työhaastattelu ja raskaus

Nyt sitten sattui tälläinen tilanne omalle kohdalle. Olen päässyt haastetteluvaiheeseen unelmieni työpaikkaan ja olen raskaana viikolla 10. Mitään ei vielä näy, mutta kauaa siihen ei varmaankaan enää mene. Työsuhde kestää useamman vuoden eikä ole yksityinen työnantaja ja muutenkin on paikka olisi minulle täydellinen.

Sitten tulee se mutta.. kerronko haastattelussa olevani raskaana ja jääväni äitiyslomalle huhtikuussa, tarkoitukseni on toki palata töihin heti äitiysloman loputtua vai jätänkö kertomatta ja paljastan asian, mikäli työpaikan saan. Näitä päällikkötason paikkoja ei todellakaan usein eteen satu ja nyt meitä on haastatteluvaiheessa jäljellä kolme hakijaa ja uskoisin, että minulla on hyvät mahdollisuudet.

Kaiken lisäksi minua alkoi jännittämään kyseinen haastattelu aivan mahdottomasti, vaikka kyseessä on jo toinen haastattelukierros! Raskaudesta en tiennyt työpaikkaa hakiessani, mikä ei kylläkään olisi vaikuttanut tilanteeseen.

 

Kertoisin varmaan vasta sitten, kun olen työpaikan saanut

 

se on eriasia mikä kannattaa työpaikan saannin kannalta, mutta omatuntoni ei kyllä sallisi jättää kertomatta... pystyvät kyllä laskemaan kun uutisen ilmoitat onko ollu tiedossa sulla vai ei. minusta se olisi reilua työnantajaa kohaan ilmoittaa. koutuvat kuitenkin kohtapuoliin etsimään sijaisen... ise olin aikoinaan työhaastattelussa ja kerroin olevani raskaana, viikkoja suunnilleen saman verran kuin sulla tai vähemmän. sain paikan, vaikka työ jatkui vielä ä-lomalle jäämisen jälkeen.

 

Ja päällikkö tason tehtävässä kuitenkin varmasti 4kk irtisanomisaika, joten piilossa et pysty niin pitkään luultavasti pitämään.
Eli kertoisin rehellisesti.
Itse olin haastattelussa maha niin isona, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kertoa rehellisesti.
Sain paikan kuitenkin

 

Olin ollut lyhyen aikaa määräaikaisena töissä ja työnantaja oli vihjaillut vakinaistavansa minut piakkoin. Palaverissa kerroin raskaudestani, vaikka tiesin vakipaikkani olevan vaarassa. Reilu työnantaja piti sanansa ja sain vakituisen työpaikan. Kohta hoitovapaalta takaisin töihin... Eli itse en olisi kyennyt salaamaan, olisi ollut moraalitonta..

 

Olin ollut lyhyen aikaa määräaikaisena töissä ja työnantaja oli vihjaillut vakinaistavansa minut piakkoin. Palaverissa kerroin raskaudestani, vaikka tiesin vakipaikkani olevan vaarassa. Reilu työnantaja piti sanansa ja sain vakituisen työpaikan. Kohta hoitovapaalta takaisin töihin... Eli itse en olisi kyennyt salaamaan, olisi ollut moraalitonta..

ystävälleni taas kävi niin, että muuta saivat vakipaikan paitsi hän, koska oli raskaana. pomo oli luvannut vakinaistaa kaikkien viiden määräaikaisen työt. neljä sai vakkarin ja tämä yksi joka oli raskaana ei saanut. että näinkin voi joskus käydä. nyt ystävälläni ei ole odottamassa työpaikkaa äitiysloman (+hoitovapaan) jälkeen.

 

Jos sinä työpaikan haluat, olet takuulla sijalla numero 3 kun kerrot raskaudesta. Jos näissä kahdessa muussa ei ole mitään vikaa, valinta tapahtuu heidän kesken. Jos vastapelurina on esim. 40v 10 vuotiaiden ja yli, äiti, hän saa paikan.

 

Kertoisin kun työpaikka olisi varma!

 

[QUOTE="milla";24801771]Kertoisin kun työpaikka olisi varma![/QUOTE]

Siinähän se ongelma onkin... Kun rekrytointiprosessi vie helpostikin sen kuukauden (seuraavaksi tulee psykologiset testit, sitten vielä mahdollisesti toinen haastattelukierros) ja päälle neljän kuukauden irtisanomisaika (jolloin saa irtisanoa syytä kertomatta). Siinä vaiheessa, kun työpaikka on varma, olet jo niin pitkällä, että se huomataan kyllä jo ennemminkin.

