Oletteko varattuja vai vapaita?

Varattu tarkoittaa esim. kaupanteossa ennakkoon tehtyä sopimusta jonkin tavaran tai palvelun tulevaisuudessa tapahtuvaa ostamista. Varauksen tekeminen voi edellyttää joskus käsirahan antamista. Ostamisen ja kauppahinnan suorittamisen jälkeen omistussuhde muuttuu. Minun mielestäni varattu sanaa ei voi käyttää ihmissuhteesta.

Parisuhteesta puhuttaessa oikeampi sana on sitoutunut tai sidottu. Voihan olla niinkin, että toinen osapuoli alkaa vilkuilla jo muualle, jolloin hänen sitoutumisensa on jo perin heikkoa tai olematonta. Toinen osapuoli voi silti pitää sidottuna tuota karkuteille lähdössä olevaa ja jos on tietoinen tai aavistelee mielenkiinnon suuntautumista muualle niin jopa lisätä sitomista.

Rakkaussuhteeseen kuuluu enemmän tai vähemmän voimakas tunne omistusoikeudesta. Siksi vieraissa käynti satuttaa, kun kumppani tuntee tietoisesti tai tiedostamattomasti omistavansa kumppanin elämästä ainakin seksuaaliset toiminnot, joskus enemmänkin.

Hyvässä rakkaussuhteessa kumpkin sitoutuu omasta halustaan ja haluaa tyydyttää toisen tarpeista ainakin riittävän suuren osan. Silloin ne uhraukset joita parisuhteen eteen tekee eivät tunnu uhrauksilta ja sitominen alistavalta.

 

Musta tuntuu myös että ihmiset tarttuvat hieman liikaa semantiikkaan, jokainen kun tuntuu käsittävän termin "varattu" hieman erilailla. Samoin kuin itse asiassa sanan "vapaa", sillä itse ainakin koen olevani vapaa, vapaa päättämään omista asioistani, vapaa määräämään mitä milloinkin teen ja kenen kanssa jne., vaikka olenkin parisuhteessa. Se vapaus ei tietenkään tarkoita esim. oikeutta hypätä sänkyyn jonkun toisen kanssa, mutta sekin on vapaus jonka voisin itselleni antaa halutessani.

"Sitoutuminen" terminä antaa paremman kuvan siitä miten suhtaudumme suhteeseen jossa toisen ihmisen kanssa ollaan. Sitoudumme yhteiseloon, yhteisiin sääntöihin, perhe-elämään tietyin rajoituksin, kunnioittamaan toisen toiveita esim. yksiavioisuudesta jne.

Varattu.. Sillä on jotenkin niin negatiivinen ja kliininen kaiku. Kuin oltaisiin toisen omaisuutta. Kuten jo monesti ketjussa sanottu, tämä tuoli on varattu minulle, olen varattu toiselle. Kuin joku pitäisi odottamassa jotain..

Minä olen vapaasta tahdostani mieheni kanssa, vapaa päättämään että haluan hänet enkä muita. En varattu mihinkään tai kenellekään vaan itsenäinen ihminen joka päättää itse vapaasti toiminnoistaan. Sitoutunut *mutustelee termiä*, juu tykkään enemmän tästä sanasta

 

Musta tuntuu myös että ihmiset tarttuvat hieman liikaa semantiikkaan, jokainen kun tuntuu käsittävän termin "varattu" hieman erilailla. Samoin kuin itse asiassa sanan "vapaa", sillä itse ainakin koen olevani vapaa, vapaa päättämään omista asioistani, vapaa määräämään mitä milloinkin teen ja kenen kanssa jne., vaikka olenkin parisuhteessa. Se vapaus ei tietenkään tarkoita esim. oikeutta hypätä sänkyyn jonkun toisen kanssa, mutta sekin on vapaus jonka voisin itselleni antaa halutessani.

"Sitoutuminen" terminä antaa paremman kuvan siitä miten suhtaudumme suhteeseen jossa toisen ihmisen kanssa ollaan. Sitoudumme yhteiseloon, yhteisiin sääntöihin, perhe-elämään tietyin rajoituksin, kunnioittamaan toisen toiveita esim. yksiavioisuudesta jne.

Varattu.. Sillä on jotenkin niin negatiivinen ja kliininen kaiku. Kuin oltaisiin toisen omaisuutta. Kuten jo monesti ketjussa sanottu, tämä tuoli on varattu minulle, olen varattu toiselle. Kuin joku pitäisi odottamassa jotain..

Minä olen vapaasta tahdostani mieheni kanssa, vapaa päättämään että haluan hänet enkä muita. En varattu mihinkään tai kenellekään vaan itsenäinen ihminen joka päättää itse vapaasti toiminnoistaan. Sitoutunut *mutustelee termiä*, juu tykkään enemmän tästä sanasta

Tuossa on hyvin kuvattu, paitsi sillä erolla että minusta varattu sanalla ei ole negatiivista kaikua enkä käsitä sitä noin. Minä koen sen niin että pidän itse varausta yllä.

Koen olevani vapaa siinä määrin kuin se on mahdollista. Täysin vapaa ei voi kukaan olla, en ole vapaa esimerkiksi sairauksista tai kuolemasta.

 

Tuossa on hyvin kuvattu, paitsi sillä erolla että minusta varattu sanalla ei ole negatiivista kaikua enkä käsitä sitä noin. Minä koen sen niin että pidän itse varausta yllä.

Koen olevani vapaa siinä määrin kuin se on mahdollista. Täysin vapaa ei voi kukaan olla, en ole vapaa esimerkiksi sairauksista tai kuolemasta.

Henkisesti voi olla vapaa, ihan täysin. Se on eri asia pystyykö sitä potentiaalia hyödyntämään, tai monen kohdalla uskaltaako.

Termin "varattu" negatiivinen kaiku kumpuaa varmaankin juuri siitä toiseen kohdistuvasta omistajuussuhteesta. Mikäli ihminen itse määrittelee olevansa vapaaehtoisesti varattu, ns. vapaa antamaan itsensä täysin toiselle, kääntyy se positiviiseksi, mutta jos aletaan puhumaan vastapuolista eikä enää itsestä, se menee nurinkuriseksi.

No mutta, semantiikkaa anyways

 

[QUOTE="Blaine";24752809]Tällaisissa sanoissa rupeaa aina kiinnostamaan miten mikäkin sana on tullut kieleen. Englannissa ainakin on usempia sanoja varatulle, ja niillä on myös aika eri merkitykset.[/QUOTE]

Tuli tuosta mieleen kun olin vasta saapunut Englantiin 18 vuotiaana ja ihmettelin miksi bussi-kuski kysyi aina 'single?' kun ostin lippua kaupunkiin. Johtopaatos tietysti etta sinkuilla ja varatuilla on eri hintaiset liput.

 

Mieheni sanoo, että du är fri men inte ledig.