Poikien surkea koulumenestys

Oikeesti mä oon huolissani pojista. Siis pojat pärjää niin huonosti koulussa, että tässä on pakko olla jotain pahasti vikana. Mun poika aloitti lukion tänä syksynä, hänellä menee hyvin, on aina ollut kiinnostunut koulunkäynnistä ja näin.... Mutta kattelin jotain opiskelijalistoja ja laskin, että hänen vuosiryhmässään on tyttöjä 71% ja poikia 29%. Ainahan tytöt on menneet enempi lukioon, mutta kyllä mun nuoruudessa se oli aika 50-50.

Juu ja emmä sitä että lukio on kaiken siunaus ja näin, mutta kyllä tää jostain kielii. Muutenkin tuntuu, että pojilla on ihan tolkuttoman vaikeeta esimerkiksi tuottaa mitään järkevää tekstiä. Kuinkahan suuri osa yläastelaisista pojista on koskaan lukenut yhtään kirjaa?

Onko se nyt niin, että tytöt vielä lukee kirjoja ja keskustelee, joten heidän nämä kyvyt kehittyvät. Mutta pojat alkavat hyvin nuorena vain pelaamaan tietokoneilla yms. Vai mikä on syynä?

Ja mä en noista PISA-tuloksista piittaa. Se, että muualla on vielä huonommin, ei mua lohduta.

 

Tämä on ihan mutua, mutta pojilta ei oiekin odoteta samaa kuin tytöiltä. Onhan se tutkittu, että esim. jo päiväkodista tytöille annetaan vastuullisia tehtäviä, kun taas pojille ei. Ylipäätänsä asenteet eroavat sukupuolten välillä. Pojille annetaan anteeksi puolivaloilla tekeminen, tytöiltä odotetaan hyvää käytöstä ja koulumenestystä.

Musta on todella surullista, että poikia pidetään tavallaan oletusarvoisesti "huonompina" koulussa ja tämä on vain silkka asennekysymys. Tytöiltä vaaditaan koulumenestystä, poikia ei välttämättä edes kannusteta siihen. Poikkeuksia löytyy varmasti suuntaan ja toiseen. Toivoisin että jokaista lasta kannustettaisiin menestymään elämässä ja kouluttautumaan kykyjensä mukaisesti sukupuoleen katsomatta.

 

Onko tosiaan noin, että vain 30% lukiolaisista on poikia?

Ja kyllä, olen miettinyt (ala-asteikäisen) poikani kohdalla myös eroavaisuutta vähän vanhempaan tyttöön ja suurimmat puutteet ovat juuri tekstin tuottamisessa ja keskittymisessä. Ja kiinnostuminen nysväykseen jo pienenä oli vähäisempää, sitä joutuu aina enemmän tai vähemmän pakottamaan että tekisi jonkun homman loppuun huolella.

En ole ajatellut, että olisi mitenkään yleistä. Vai onko?

 

Minä taas ajattelen, että koulusta en tehty liian tyttömäinen. Ihmekkös tuo kun opettajien ammattikunta naisistuu. Maailma tarvitsee muunkinlaisia ihmisiä kuin "kilttejä suorittajia". Se täytyy sanoa, että ne pojat jotka selviävät kunnialla tyttöjen koulun läpi, niin onkin yleensä vahvoja omia persoonia. Tyyppejä, jotka osaa ajatella itse. On näitä toki tytöissäkin, mutta enempi tytöissä on niitä jotka kiltillä perusmeiningillä vetää koulut läpi hyvin arvosanoin, kyseenalaistamatta.

Monessa asiassa on vikaa. Minun lukioaiakana ainakin meidän luokan parhaimmistossa oli enemmän poikia kuin tyttöjä.

 

Oma poika on lukion käynyt, kiitettävästi, jatko-opinnot vielä edessä. Plus kaverinsa joko lukion tai ammattikoulun, yksi juuri aloitti opiskelun ammattia varten. Osa poikani kavereista (ja puhun tässä vain pojista) opiskelee yliopistossa jo. Yksi kävi ensin sähköpuolen ammattikoulun, nyt siis lukemassa diplomi-insinööriksi, ilman lukiopohjaa. Serkkupoika on arkkitehti,lukio käymättä hälläkin, toinen yrittäjänä ulkomailla, lukiopohjalla. Kolmas serkku, poikani ikäinen, opiskelee lääkiksessä, pääsi ensi yrittämällä. Mun lähipiiriin on näemmä kai osunut noita opiskelevia ja pärjääviä poikia, hyvä niin.
Sillä jos tilastot kertovat tuota, niin aika karua on.

