Päiväkoti

[harmaita hiuksia]

Jouduin ihan kamalaan tilanteeseen tänään. Nyt vaan itken kotona ja mietin ratkaisua. Kerrottakoon, että minun pitäisi olla aivan jossain muualla, kun kotona. Töissä aivan, kuten muinakin arkipäivinä. Vein poikaani tänä aamuna hoitoon. Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, ettei siellä ole kaikki hyvin. No siinä oli muita poikia poikaani vastassa ja alkoi kamala haukkuminen. Poikani oli heidän mielestään tyhmä, typerä ja sen kanssa ei koskaan kukaan leikkisi. Poikani katsoi minua itkuisin silmin ja kysyi, että äiti eihän noin saa puhua. Vieressä kaiken näki ja kuuli hoitaja, joka ei puuttunut tilanteeseen. Menin itse aivan shokkiin enkä tiedä mitä olisi pitänyt tehdä. Halasin poikaani ja sanoin, että elä ole pahoilla mielin, rakastan sinua ?. Ja lähdin. Minun olisi pitänyt ottaa poika mukaan. Sinne se meni yksin leikkimään. Kaikista järkyttävintä oli tuo hoitajan puuttumattomuus. Pelkäsikö hän niitä pieniä haukkujia vai oliko hän muuten vaan välinpitämätön. Välinpitämättömyydellä voi olla hintansa. Tullakseen kiusatuksi koulussa ei paljon tarvita nykypäivänä, mutta kenen on vastuu kun kiusaaminen saa alkaa jo tarhassa. Nämä samaiset pojat tulee varmasti siirtymään samaan kouluun, kuin poikanikin. Jatkuuko kiusaaminen siellä? Miksi kiusaamiseen ei puututa lujemmin. Yhtään en tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. En ole niitä äitejä, jotka ajattelevat ettei heidän lapsissaan ole vikaa, enkä niitä joiden lapsilla ei koskaan mikään ole riittävän hyvin. Jo neljätoista vuotta minulla on ollut lapsia ja ensimmäisen kerran joudun vakavasti ottamaan kantaa taistellakseni lapseni aseman puolesta. Joka päivä olen hoidossa kysynyt, kuinka päivä meni? Aina sama vastaus päiväkodin väeltä, Ihan hyvin tai ihan ok... Onko todella näin? Onko niin myös sinun lapsesi kohdalla? Pikku vinkki hyväksi uutisaiheeksi... vaiettu ja sallittu kiusaaminen. Tarha kiusaaminen. Kokonaisen kirjan saisi myös tälläisessä tilanteessa olevan äidin riittämättömyydestä. Voinko käydä töissä ansaitaakseni leivän pöytään vai pitäisikö äitien todella vaan pysyä kotiäiteinä suojellaksemme lapsiamme tältä julmuudelta? Itse olen monta kertaa pohtinut, että lapsuus on niin mutkatonta aikaa, mutta voinen todeta sen kuitenkin olevan varmasti jopa rakempaa tänä päivänä, kuin aikuisen vastuut ja velvollisuudet.

 

["vieras"]

Ehkä sinun tehtäväsi on sitten tehdä kiusaaminen näkyväksi? Siis ottaa asia esille henkilökunnan kanssa. Mielellään varmaan pk:n johtajan kanssa, jos lähin hoitaja ei asiaan puutu. Kerro heille, ettet hyväksy minkäänlaista kiusamista ja muistuta, että henkilökunnan pitää puuttua asiaan. Mieluummin liian herkästi kuin liian löysästi.

Meillä oli nelivuotias joutunut puhutteluun lällättelemisestä. Ei siis varsinaista kiusaamista mutta sellaista perustyperää käyttäytymistä. Olin tyytyväinen, että käytökseen oli puututtu. Lapsen kanssa jatkoimme keskustelua vielä kotona.

 

[-]

Anteeksi että varmaan pahennan vain oloasi, mutta pakko sanoa: minun mielestäni tuossa tilanteessa pahinta oli SINUN oma puuttumattomuutesi. Lapsesi katsoi sinua itkuisin silmin, "eihän noin saa puhua?". Etkä tehnyt mitään! Lapselle jäi käsitys, että oma äitikin hyväksyi tilanteen.

