palveluita siihen.
Lastensuojeluilmoituksen teko kunnan työntekijän taholta on melko "leimaava" interventio. Äidin masennuksen seuraukset (kuten riittämätön kyky huolehtia lapsistaan) voi olla puolestaan syy tähän.
Haluan vain tuoda esille sen, että lastensuojeluilmoitus ei ole mikään pikkujuttu ja sen tekoon tulee olla perustelut.

Et taida tietää mistä puhut. Kyse on kunnasta missä asuu, eli byrokratiasta. Täällä ei perhetyöntekijää ei ole oikeutettu saamaan ilman asiakkuutta lastensuojelussa. Parhaiten se onnistuu ls-ilmoituksella. Eli jos valitan neuvolassa, etten jaksa, niin neuvolan täti voi tehdä sossulle ls-ilmoituksen, johon kirjaa, että suosittelee perhetyöntekijää. Neuvolan täti voi pyytää tähän suostumukseni. Tai tietty jos kokee tarvetta, niin tehä ihan muutenkin tietenkin ls-ilmoituksen.

Eli ei se ls-ilmoitus ole aina niin negatiivinen asia, kuin se tietämättömistä tuntuu. Riippuu siis kunnasta. Jossain on kuulemma mahdollista saada perhetyöntekijä suoraan neuvolasta ilman sossua. Mutta ei ainakaan täällä päin. Itse olen siis sossun työstä äitiyslomalla, siksi tiedän nämä.
 
Äidin masennuksen vuoksi ei kyllä tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta. Kunnilla on perhetyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja psykiatrisia palveluita siihen.
Lastensuojeluilmoituksen teko kunnan työntekijän taholta on melko "leimaava" interventio. Äidin masennuksen seuraukset (kuten riittämätön kyky huolehtia lapsistaan) voi olla puolestaan syy tähän.
Haluan vain tuoda esille sen, että lastensuojeluilmoitus ei ole mikään pikkujuttu ja sen tekoon tulee olla perustelut.

Jatkan vielä, kun puhut nyt ihan väärin! Sanot: "lastensuojeluilmoitus ei ole mikään pikkujuttu ja sen tekoon tulee olla perustelut"

VÄÄRIN. Kuka tahansa voi tehdä kenestä tahansa ls-ilmoituksen. Turhia ilmoituksia tehdään todella paljon (tai sisi vääristä tai liian vähäisistä syistä). Ls-ilmoitus ei välttämättä ole mitenkään perusteltu. Ne pitää silti aina tarkastaa. Se, että jostakin perheestä on tehty ls-ilmoitus, ei tarkoita vielä yhtään mitään, eikä välttämättä johda mihinkään toimenpiteisiin tai lastensuojelun asiakkuuteen. Kun ilmoitus tulee, sossujen pitää tarkastaa tilanne 14 päivän kuluessa. Jos kaikki ok, kirjataan vain "ei tarvetta jatkotoimenpiteisiin" ja perheeseen ei enää olla tekemisissä.
 
Tää palsta tuntuu välillä olevan ls-äitien keskustelupalsta. Joka toinen tekee ilmoituksia ja joka toinen on kohteena... :$ Ainakin keskivertoa enemmän lastensuojelun kanssa tekemisissä olevia täällä on.
 
Sitä kutsutaan ennaltaehkäiseväksi lastensuojelutyöksi ja ei todellakaan tarkoita että olisit tehnyt mitään väärin. Kaikki tarvitsevat apua joskus. Ota se vastaan kun sitä tarjotaan kerran.
 
Nyt sellainen erotus, että koska kyse on viranomaistoimesta ja resurssillisestakin asiasta, tukitoimia saadakseen, esimerkiksi perhetyötä, tukiperhettä jne. on edettävä laillisesti pitävin keinoin. Perustelujen on siis oltava todelliset. Lastensuojeluilmoitus ei tarkoita huostaanottoa, se ei kerro vanhempien kykenemättömyydestä, eikä sitä pitäisi ajatella vain leimaavana. Ilmoituksen jälkeen tutkitaan tarve, tehdään suunnitelma avusta johon sitten laillisesti on myös oikeus. Jos ilmoitus on aiheeton, niin silloin ei myöskään tapahdu sen kummempia. Se tarve johon apua myönnetään voi olla niinkin kaukana huostaanotosta, joka on se suurin peikko kuin rahallinen apu lasten harrastuksiin.
 
Sitä kutsutaan ennaltaehkäiseväksi lastensuojelutyöksi ja ei todellakaan tarkoita että olisit tehnyt mitään väärin. Kaikki tarvitsevat apua joskus. Ota se vastaan kun sitä tarjotaan kerran.

Juuri näin! Ja meidän kunnassa -kuten monessa muussakin- täytyy byrokratian takia tehdä ls-ilmoitus, että on oikeutettu perhetyöntekijään tai muihin ennaltaehkäisevään toimeen.
 
Mä en ymmärrä että miten vielä tänäkin päivänä se lastensuojelu ja sosiaalitoimi on niin iso peikko kaikille. Kuten joku sanoikin, kunnat yleensä velvoittavat asiakkuussuhdetta sosiaalitoimeen että perheelle voidaan myöntää ehkäiseviä tukitoimia kuten noita perhetyöntekijöitä tai tukiperheitä esim. yksinhuoltajille. Ja nykytrendi on enemmän ja enemmän juuri tuo ehkäisevä sosiaalityö jolla pyritään tukemaan vanhemmuutta ja antamaan vanhemmille voimavaroja sen arjen pyörittämiseen niin ettei niitä ongelmia tulisikaan.
 
Nyt sellainen erotus, että koska kyse on viranomaistoimesta ja resurssillisestakin asiasta, tukitoimia saadakseen, esimerkiksi perhetyötä, tukiperhettä jne. on edettävä laillisesti pitävin keinoin. Perustelujen on siis oltava todelliset. Lastensuojeluilmoitus ei tarkoita huostaanottoa, se ei kerro vanhempien kykenemättömyydestä, eikä sitä pitäisi ajatella vain leimaavana. Ilmoituksen jälkeen tutkitaan tarve, tehdään suunnitelma avusta johon sitten laillisesti on myös oikeus. Jos ilmoitus on aiheeton, niin silloin ei myöskään tapahdu sen kummempia. Se tarve johon apua myönnetään voi olla niinkin kaukana huostaanotosta, joka on se suurin peikko kuin rahallinen apu lasten harrastuksiin.

Aiheeton on virallinen termi ja sillä tarkoitetaan siis lähinnä, ettei perhe tarvitse apua, tukea tai tukitoimenpiteitä. Aiheellisuus ei ole siis virheiden etsintää ja kykenemättömyyksien osoittelua vaan nimenomaa tuen kartoittamista.
 

Yhteistyössä