 

Oma poika on lukion käynyt, kiitettävästi, jatko-opinnot vielä edessä. Plus kaverinsa joko lukion tai ammattikoulun, yksi juuri aloitti opiskelun ammattia varten. Osa poikani kavereista (ja puhun tässä vain pojista) opiskelee yliopistossa jo. Yksi kävi ensin sähköpuolen ammattikoulun, nyt siis lukemassa diplomi-insinööriksi, ilman lukiopohjaa. Serkkupoika on arkkitehti,lukio käymättä hälläkin, toinen yrittäjänä ulkomailla, lukiopohjalla. Kolmas serkku, poikani ikäinen, opiskelee lääkiksessä, pääsi ensi yrittämällä. Mun lähipiiriin on näemmä kai osunut noita opiskelevia ja pärjääviä poikia, hyvä niin.
Sillä jos tilastot kertovat tuota, niin aika karua on.

Niin on munkin lähiympäristössä koulutettuja miehiä ja jopa pojan kaverit on lukiossa kaikki. Tuo 71-29% koski vaan tätä yhtä ikäryhmää. Muutaman vuoden takaa on tilasto, jossa naisia ylio-oppilaista oli 58 pros. Miehiä siis 42. Tuo nyt on nieltävissä. Mutta suunta on vääjämättä se 60-40 ja alemmas.

Olen keskustellut asiasta parin opettajaystäväni kanssa ja äidinkielen opettaja on todennut, että todella harvalla yläastelaisella pojalla on juuri minkäänlaista kykyä analyyttiseen literaaliseen (tai verbaaliseen) ilmaisuun. Jos ei yläastelaisella ole MINKÄÄNLAISTA kykyä, niin se on aika morjens sitten.

Miettikääpäs te omia poikianne, kuinka monta kirjaa poikanne ovat lukeneet ala-astelaisina? Veikkaan, että aika usein vastaus on 0 tai sitten jotain 1-2. Ei lukeminen se ainoa autuus ole, mutta on sen merkitys vaan suuri ajattelun kehittymiselle.

 

Sellaista se on, kun on tarpeeksi kauan hoettu, että "pojat on poikia".


Toinen puoli tietysti on se, että pojat on oppimistyyliltään keskimäärin tyttöjä useammin kinesteettisiä/haptisia, ja nykyinen koulutusjärjestelmä ei kauheasti tue tällaisia taipumuksia. Lisäksi oppimisvaikeudet ovat yleisempiä pojilla. Myöskään opettajakunnan naisistuminen ei ole (etenkään) poikien kannalta hyvä juttu, etenkin, kun isät tuppaa erojen jälkeen unohtamaan "entiset" lapsensa.

 

mä luulen että toi lukion suhdenne (30-70) johtuu paljolti siitä että pojat tietää aiemmin mitä haluaa, pojat haluaa ammatin ja sitä kautta työllistyä nopeammin. Siinä kuitenkin tulee armeijakin väliin ja sen jälkeenhän onkin heti sit hyvä hakea töitä.
Näin mä sen ajattelen...

 

Nykyisin ei automaattisesti mennä lukioon, vaikka peruskoulun keskiarvo on ysin pintaan. Ammattikoulu on hyvä vaihtoehto ja jatko-opinnot onnistuu sitäkin kautta. Ihan sen perusteella, että poikia on lukiossa vähemmistä, ei voida sanoa, etteä koulumenestys heillä huono.

 

[QUOTE="vieras";24659287]Nykyisin ei automaattisesti mennä lukioon, vaikka peruskoulun keskiarvo on ysin pintaan. Ammattikoulu on hyvä vaihtoehto ja jatko-opinnot onnistuu sitäkin kautta. Ihan sen perusteella, että poikia on lukiossa vähemmistä, ei voida sanoa, etteä koulumenestys heillä huono.[/QUOTE]

Näytä mulle YKSI poika, jonka keskiarvo on 9 tai enempi ja joka ei mene lukioon!
Tai tyttö.

Väitän, että niin hyvin menestyneistä menee lukioon (mutu) 95 pros.

