Sanokaa nyt jotain naiset!!! Kysyin mieheltä, että mennäänkö kihloihin

tähän hän sanoi, että vai kihloihin ja puheenaihe vaihtui. Tämän jälkeen asiasta ei ole keskusteltu, joten minulle tuli olo, ettei mies siis halua kihloihin kanssani.
Itseasiassa homma meni niin, että meillä oli vuosipäivä ja mies kysyi, että mitä haluaisin lahjaksi, ehdotti jotain ja sanoin että mitäs jos mentäis kihloihin. No loppujen lopuksi mies sitten osti tuon ehdottamansa jutun ja kihlaushomma jäi tuohon. Eli antoi ymmärtää, ettei kihloihin olla menossa, kerran osti tuon ehdottamansa lahjan kihlauksen sijasta. Eilen mies sai jonkun hellyyskohtauksen, ilmeisesti halusi osoittaa, että rakastaa minua vaikkei tuohon asiaan sanonutkaan mitään.

No nyt minulla on tietysti vähän ihme olo, kun kysyin että mennäänkö kihloihin ja mies tavallaan kieltäytyi käytöksellään.

Meillä menee todella hyvin ja ollaan aivan rakastuneita, miestä pelottaa naimisiinmeno, mutta eihän tuo kihlaus sitä tarkoita, että heti huomenna olisi mentävä naimisiin. En nyt osaa ottaa tätä asiaa miehen kanssa mitenkään enää uudelleen puheeksi, jotta homma saataisiin edes jotenkin päätökseen, mutta toisaalta pitääkö minun enää edes ottaa asiaa puheeksi? Eikös se pallo ole nyt miehellä

 

Anna sille vähän sulatteluaikaa, saatoit yllättää sen tuolla ehdotuksella ja ehkä hän tarvii aikaa.

 

No mä en ymmärrä, miksei voi siitä ihan keskustella suoraan, että mitä mieltä olet kihloihin menemisestä? Jos mies kysyy lahjaa, ja sinä vastaat että mennään kihloihin, niin en mä oikein ymmärrä... eihän se ole mikään lahja vaan yhteinen sopimus? Musta tuossa sun jutussa on ihan kamalasti tulkintaa ja rivien välistä lukemista (mies antoi ymmärtää, kieltäytyy käytöksellään, pallo on miehellä jne..). Kannattaisi ihan vaan suoraan jutella nää asiat eikä vain olettaa ja tulkita.

 

Älä painosta!
Kauanko olette olleet yhdessä ja/tai asuneet yhdessä?

Joillekin miehille kihloihin meno on hyvinkin vakava asia.

Me seurusteltiin mieheni kanssa 4v ennekuin mentiin kihloihin ja 4 vuoden päästä siistä mentiin naimisiin. (lievästi sanottuna mun mielestä aikaa meni liian paljon, mutta nyt olen tyytyväinen, yhdessä ollaan oltu 17v)

Se että miehesi ei halua mennä juuri nyt kanssasi kihloihin ei tarkoita sitä etteikö rakastaisi sinua ja haluaisi viettää loppuelämäänsä kanssasi.

 

Jos tämä aihe on epäselvä parisuhteessa, eipä ole ennuste kovin hyvä.
Avointa keskustelua ja jos päämäärät ei ole yhteiset, sitten muita ratkaisuja.

 

tuo mies on sellainen, ettei sillä itellään tulis kuuna päivänä mieleen edes kihlaus. Sille on pakko vihjaista kaikesta, jopa syntymäpäivälahjasta, joululahjasta jne, että ne kuuluisi hommata

ei ole ennen minua oikein seurustellut. Mun mielestä mä kysyin häneltä, eikä olisi minun tehtävä ottaa asiaa enää puheeksi. Yhteenmuutto oli aivan samanlaista, kysyin ja mies oli hiljaa vain eikä asiasta voinut jutella. ääääh

 

tuo mies on sellainen, ettei sillä itellään tulis kuuna päivänä mieleen edes kihlaus. Sille on pakko vihjaista kaikesta, jopa syntymäpäivälahjasta, joululahjasta jne, että ne kuuluisi hommata

ei ole ennen minua oikein seurustellut. Mun mielestä mä kysyin häneltä, eikä olisi minun tehtävä ottaa asiaa enää puheeksi. Yhteenmuutto oli aivan samanlaista, kysyin ja mies oli hiljaa vain eikä asiasta voinut jutella. ääääh

Sittempä kehotan sinua pohtimaan, haluatko todella viettää elämäsi "mukana vietävän" miehen kanssa? Vai kuinka nuoria oikein olette?

