Lastenosastolle tuli puukotettu vauva :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kuka on sanonut että olen lehtiin soitellut? En ole. Tänne kirjoitin koska järkytyin ja tuntui sanoinkuvaamattoman pahalta!

Voihan se olla että kyseessä oli vahinko. Joka tapauksessa sääliksi kävi sitä vauvaa! :'(
 
Mulle ei ainakaan ole yllätys, että osa vanhemmista on läpeensä paskoja, eivätkä välitä lapsistaan pätkääkään. Tai että on synnytyksen jälkeistä masennusta, lapsivuodepsykoosia, yms mikä voi johtaa ikäviin seurauksiin.

Silti teki ihan hiton pahaa ja pisti todellakin vihaksi, kun asiaan törmäsi konkreettisesti: jossain vaiheessa joko töissä tai harjoitteluissa (tahallinen epämääräinen lause siksi, ettei tulisi rikottua salassapitovelvollisuutta) tuli vastaan samasta perheestä kaksi tai useampi (taas tahallista epämääräisyyttä) pahoinpidelty pikkulapsi. Jälkiä vanhoista murtumista ja tuoreempia murtumia myös - ja pienemmällä/pienimmällä ei ollut ikääkään kuin jokunen hassu kuukausi. Vanhempi/vanhemmat (taas tahallista epämääräisyyttä) vaan hymyili ja oli ihan kuin ei mitään olisikaan - ja mun teki niin kovasti mieli vetää sitä/niitä turpiin oikein kunnolla, mutten tietenkään voinut edes sanoa mitään tai mielipidettäni hänestä/heistä näyttää millään tavalla. Lapset ihan liian hiljaisia ja apaattisia, ei ollenkaan sellaista käytöstä mitä vastaavissa tutkimuksissa näkee normaalisti sen ikäisiltä lapsilta.

Vaikka kuinka tietää että maailma on paska paikka niin kyllä nämä kolahtaa enkä voi edes kuvitella miten kolahtaa niihin jotka konkreettisesti näkee. Viimeksi kyselin sulta raskaudesta ja opiskeluista, nyt utelen taas :D Kun hoitoalalla kohtaa kaikkea hirvittävän raskasta niin miten niitä asioita hoidetaan ettei jää kaivelemaan? Onko jotain yhteisiä palavereita, psykologia vai keskustellaanko vapaaehtoisesti työkavereiden kanssa vai miten hoidetaan sitä työntekijöiden psyykkistä puolta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;24887865:
Miten jollekkin voi olla yllätys, että kaikki ei vaan välitä lapsistaan? Kamala asia tosin. Siis tuo tapaus, ja se, että kaikki ei välitä lapsistaan. Ai niin ja turhia huostaanottoja ei ole! Turhia biologisia vanhempia sitäkin enemmän.

Ai että mua ärsyttää toi mantra "turhia huostaanottoja ei ole". Tietäisit kuule vaan, oon ennenkin kertonut mun lapsestani, mutta sun mielestä varmaan synnytyksen jälkeinen masennus on kanssa ihan pätevä lapsen ikuiselle huostaanotolle...
 
Niin tai mitä jos äiti oli itse järkyttynyt tapahtuneesta, shokissa ja alkukantaisella defenssillä ajatteli että lapsen on parempi ilman häntä kun hän ei pystynyt edes lasta suojelemaan tämmöiseltä tapahtumalta? Turha ruveta spekuloimaan tai jeesustelemaan asioita kun et (eikä kukaan täälläkään) tiedä taustoja.

Voi olla. Mä varmaan itse ainakin syyllistäisin ja vihaisin itseäni ja ajattelisin että olen huono äiti jos en pystyis lastani suojelemaan.
 
[QUOTE="vieras";24888030]Vaikka kuinka tietää että maailma on paska paikka niin kyllä nämä kolahtaa enkä voi edes kuvitella miten kolahtaa niihin jotka konkreettisesti näkee. Viimeksi kyselin sulta raskaudesta ja opiskeluista, nyt utelen taas :D Kun hoitoalalla kohtaa kaikkea hirvittävän raskasta niin miten niitä asioita hoidetaan ettei jää kaivelemaan? Onko jotain yhteisiä palavereita, psykologia vai keskustellaanko vapaaehtoisesti työkavereiden kanssa vai miten hoidetaan sitä työntekijöiden psyykkistä puolta?[/QUOTE]
Moi taas :D

Vapaaehtoisesti työkamujen kanssa niistä asioista jutellaan. Joskus käydään varmaan yhteisestikin esim. osastonhoitajan johdolla läpi, jos on ollut jotain poikkeavaa. Ja työterveyden kautta pääsee uskoakseni psykologille jos siihen kokee tarvetta.