 

Niin ja vielä yksi pointti: poikia ei piiskata samalla tavalla kunnianhimoon kuin tyttöjä. Yhteiskunnassa oletuksena on se, että poika on älykkäämpi ja menestyvämpi ns. luonnostaan, heitä ei vaadita tekemään töitä menestykseen eteen samalla tavalla kuin tyttöjä vaaditaan.

 

[QUOTE="Mies";24659169]Minä taas ajattelen, että koulusta en tehty liian tyttömäinen. Ihmekkös tuo kun opettajien ammattikunta naisistuu. Maailma tarvitsee muunkinlaisia ihmisiä kuin "kilttejä suorittajia". Se täytyy sanoa, että ne pojat jotka selviävät kunnialla tyttöjen koulun läpi, niin onkin yleensä vahvoja omia persoonia. Tyyppejä, jotka osaa ajatella itse. On näitä toki tytöissäkin, mutta enempi tytöissä on niitä jotka kiltillä perusmeiningillä vetää koulut läpi hyvin arvosanoin, kyseenalaistamatta.
[/QUOTE]

Koulu on ollut aika lailla samanlainen niin kauan kuin tutkimustietoa asiasta on. Ei nykykoulu ole sen tyttömäisempi kuin ennenkään. Miehet ovat vaan tottuneet tietynlaiseen kukkoiluun: kaikki pitäisi saada ilmaiseksi vain sen takia, että jalkojen välissä sattuu olemaan munat. Tälle jos naisopettaja yrittää panna pisteen, saa hyvin helposti pojan kotiväen silmilleen.

 

Itse en näe asiaa ainakaan niin, ettäm poikia syrjitään kouluissa tai opetus on tytöille räätälöity.

Poikakin menestyy koulussa, jos ympäristö kiinnittää hänen koulunkäyntiinsä huomiota. Ei pidä antaa poikien mennä mistä aita on matalin vaan vaatimukset samoiksi kuin tytöillä ja eiköhän niitä tuloksiakin ala näkymään. Yrittäkää päästä stereotyyppisistä poika-/tyttökäsityksistä ja ajatelkaa henkilöinä. Henkilön on hyvä pitää kaverisuhteita yllä, huolehtia kunnostaan ja käyttää elektroniikkaa, mutta henkilön ensimmäinen prioriteetti ovat läksyt. Eiks jeh?

 

Koulu on ollut aika lailla samanlainen niin kauan kuin tutkimustietoa asiasta on. Ei nykykoulu ole sen tyttömäisempi kuin ennenkään. Miehet ovat vaan tottuneet tietynlaiseen kukkoiluun: kaikki pitäisi saada ilmaiseksi vain sen takia, että jalkojen välissä sattuu olemaan munat. Tälle jos naisopettaja yrittää panna pisteen, saa hyvin helposti pojan kotiväen silmilleen.

Joo, en mä ihan sitä tarkoittanut. Puin asian sanoiksi vähän heikosti (olenhan mies). Mutta jossain se ongelma on, ei se syyttelelmällä sinällään parane. Kyllähän ne harvat pojat, jotka koulussa pärjää, ovatkin sitten huippuja.

Ja toisaalta varmaan moni tyttö menee lukioon vähän turhaan. Kyllähän on tutkimustietoa siitä, että moni tyttö kokee paineet liian raskaiksi. Eli meneehän tämä homma toisinkinpäin.

Olisikohan missään tilastotietoa yläasteen keskiarvoista tai yo-kirjoitusten keskiarvoista (siis semmoisiakin missä olisi sukupuolijakaumaa.).

 

Opetan yliopistossa miesvaltaisella alalla. Tää on nyt ihan toinen näkökulma poikien koulumenestykseen, mutta sanon silti tähän samaan ketjuun.

Ainakin silloin, kun olen itse kirjoittanut ylioppilaaksi, YO-kirjoitukset ovat selkeästi suosineet kielellisesti lahjakkaita oppilaita ja sorsineet matemaattisesti lahjakkaita. Joku, joka on paremmin perillä nykyisestä mallista, voisi mulle kertoa, onko tämä uudessa systeemissä muuttunut yhtään paremmaksi... Siis ainakin ennen meni niin, että kielellisesti lahjakas, joka oli ihan käsi matematiikassa, pystyi kirjoittelemaan hirmuisen rivin L:iä ja jättää matikan kirjoittamatta ja reaalissa sitten tehdä jotain sellaista ainetta, jossa sitä lukemisen ja kirjoittamisen vahvuutta voi käyttää hyväkseen. Näin tulee todella loistava YO-todistus. Sen sijaan matemaattisesti lahjakas oppilas, joka ei ole kielellisesti lahjakas ollenkaan, voi olla ongelmissa jopa sen suhteen, pääseekö ylioppilaaksi, koska pelkästään matematiikan ja reaalin L:illä ei pääse edes läpi, jos ei niitä pakollisia kieliä (äikkä, 2. kotimainen ja 1. vieras kieli) saa lisäksi kunnialla suoritettua.