Minä en kestäisi. Elämässä kun joutuu keskustelemaan tiukoissakin paikoissa. Saatko silloin tukea?

 

keskustelut sujuvat, mutta tällaiset isot päätökset tuntuvat olevan hänelle erittäin vaikeita, kuten juuri yhteenmuutto, kihlaus jne.

Ajattelin antaa asian olla, mutta väkisinkin tässä alkaa käyttäytymään sen mukaan miltä sydämmessä tuntuu, eli mies ei halua kihloihin kanssani, vaikka oikeasti hän saattaakin haluta, mutta asia pelottaa eikä siksi halunnut asiaa puida sen enempää. Olisi sanonut että mennään vaan, se olisi ihanaa... muttakun EI

 

Tässä nyt 9 vuotta kihloissa ja edelleen odottelen hääpäivää - sattuu nääs itsellänikin olemaan tuollainen mies, joka käytöksellään antaa ymmärtää ettei kiinnosta "hömpötykset".

Voi tosin kohdallasi olla niin, että mies nyt miettii asiaa itsekseen, ja ehkä myöhemmin kertoo mielipiteensä.

 

Tässä nyt 9 vuotta kihloissa ja edelleen odottelen hääpäivää - sattuu nääs itsellänikin olemaan tuollainen mies, joka käytöksellään antaa ymmärtää ettei kiinnosta "hömpötykset".

Voi tosin kohdallasi olla niin, että mies nyt miettii asiaa itsekseen, ja ehkä myöhemmin kertoo mielipiteensä.

En usko, että mies osaa ottaa noin isoa asiaa itsekseen puheeksi. Yhteenmuutostakaan ei varmaan olis vielä edes tietoakaan, ellen itse olisi sitä ottanut puheeksi. huoh.

Jos naimisiin JOSKUS haluan, itse saan kosia jne ja siihenkään en saa mitään vastausta. Mun mielestä kihlaus olis ollut sopiva "lahja" vuosipäivälle

 

keskustelut sujuvat, mutta tällaiset isot päätökset tuntuvat olevan hänelle erittäin vaikeita, kuten juuri yhteenmuutto, kihlaus jne.

Ajattelin antaa asian olla, mutta väkisinkin tässä alkaa käyttäytymään sen mukaan miltä sydämmessä tuntuu, eli mies ei halua kihloihin kanssani, vaikka oikeasti hän saattaakin haluta, mutta asia pelottaa eikä siksi halunnut asiaa puida sen enempää. Olisi sanonut että mennään vaan, se olisi ihanaa... muttakun EI

Sorry...mutta mä en ole koskaan käsittänyt tätä "pelottaa kihloihin/ naimisiinmeno". Jos aidosti rakastaa sitä oikeaa, ei asiassa ole mitään miettimistä. Minkä helkatin takia pitäisi pelätä tulevaisuutta rakkaansa kanssa?

No, jokainen tekee omat ratkaisunsa tässäkin.
Kuulostaa nuorien pohdiskelulle, jotka ei vielä tiedä mitä elämässä muutenkaan tahtovat

 

keskustelut sujuvat, mutta tällaiset isot päätökset tuntuvat olevan hänelle erittäin vaikeita, kuten juuri yhteenmuutto, kihlaus jne.

Ajattelin antaa asian olla, mutta väkisinkin tässä alkaa käyttäytymään sen mukaan miltä sydämmessä tuntuu, eli mies ei halua kihloihin kanssani, vaikka oikeasti hän saattaakin haluta, mutta asia pelottaa eikä siksi halunnut asiaa puida sen enempää. Olisi sanonut että mennään vaan, se olisi ihanaa... muttakun EI

itsehän en jaksaisi kyseisen miehen kanssa.. jos ei ole mitään intohimoa edetän suhteessa ja itse tee mitään minkään eteen... ääh, ei kiitos. ainahan noita miehiä pitää vähän patistaa erinäisissä asioissa, mutta sinun miehesi kuulostaa vähän siltä, ettei oikein ole varma mitä elämältään haluaa. menee vain mukana. kunnes ehkä jonain päivänä oivaltaa, ettei haluakaan sitä mihin on "pakotettu". eikä se sinustakaan tule tuntumaan hyvältä, jos painostamalla saat tahtosi läpi.... terv.kokemusta on.