Yleensä ne asiat ei jää päähän. Ei sovi alalle, jos kaikki jää kaivelemaan ja tuo niinsanotusti töitä kotiin. Mutta jotkut asiat jää mieleen kyllä ainakin minulle, vielä toistaiseksi ei tosin häiritsevästi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja älä sano noin;24888063:
Ai että mua ärsyttää toi mantra "turhia huostaanottoja ei ole". Tietäisit kuule vaan, oon ennenkin kertonut mun lapsestani, mutta sun mielestä varmaan synnytyksen jälkeinen masennus on kanssa ihan pätevä lapsen ikuiselle huostaanotolle...

Takana on muutakin!
 
Takana on muutakin!

Mun tapauksessa ei ollut mitään muuta takana kuin synnytyksen jälkeinen masennus, se että olin nuori, ja se, että olin asunut teininä lastenkodissa itse. Tai no, oli siinä taustalla joo muutakin, mutta ei mun taustalla. Sijaisperhe näet on lapseton pariskunta joka ryhtyi sijareiksi omien sanojensa mukaan "koska adoptio on suomessa niin vaikeaa", sekä lastensuojelun sossu joka on näiden sijareiden perhetuttu.

Ei ku ainiin, ei tällaista tapahdu suomessa, mun on pakko olla vähintäänkin ihan hullu että edes keksin mitään tällaista.
 
[QUOTE="vieras";24888173]Tuskin ap. mitään sääliä tuntee, on vaan innoissaan, kun saa täällä kauhistella tuota huonoa äitiä.[/QUOTE]

Huonoja äitejä joutaa kauhistellaki
 
Alkuperäinen kirjoittaja älä sano noin;24888193:
Mun tapauksessa ei ollut mitään muuta takana kuin synnytyksen jälkeinen masennus, se että olin nuori, ja se, että olin asunut teininä lastenkodissa itse. Tai no, oli siinä taustalla joo muutakin, mutta ei mun taustalla. Sijaisperhe näet on lapseton pariskunta joka ryhtyi sijareiksi omien sanojensa mukaan "koska adoptio on suomessa niin vaikeaa", sekä lastensuojelun sossu joka on näiden sijareiden perhetuttu.

Ei ku ainiin, ei tällaista tapahdu suomessa, mun on pakko olla vähintäänkin ihan hullu että edes keksin mitään tällaista.

Tai et vaan näe totuutta
 
Alkuperäinen kirjoittaja älä sano noin;24888193:
Mun tapauksessa ei ollut mitään muuta takana kuin synnytyksen jälkeinen masennus, se että olin nuori, ja se, että olin asunut teininä lastenkodissa itse. Tai no, oli siinä taustalla joo muutakin, mutta ei mun taustalla. Sijaisperhe näet on lapseton pariskunta joka ryhtyi sijareiksi omien sanojensa mukaan "koska adoptio on suomessa niin vaikeaa", sekä lastensuojelun sossu joka on näiden sijareiden perhetuttu.

Ei ku ainiin, ei tällaista tapahdu suomessa, mun on pakko olla vähintäänkin ihan hullu että edes keksin mitään tällaista.

Jos juttu menee noin kuin sanot, niin pientä taistelua nainen jotta saat lapsesi takaisin !!! Jos sulla on nyt ns pää kunnossa niin ei kait tuolle sijoitukselle ole enää edellytyksiä ? Uskon ettei se ole helppo tie lähteä vaatimaan sijoituksen purkua, mut ainakin kannattaa vääntää.
 
Mä ainakin olisin ollut superjärkyttynyt noihin aikoihin kun oma lapsi olisi vauva. Sehän on kaameeta hormonimyrskyä imetysaikakin ja pienen vauvan saatuaan on leijonaemo todella voimissaan ja herkilläkin. Sitten näkisi tuollaista kun muutenkin olisi ihan paskat housussa kun oma vauva olisi joutunut sairaalaan.

Ymmärrän ap:n järkytystä todellakin. Vaikka kuinka tietäisi kuinka mätäpaskoja ihmisiä on olemassa, sellaisen kohtaaminen aidosti järkyttää aina.
 
Tiesitkö että siellä on vaitiolovelvollisuus eli sinä teet rikoksen jos alat lavertelemaan tapahtuneesta??? Idiootti!!!! Kaikesta mitä kuulee ja näkee siellä ei saa puhua, ei etenkään julkisesti.

joo hoito henkilökunnalla ja lääkäreillä on vaitiolo velvollisuus mutta ei yksityis henkilöllä ketä nyt vaan sattuu olemaan oman lapsensa kanssa samalla osastolla.
 