 

[QUOTE="Taru";24801788]Siinähän se ongelma onkin... Kun rekrytointiprosessi vie helpostikin sen kuukauden (seuraavaksi tulee psykologiset testit, sitten vielä mahdollisesti toinen haastattelukierros) ja päälle neljän kuukauden irtisanomisaika (jolloin saa irtisanoa syytä kertomatta). Siinä vaiheessa, kun työpaikka on varma, olet jo niin pitkällä, että se huomataan kyllä jo ennemminkin.[/QUOTE]

Pitää olla kyllä melkomoinen syy että raskaana olevan saa koeaikana pihalle.

 

Tässä tapauksessa sopimus tehdään jo muutaman viikon sisällä, joten siinä ei ole näkymisen kanssa ongelmaa. Kieltämättä ahdistaa ajatus kertoa vasta sitten. Jotenkin tuntuu, että on liian paljon pelissä, jos paljastan asian jo nyt. Työpaikka olisi aivan äärettömän hyvä juttu tähän taloustilanteeseen.

Niin tai näin, aina on huono tilanne. Voihan se olla etten edes koko paikkaa saa!

 

[QUOTE="milla";24801771]Kertoisin kun työpaikka olisi varma![/QUOTE]Tottakai! Sitten voisi sanoa työnantajalle että HÄHÄÄ menitpä lankaan lällällää!

Hankkiutuisin itse tuollaisesta työntekijästä eroon millä tahansa vähänkin laillisella tai laillisuutta hipovalla keinolla. Jos on valmis valehtelemaan tai peittelemään totuutta työpaikan saadakseen ei voi olla myöskään luotettava työntekijä.

 

Mikä saatana siinä on että ne jalat levitetään ihan vapaaehtoisesti ja tiedostetaan mitkä seuraukset voi olla kuin rojut lasketaan ränniin ja aikataulukin on aina sama mutta sitten kun ollaan raskaana niin ollaan valmiita valehtelemaan tai peittelemään totuutta ja jopa koetaan että siihen on oikeus?

Kantakaa vastuunne, aikuiset ihmiset.

 

Tottakai! Sitten voisi sanoa työnantajalle että HÄHÄÄ menitpä lankaan lällällää!

Hankkiutuisin itse tuollaisesta työntekijästä eroon millä tahansa vähänkin laillisella tai laillisuutta hipovalla keinolla. Jos on valmis valehtelemaan tai peittelemään totuutta työpaikan saadakseen ei voi olla myöskään luotettava työntekijä.

Kyllä huomaa, että on miehen kirjoittamaa tekstiä. Helppohan se miehen on asettua naisen asemaan, ja koittaa tasapainoilla rahan ja jälkeläisen välillä. Kummat itse valitsisit, rahattomuuden + lapsen, vai työpaikan + lapsen?

 

Kyllä huomaa, että on miehen kirjoittamaa tekstiä. Helppohan se miehen on muka asettua naisen asemaan, ja koittaa tasapainoilla rahan ja jälkeläisen välillä. Kummat itse valitsisit, rahattomuuden + lapsen, vai työpaikan + lapsen?

lisäsin sanan.

 

Kyllä huomaa, että on miehen kirjoittamaa tekstiä. Helppohan se miehen on asettua naisen asemaan, ja koittaa tasapainoilla rahan ja jälkeläisen välillä. Kummat itse valitsisit, rahattomuuden + lapsen, vai työpaikan + lapsen?

Siis mitä? Elämä on valintoja ja niiden aikatauluttamista, niin työn kuin lastenkin teko.

Se on käsittämätöntä miten Suomen kaltaisessa maassa jossa on käsittämättömän vahva sosiaalinen turvaverkko naiset silti kokevat oikeudekseen kusettaa työnantajia lasten hankkimisen yhteydessä.

 

Selitä minulle vielä se miten "miehelle on helppoa asettua naisen asemaan"? Mitä saatanan marttyyripuhetta tuo on? Luuletko sä että mä yritän puhaltaa täällä savua kaikkien naisten perseisiin ikäänkuin en itse olisi millään tavalla mihinkään ikinä osallistunut?

 

Ap kirjoitti että ei ole yksityinen työantaja, tämän perusteella sanoisin että älä suotta kerro. Ajatellaan että jos tulet työskentelemään tuossa työssä vaikka 10 vuotta (tai vaikka työurasi loppuun) niin ei tuo äitiysloma loppujen lopuksi kovin pitkä aika ole (varsinkin jos palaa töihin heti kun mahdollista).

 

Mikä saatana siinä on että ne jalat levitetään ihan vapaaehtoisesti ja tiedostetaan mitkä seuraukset voi olla kuin rojut lasketaan ränniin ja aikataulukin on aina sama mutta sitten kun ollaan raskaana niin ollaan valmiita valehtelemaan tai peittelemään totuutta ja jopa koetaan että siihen on oikeus?

