E
"eluna"
Vieras
mä oon se nuori äiti,joka näyttää ehkä nätiltä,aina reippaalta lapsensa kanssa,ehkä onnelliselta..
oon kylmän tyyni aina,ja näytän ehkä itsevarmalta.tyydytän mieheni ja suostun moniin asioihin sängyssä.en kaikkeen,enkä oo ovimatto.
itse en oo tyydytystä vielä koskaan saanut mieheltä,vaikka nykyinenkin sitä yrittää välillä.jotenkin en vaan OSAA luottaa ja heittäytyä.jotenkin en edes tahdo.
mutta mä oon niin väsynyt tähän touhuun mitä tää kaikki on.mä en jaksais,en mitenkään vaan jaksais tätä,miten kaikki liittyy ulkonäköön.(en oo ylipainoine,mutten mallinmitoissa,on kehuttu nätiksi ei ole siitä kiinni)
oon niin surullinen. siihen että miehet tuntuu ajattelevan "vaan" seksiä.riisuvan kaikki hyvät naiset katseellaan.menevän kyrpä edellä elämässä niin sanotusti...siihen että naisen pitäis olla koriste,silee,kiintee muodokas unelma.niinhän se vaan on että sellaiset naiset on kauniita.tiedän miesten ja mieheni rakastavan pornoa,ja eihän se nyt ilosta hyppimään minua laita,mutta en jaksa valittaa,se ei vaikuta.
joskus sanoin vaan että yhdessä en halua katella.joskus itse kattelen sitä ihan vaan siks että ymmärtäisin miestä paremmin,ja tavallaan jos siitä itsekin jotain saisin.mutta sitten tulee vaan se inohttava surullinen olo.
onko tää pelkästään huonoo itsetuntoa vai oonko mä joku feministin alku,tahtomattani?onko kaiken takana vaan se että pitäis oppia rakastaan itseensä,välittämättä muista..?onko olemaas nallekarhumiehiä?(jolta omanikin näytti mutta alla on kiimainen sika.)
oon kylmän tyyni aina,ja näytän ehkä itsevarmalta.tyydytän mieheni ja suostun moniin asioihin sängyssä.en kaikkeen,enkä oo ovimatto.
itse en oo tyydytystä vielä koskaan saanut mieheltä,vaikka nykyinenkin sitä yrittää välillä.jotenkin en vaan OSAA luottaa ja heittäytyä.jotenkin en edes tahdo.
mutta mä oon niin väsynyt tähän touhuun mitä tää kaikki on.mä en jaksais,en mitenkään vaan jaksais tätä,miten kaikki liittyy ulkonäköön.(en oo ylipainoine,mutten mallinmitoissa,on kehuttu nätiksi ei ole siitä kiinni)
oon niin surullinen. siihen että miehet tuntuu ajattelevan "vaan" seksiä.riisuvan kaikki hyvät naiset katseellaan.menevän kyrpä edellä elämässä niin sanotusti...siihen että naisen pitäis olla koriste,silee,kiintee muodokas unelma.niinhän se vaan on että sellaiset naiset on kauniita.tiedän miesten ja mieheni rakastavan pornoa,ja eihän se nyt ilosta hyppimään minua laita,mutta en jaksa valittaa,se ei vaikuta.
joskus sanoin vaan että yhdessä en halua katella.joskus itse kattelen sitä ihan vaan siks että ymmärtäisin miestä paremmin,ja tavallaan jos siitä itsekin jotain saisin.mutta sitten tulee vaan se inohttava surullinen olo.
onko tää pelkästään huonoo itsetuntoa vai oonko mä joku feministin alku,tahtomattani?onko kaiken takana vaan se että pitäis oppia rakastaan itseensä,välittämättä muista..?onko olemaas nallekarhumiehiä?(jolta omanikin näytti mutta alla on kiimainen sika.)