 

Entä jos mies ei halua mennä kihloihin? Onko tuo sinulle jokin kynnyskysymys?

Minä en tajua miten kihloihinmeno voi olla lahja. Kihlaus on sama asia kuin kosinta ja silloin on tarkoitus mennä naimisiin. Tai no nykyään kai mennään kihloihin ihan huvin vuoksi vaan, en tajua... Ehkä mieskin ajattelee asian näin vanhanaikaisesti eikä ole vielä valmis avioliittoon.

 

Itse huomasin aikoinaan, että kihloihin meno oli aika iso juttu miehelle. Seurusteltiin melkeen 6 vuotta ennen ku mies oli "valmis" ja kihloista häihin kului melkeen 4 vuotta. Nyt ollaan onnellisempia kuin koskaan 14 yhteisen vuoden jälkeen.

Tai sitten mies haluaa itse ehdottaa kihloja, eli siis kosia.

 

Jos mies ei vain halua?

Jos hän oli suunnitellut kosintaa ihan itse omalla tavallaan ja meni vaikeaksi tuosta?

Mikä lahja kihlat on?


Ja ennen kaikkea, asioista pitää keskustella yhdessä jos joku vaivaa. Ei se sun ajatuksia osaa lukea.

 

Ajattelin antaa asian olla, mutta väkisinkin tässä alkaa käyttäytymään sen mukaan miltä sydämmessä tuntuu, eli mies ei halua kihloihin kanssani, vaikka oikeasti hän saattaakin haluta, mutta asia pelottaa eikä siksi halunnut asiaa puida sen enempää. Olisi sanonut että mennään vaan, se olisi ihanaa... muttakun EI

Jos olet miehesi ensimmäinen kunnon seurustelukumppani, niin en yhtään ihmettele, että mies hieman epäröi. Jos on ekaa kertaa rakastunut, voi olla vaikeampaa, kun ei voi verrata "kyllähän minä häntä rakastan enemmän kuin ketään muuta ikinä". Kuinka kauan olette olleet yhdessä? Voitte olla yhdessä varmaan pidempäänkin ilman sormuksia, jos hellyyttä suhteessa tulee miehen puolelta niin kyllä hän välittää! Tiedätkö mitä kihlaus merkitsee miehelle? Jos se merkitsee hänelle enemmän kuin sinulle? Silloin se voi tuntua todella isolta askeleelta ja hän kaipaa aikaa sulatella.

Älä oleta, että mies ei halua kihloihin kanssasi. Hän yllättyi ehdotuksestasi eikä ensikertalaisena suhteessa osaa reagoida. Jossain sopivassa tilanteessa kannattaa kysyä mitä hän odottaa tulevaisuudeltanne ja mitä ajattelee kihloista/naimisiinmenosta. Joillekin ne merkitsevät jotain "elämää suurempaa" eivätkä osaa heittäytyä, mutta ei se tarkoita etteikö rakasta.

 

Tai sitten vaan silä kihloihin tai naimisiin menolla ei ole niin suurta merkitystä elämämässä että pitäisi innostua, tarkoitan että eihän se arkea muuta.
Itsekin vaihdoin puheenaihetta tms. kun mies höpisi kihloihin menosta, yksi päivä tuli sormuksen kanssa kotiin niin pakkohan se oli.
Nyt höpisee naimisiinmenosta, miten meinaa sen toteuttaa..
Ja ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ja lapsiakin on mutta minulle nuo ovat huuhaata. Tosin perimisasioiden ja häämatkan takia kai täytynee joku päivä...

 

^nnn sanoi hyvin. Joillekin kihlaus/naimisiinmeno ei merkitse mitään. Oikeasti, ainut vaihtoehto on keskustella, jotta saat selville mitä se miehelle merkitsee ja saat itse kertoa, mitä se sinulle merkitsee. Lopettakaa lukemasta toisianne rivien välistä. Pääset vähemmällä kun sinun ei tarvitse vatvoa asiaa.