White piony
Lueskelen muutamia blogeja silloin tällöin ajanvietteeksi ja yleensä minulla ne valikoituu kauniiden kuvien ja estetiikan tajun perusteella, asiapitoiset tekstit on sitten erikseen.
Kalastajan Vaimoa olen lukenut jo pitkään ja jotenkin tosi usein jää hiukan haikea tai surumielinen fiilis sen jälkeen. Jotenkin.. en tiedä? Hän on kai pienten lapsiensa kanssa paljon yksin, on varmasti rankkaa, mutta on silti niin urhea ja positiivinen nainen. Tulee vaan jotenkin hirmu yksinäinen vaikutelma..? Erityisesti niistä kuvista, joita ottaa itsestään lasten päiväunien aikaan, jotenkin sitä kuvaustilannetta miettiessä tulee sellainen tunne, että voi toista.. Hän vaikuttaa miellyttävältä ihmiseltä ja mukavalta, harmi kun asuu niin kaukana, voisin hyvin kuvitella ystävystyväni hänen tyylisensä ihmisen kanssa
Kalastajan Vaimoa olen lukenut jo pitkään ja jotenkin tosi usein jää hiukan haikea tai surumielinen fiilis sen jälkeen. Jotenkin.. en tiedä? Hän on kai pienten lapsiensa kanssa paljon yksin, on varmasti rankkaa, mutta on silti niin urhea ja positiivinen nainen. Tulee vaan jotenkin hirmu yksinäinen vaikutelma..? Erityisesti niistä kuvista, joita ottaa itsestään lasten päiväunien aikaan, jotenkin sitä kuvaustilannetta miettiessä tulee sellainen tunne, että voi toista.. Hän vaikuttaa miellyttävältä ihmiseltä ja mukavalta, harmi kun asuu niin kaukana, voisin hyvin kuvitella ystävystyväni hänen tyylisensä ihmisen kanssa