Noh, onneksi maailma ei ole noin mustavalkoinen, eli yleensä lukiolaiset osaavat molempia (kieliä ja matematiikkaa) jonkun verran, mutta täytyy sanoa, että työssäni yliopistolla olen kyllä tavannut useita sellaisia poikia, joilla on todella tehnyt tiukkaa se lukiosta läpi pääseminen juuri tuon mainitsemani ongelman takia, vaikka nyt yliopistossa ovatkin tällä meidän alalla aivan huippuja. Täytyy sanoa, että ymmärrän hyvin, jos jotkut samankaltaiset lahjakkaat nuoret pojat pelkäävät lukioon menemistä ja valitsevat sen sijaan jotain muuta.

Ja loppuun sanon vielä, että pidän kielitaitoakin tärkeänä, enkä missään nimessä kannata sitä, että kielten opiskelua vähennettäisiin. Kansainvälistyvässä maailmassa on tärkeä osata ulkomaisia kieliä ja insinöörien ja muiden matemaattisesti lahjakkaidenkin on syytä osata kirjoittaa äidinkieltään paljon paremmin kuin mitä nykyään osaavat. Silti näitä läpipääsykriteereitä ja arviointeja muutenkin voisi miettiä siltä kannalta, että miten yhdellä alueella lahjakkaat ihmiset huomioidaan. Onko heidän kohtalonsa sitten vaan kärsiä?

 

Tuo matikka/kielijuttu on kyllä totta. Itse luin pitkän matikan ja luokallani oli aikoinaan enemmän poikia kuin tyttöjä. Jos tytöillä oli ongelmia koulussa, se yleensä oli pitkässä matikassa se ongelma: Hups ja vaihto lyhyeen. Sitten lyhyessä olikin helppoa. Jos pojalla oli ongelma, se oli melkein aina kielissä. Hups ja vaihto amikseen, jossa oltiinkin sitten staroja. Muutama matikassa ihan hyvin pärjännyt ei kertakaikkiaan päässyt kielistä läpi.

Tosin jokainen matikan huippu kyllä pärjäsi kielissä ainakin kohtuullisesti. Poika siis. Sama koski esim. minua, jolle tosin kielet ei todellakaan maistuneet, mutta kuitenkin semmoinen keskiverto.

 

[QUOTE="Mies";24659310]Näytä mulle YKSI poika, jonka keskiarvo on 9 tai enempi ja joka ei mene lukioon!
Tai tyttö.

Väitän, että niin hyvin menestyneistä menee lukioon (mutu) 95 pros.[/QUOTE]

Niin, kaksi poikaa meni ammattikouluun lukion sijasta yli ysin papereilla. Toinen siis nyt arkkitehti ja toinen pian diplomi-insinööri. Mielestäni molemmat tekivät hyvän ratkaisun, teoreettisen linjan sijasta valitsivat käytännön linjan. Oppivat asioita tulevasta ammatistaan tekemällä, käytännön kokemus on erittäin hyvä asia.
Tavallaan on hölmöä, että lukio on se "must"-juttu, jos haluaa opiskella korkeammalla tasolla, lukiosta saa hyvän yleissivistävän pohjan kyllä, mutta ammattikoulusta saa yhtälailla tärkeää kokemusta. Pojat ehkä haluavat juurikin enemmän tehdä juttuja sen sijaan, että vain lukisivat, en tiedä.

 

[QUOTE="Mies";24659424]Tuo matikka/kielijuttu on kyllä totta. Itse luin pitkän matikan ja luokallani oli aikoinaan enemmän poikia kuin tyttöjä. Jos tytöillä oli ongelmia koulussa, se yleensä oli pitkässä matikassa se ongelma: Hups ja vaihto lyhyeen. Sitten lyhyessä olikin helppoa. Jos pojalla oli ongelma, se oli melkein aina kielissä. Hups ja vaihto amikseen, jossa oltiinkin sitten staroja. Muutama matikassa ihan hyvin pärjännyt ei kertakaikkiaan päässyt kielistä läpi.