Nosta kissa pöydälle. Tuollaisessa tilanteessa ojennat heti näitä haukkujia! Noin ei puhuta! Huomautat heti hoitajalle asiasta! Siis mitä ihmettä sinä olet paikan päällä välinpitämätön ja menet itseksesi kotiin itkemään...

Älä vaikene asiasta. Puolusta lastasi kunnolla ja avoimesti. Tee kaikille, etenkin lapsellesi, selväksi, että et hyväksy tilannetta. Poikasi kuvittelee jo, että äidinkin mielestä sinua saa haukkua, kun et sanonut mitään.

 

[Bubblemachine]

alappa kalppia sinne päiväkotiin NYT HETI ja ota asia esille. Mahtaa pojasta tuntua pahalta kun äitiKÄÄN ei häntä puollusta. Mene jo!!!!!!! ei voi olla totta että tänne avaudut. Sulla pieni poika itku silmässä ja mamma vaan kaksplussassa juttelee. Oletko itse hiljainen etkä uskalla puuttua mutta tänne uskallat kirjoittaa? Laitappa asiat tärkeysjärjestykseen ja nyt heti. Jos jo töistä lintsaat niin eikö olisikin fiksuinta mennä ja selvittää asiat ennen kuin tilanne pahenee?????

 

[huep]

Itse soittaisin välittömästi päiväkotiin ja kertoisin tilanteen jääneen häiritsemään niin paljon että haen lapsen nyt kotiin ja samalla haluan selvittää vähän asiaa.

 

[tee heti jotain]

No häh, olisin minäkin kotona itkermässä jos noin olisi lapselleni sanottu SEKÄ olisin ottanut lapseni mukaan kotiin. Nyt otat yhteyden sinne pk:n johtajaan ja sanot että asiaan puututaan ja heti.

 

[Bubblemachine]

Pikku vinkki hyväksi uutisaiheeksi... vaiettu ja sallittu kiusaaminen. Tarha kiusaaminen. Kokonaisen kirjan saisi myös tälläisessä tilanteessa olevan äidin riittämättömyydestä.

äiti todellakin on riittämätön jos ei puolusta poikaansa! Tajuatko että poikasi (ja muiden) silmissä myös sinä sallit kiusaamisen?

 

["nnn"]

Anteeksi että varmaan pahennan vain oloasi, mutta pakko sanoa: minun mielestäni tuossa tilanteessa pahinta oli SINUN oma puuttumattomuutesi. Lapsesi katsoi sinua itkuisin silmin, "eihän noin saa puhua?". Etkä tehnyt mitään! Lapselle jäi käsitys, että oma äitikin hyväksyi tilanteen.

Nosta kissa pöydälle. Tuollaisessa tilanteessa ojennat heti näitä haukkujia! Noin ei puhuta! Huomautat heti hoitajalle asiasta! Siis mitä ihmettä sinä olet paikan päällä välinpitämätön ja menet itseksesi kotiin itkemään...

Älä vaikene asiasta. Puolusta lastasi kunnolla ja avoimesti. Tee kaikille, etenkin lapsellesi, selväksi, että et hyväksy tilannetta. Poikasi kuvittelee jo, että äidinkin mielestä sinua saa haukkua, kun et sanonut mitään.

Samaa mieltä, mutta huomaan itsestäni joskus että kun vastaavanlainen tilanne tulee, sitä häkeltyy ja tajuaa vasta myöhemmin miten olisi pitänyt toimia.
Menisin sinuna päiväkodille takaisin tai viimeistään noutotilanteessa juttelisin asiasta ja pyytäisin pojalta anteeksi etten aamulla huomannut reagoida poikien puheisiin koska olet oikeassa, niin ei saa tosiaankin puhua.
Ja siten mielellään että joku henkilökunnasta ja pojistakin on paikalla.

 

["suru"]

soita tai kirjoita sähköpostiviesti usealle henkiölle, omalle hoitajalle ja päiväkodin johtajalle! Kysy että eikö heillä nimittelyyn puututa, ja siihen että jokainen löytää kaverin?