Kantakaa vastuunne, aikuiset ihmiset.

Minkä ihmeen takia työhaastattelussa tulisi oma-aloitteisesti kertoa haastattelijalle asiasta, jolla lain mukaan ei saa olla vaikutusta työntekijän valintaan?

Vai saako mielestäsi työnantaja rikkoa lakia ja olla palkkaamatta raskaana olevan vain raskauden vuoksi? Tämän mahdollisuudenhan sinä haluat työnantajalle antaa.

 

Minkä ihmeen takia työhaastattelussa tulisi oma-aloitteisesti kertoa haastattelijalle asiasta, jolla lain mukaan ei saa olla vaikutusta työntekijän valintaan?

Vai saako mielestäsi työnantaja rikkoa lakia ja olla palkkaamatta raskaana olevan vain raskauden vuoksi? Tämän mahdollisuudenhan sinä haluat työnantajalle antaa.

Laki ei velvoita ketään olemaan hyvä työntekijä. Jokainen tekee päätöksensä itse, minä uskon rehellisyyteen.

Jos asiasta kertoo rehellisesti se ei tarkoita sitä että olet automaattisesti poissa laskuista eikä se juridisestikaan voi niin olla.

 

Laki ei velvoita ketään olemaan hyvä työntekijä. Jokainen tekee päätöksensä itse, minä uskon rehellisyyteen.

Vastavuoroisesti varmaan sitten rehellinen työnantaja kertoo, jos sinua ei valittu raskauden vuoksi työtehtävään ja on sen vuoksi valmis asian puimiseen oikeudessa ja maksamaan korvauksia.

 

Vastavuoroisesti varmaan sitten rehellinen työnantaja kertoo, jos sinua ei valittu raskauden vuoksi työtehtävään ja on sen vuoksi valmis asian puimiseen oikeudessa ja maksamaan korvauksia.

Voit jeesustella tällä asialla loputtomiin jos haluat, se on mulle yksi ja sama.

Pointti on siinä että jos salaat sinulle täysin ilmiselvän ja omaan tulevaan työhösi ja työnantajaasi hyvin suurella tavalla vaikuttavan asian työhönottohetkellä niin annat itsestäsi työsuhteen jatkoa tulevina vuosina ajatellen jo tietynlaisen kuvan. Elä sen kanssa sitten miten elät.

 

Laki ei velvoita sinua kertomaan, mutta laki nimenomaan estää työnantajaa kysymästä, jotta työntekijän ei tarvitsisi tästä kertoa.

Entäs jos kerrot, etkä saa paikkaa? Sitten saat keskenmenon tai ilmenee jotain muuta ikävää? Mitäs sitten? Harmittaisiko, ettei kumpikaan onnistunut?

Tänä päivänä vakityö on niin merkityksellinen asia, että jättäisin kertomatta. Etenkin, jos se on paikka, johon mielelläni antaisin 100 % panoksen, kunhan taas tulisin mammalomalta takaisin.

 

Voit jeesustella tällä asialla loputtomiin jos haluat, se on mulle yksi ja sama.

Pointti on siinä että jos salaat sinulle täysin ilmiselvän ja omaan tulevaan työhösi ja työnantajaasi hyvin suurella tavalla vaikuttavan asian työhönottohetkellä niin annat itsestäsi työsuhteen jatkoa tulevina vuosina ajatellen jo tietynlaisen kuvan. Elä sen kanssa sitten miten elät.

Minä kun luulin, että työhaastattelussa työntekijä yrittää antaa itsestään parhaan mahdollisen kuvan työntekijänä. Kun mielestäsi raskaus tekee ihmisestä huonon työntekijän, miksi ihmeessä tässä itsensä markkinointitilanteessa siitä pitäisi mielestäsi kertoa? Etenkään kun asia ei tosiaankaan saisi vaikuttaa työntekijän valintaan.

Mun mielestä on aikamoista jeesustelua vaatia muita heikentämään mahdollisuuksiaan tilanteessa, johon itse ei voi edes joutua.

Näen myös asian niin, että miehenä itse hyötyisit tästä "rehellisyydestä" työnhakutilanteessa, koska näin voisit ohittaa ansioituneemman naishakijan.

 

Kyllä mun mielestä on asianmukaista kertoa ja itsekin tein niin vastaavassa tilanteessa.

En edes haluaisi työpaikkaan, jossa syrjitään ihmisiä perhesyistä, koska se syrjiminenhän vain jatkuisi esim. lasten sairastumistapauksissa.