[QUOTE="xxx";24888272]Jos juttu menee noin kuin sanot, niin pientä taistelua nainen jotta saat lapsesi takaisin !!! Jos sulla on nyt ns pää kunnossa niin ei kait tuolle sijoitukselle ole enää edellytyksiä ? Uskon ettei se ole helppo tie lähteä vaatimaan sijoituksen purkua, mut ainakin kannattaa vääntää.[/QUOTE]

Lapseni täyttää vuoden alussa 9v. Lastensuojelun (ja tavallaan munkin) mielestä on väärin lasta kohtaan jos hänet nyt revitäisiin perheestä jossa hän on koko ikänsä asunut. Mutta on se silti väärin kuinka he veivät tuon lapsen multa. Mä pyysin vain apua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja älä sano noin;24888374:
Lapseni täyttää vuoden alussa 9v. Lastensuojelun (ja tavallaan munkin) mielestä on väärin lasta kohtaan jos hänet nyt revitäisiin perheestä jossa hän on koko ikänsä asunut. Mutta on se silti väärin kuinka he veivät tuon lapsen multa. Mä pyysin vain apua.

No niin...toi on hieman kaksijakoinen juttu. Mutta sä tiedät itse mitä tehdä. Tietämättä sen paremmin taustoja niin pelkän synnytyksen jälkeisen masennuksen takia aika kovat otteet ottaa lapsi kokonaan pois. Ei tuollainen toimintamalli ainakaan laske rimaa pyytää apua.
 
[QUOTE="xxx";24888411]No niin...toi on hieman kaksijakoinen juttu. Mutta sä tiedät itse mitä tehdä. Tietämättä sen paremmin taustoja niin pelkän synnytyksen jälkeisen masennuksen takia aika kovat otteet ottaa lapsi kokonaan pois. Ei tuollainen toimintamalli ainakaan laske rimaa pyytää apua.[/QUOTE]

Kuten sanottu, toisen osapuolen motiivit on olleet alunperin jotain muuta kuin lastensuojelua sanan varsinaisessa merkityksessä. MUtta, joskus hekin saavat tuosta kärsiä, viimeistään sitten kun lapsi itse tajuaa mitä on tapahtunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä;24887865:
Miten jollekkin voi olla yllätys, että kaikki ei vaan välitä lapsistaan? Kamala asia tosin. Siis tuo tapaus, ja se, että kaikki ei välitä lapsistaan. Ai niin ja turhia huostaanottoja ei ole! Turhia biologisia vanhempia sitäkin enemmän.

Suosittelen perehtymään aiheeseen.
Meille sanoi opettaja(entinen sossu) jo opiskeluaikana että turhiakin huostaanottoja kyllä tapahtuu.
Katsoimme aiheesta jonkin videon ja keskustelimme 4 tuntia siitä, kuinka turhia huostaanottoja voitaisiin ehkäistä ja erottaa huostaanoton todellinen tarve.
 
  • Tykkää
Reactions: HouseOfSleep
Voi että taas. Totta kai vauvan tilanne ja tapahtuma on järkyttävä ja siitä on ihan luonnollista tuntea pahaa mieltä.
Mutta miksi se vauvan äiti olisi huono äiti? Hän ei ollut vauvaansa satuttanut. Ja ei jäänyt sairaalaan - mitä sitten? Mistä tiedätte, millaisessa sokissa hän oli, mitä oli itse joutunut kokemaan, oliko hänestä siinä tilassa huolehtimaan vauvasta, mitä hänen oli mentävä tekemään sieltä sairaalasta, mikä mahtoi olla koko tilanne? En kävisi arvostelemaan kun en tiedä.
 
Tai et vaan näe totuutta

Mistäpä sinä tiedät onko huostaanotto ollut hänen lapsensa kohdalla aiheellinen, kun turhiakin huostaanottoja tapahtuu?
Mielestäni osoittaa melkoista tyhmyyttä laukoa tuollaista ihmiselle jota et tunne.
On varmasti vaikeaa katsoa sitä totuutta silmiin ja hyväksyä se fakta, että viranomaisetkin ovat ihmisiä jotka tekevät virheitä.
Sitä kutsutaan aikuistumiseksi.
 
Meillä sairaalassa kyllä SUOSITELLAAN potilaita olemaan puhumatta eteenpäin toisista potilaista kuulemiaan asioita.

Tämä tietty riippuu paljon ihmisistä...
 
Joo enpä miekkään kauhistelis pätkääkään äitin toimintaa ko en taustoja tiiä. Voi olla muita lapsia, voi olla muitaki syitä miksei voinu jäähä, pystyny jäämään... Tuon ikänen lapsi on kuitenki vielä niin pieni että melko turvallisesti sen voi jättää hoiviin muille, eiköhän se rakasta ja tunne olonsa turvalliseksi kenen kans vaan joka sen tarpeet täyttää.
Mikä tahansa tapaus mihin liittyy väkivaltaa, on kamala, mut arvostella ei aleta jos ei tiä kaikkea.
 

Yhteistyössä