 

["aloittaja"]

Toki otin yhteyttä pk johtajaan. Ja mieheni haki pojan pois hoidosta. Katsomme nyt miten päiväkoti asiaan vastaa ja kuinka he tämän asian käsittelee. Mielestäni jo alkuperäiseen tekstiin laitoin, että minun ei olisi alunperinkään pitänyt lähteä tilanteesta pois. Kuitenkaan en saa tilannetta enää uudestaan hoidettua. Nyt koitan keskittyä siihen, että pyydän pojaltani anteeksi, kerron muiden lasten käyttäytyneen huonosti. En olisi arvannut joutuvani tälläiseen tilanteeseen. Syyllisyys siitä, että syrjäytin omat vaistoni, ja siitä etten voinut olla parempi äiti painaa.

 

["vieras"]

Kamalaa, että täällä aletaan kiusaamaan kiustaun äitiä. Minäkin olisin voinu mennä shokkiin tai ainakin neuvottomaksi tuommosesta. Itse olen arka ja hiljainen ja itsekin koulukiusattu aikanaan.
Pitäisi nyt joko soittaa asiasta heti päiväkotiin tai ottaa asia esille iltapäivällä poikaa hakiessa ja voisi vielä laittaa sen sähköpostin päiväkodinjohtajallekin siitä ettei se hoitajakaan puuttunut asiaan. Ehdottomasti asia pitää ottaa esille ainakin jollain tavoin. Sanoa selvästi, että on vihainen ja tyytymätön päiväkodin hoitajiin.

Minulla on kanssa kokemusta tuosta, että päiväkodissa eivät puutu mihinkään. Se on tosi kamalaa. On yksinäinen olo, kun yrittää suojella ja puolustaa lastaan. Joka päivä hoitajat vaan sanovat, että kaikki on mennyt hyvin. En tajua tuota silmien sulkemista kiusaamiselta. Kannattaisi kyllä sanoa suoraa niiden kiusaajien aikanakin, että noin ei saa sanoa.

 

["nnn"]

[QUOTE="aloittaja";24660342]Toki otin yhteyttä pk johtajaan. Ja mieheni haki pojan pois hoidosta. Katsomme nyt miten päiväkoti asiaan vastaa ja kuinka he tämän asian käsittelee. Mielestäni jo alkuperäiseen tekstiin laitoin, että minun ei olisi alunperinkään pitänyt lähteä tilanteesta pois. Kuitenkaan en saa tilannetta enää uudestaan hoidettua. Nyt koitan keskittyä siihen, että pyydän pojaltani anteeksi, kerron muiden lasten käyttäytyneen huonosti. En olisi arvannut joutuvani tälläiseen tilanteeseen. Syyllisyys siitä, että syrjäytin omat vaistoni, ja siitä etten voinut olla parempi äiti painaa.[/QUOTE]

Asian voi vielä korjata vaikkei tilanne mennytkään ihan nappiin, turhaan syyllistät itseäsi. Tärkeintä että poika tietää että häntä puolustetaan kiusaamiselta.

 

[menehän]

Ja kerro mitä hoitaja sanoi. Voipi paukahtaa kengän kuva persiiseen.

 

[huep]

Tärkein vastuu kiusaamiseen puuttumisessa on mielestäni vanhemmilla. He kasvattavat lapsen siten että hän uskaltaa kertoa tilanteista vanhemmilleen tai ainakin muille aikuisille. Joihinkin tilanteisiin myös jo päiväkoti-ikäisen lapsen on hyvä osata puuttua itse, niin että hänellä on kyky sanoa että minulle ei puhuta tuolla tavalla tms ihan kaikkiin pikku riitoihin ei aikuisen ehkä kannatakkaan puuttua ja samalla osoittaa että lapsi on niin heikko että hän ei osaa puollustaa itseään. Päiväkodissa henkilökunnalla toki on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja esim. kielen käyttöön yleensä.

Kirja vinkki: Mervi Juusola; Vahvaksi rakastetut lapset