Tosin jokainen matikan huippu kyllä pärjäsi kielissä ainakin kohtuullisesti. Poika siis. Sama koski esim. minua, jolle tosin kielet ei todellakaan maistuneet, mutta kuitenkin semmoinen keskiverto.[/QUOTE]

Itse olen lukenut pitkän matematiikan, kielellisesti pärjäsin, englanti, ruotsi ja saksa sujuivat hyvin. Samoin poikani, pitkä matikka ja kielellisesti erittäin lahjakas, mutta tämä taitaakin olla taas perimässä, sekä matemaattinen että kielellinen lahjakkuus.

 

Jotkut asiat koulun rakenteessa suosivat ilmeisesti tyttöjä? Mutta sitten taas koulunjälkeisessä maailmassa on rakenteita, jotka suosivat miehiä. Mutta toisaalta taas pojat ja miehet ovat syrjäytymisalttiimpia kuin tytöt ja naiset. Niin paljon on vielä kunnon feminismillä töitä sukupuolten tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämisessä.

 

Itse olen lukenut pitkän matematiikan, kielellisesti pärjäsin, englanti, ruotsi ja saksa sujuivat hyvin. Samoin poikani, pitkä matikka ja kielellisesti erittäin lahjakas, mutta tämä taitaakin olla taas perimässä, sekä matemaattinen että kielellinen lahjakkuus.

Ei kyllä ole pystytty todistamaan erikseen matemaattista tai kielellistä lahjakkuutta. Yleensä koululahjakas ihminen on lahjakas kaikilla tietopainotteisilla aloilla, taitoaineissa vaikuttavat esim. motoriset valmiudet. Mutta lahjakkuuden voi suunnata ja se taas näkyy.

 

kurjenkello harmaana... No jos nuo tekstisi on totta, niin on kyllä ääriharvinaisia poikkeustapauksia. Siis totaalisesti. Mutta tietysti jos on erittäin lahjakas, niin aivan sama mitä tietä etenee. Noin fiksut pojat hankkivat sivistyksensä jostain muualta.

Mutta ihan rehellisesti sanoen, musta vaan tuntuu, että ei vaan voi olla... Miten ihmeessä he ovat jaksaneet amiksen "teoriaopinnot". Siis niitäkin kumminkin on... Ja minkä linjan kävivät? Raksalinjan...

En mä väitä, että valehtelisit, mutta väitän, että ääriharvinaista se on, että 9:n keskiarvolla mennään amikseen. Ei silti, aikoinaan mä tunsin yhden tytön jolla oli ysin ka. suunnilleen ja se meni amikseen.

 

Siis toi 30-70 on vain yksi ikäluokka yhdessä koulussa?

Koulukohtaisia erojakin on: siinä lukiossa jossa mä kävin oli silloin n. 10% poikia (viisi ikäluokkaa ja kaikissa sama) enkä usko että prosentti olisi nykyäänkään edes 20%.
Eikä pelkkä lukioon meno kerro mitään koulumenestyksestä, ainakin muutamille aloille amiksessa on jopa vaikeampi päästä kuin lukioon.

Meiltä löytyy poika joka on nyt kolmannella ja hän on lukenut kymmeniä kirjoja.

 

[QUOTE="vieras";24659469]Jotkut asiat koulun rakenteessa suosivat ilmeisesti tyttöjä? Mutta sitten taas koulunjälkeisessä maailmassa on rakenteita, jotka suosivat miehiä. Mutta toisaalta taas pojat ja miehet ovat syrjäytymisalttiimpia kuin tytöt ja naiset. Niin paljon on vielä kunnon feminismillä töitä sukupuolten tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämisessä.[/QUOTE]

Juu, siis kyllä koulut hoitavalla miehellä on vielä helpompaa. Ne miehiä suosivat rakenteet on monimutkaisia. Vielä monimutkaisempia kuin koulun rakenteet. Luin tuolta tilaston, korkeakoulututkinnon suorittaineista 64% on naisia. Aika huikeeta.
Tässä muitakin tilastoja miesten syrjäytymisestä. Kenties on hiukan miespropagandaa (???) mutta tuon 64 prossaa löysin myös muualta.

Tuolta löytyy myös mielenkiintoinen tilasto, naisen euro on 0,97 senttiä. Eli hieman propagandaa tuo 80 senttiä.

Lähde:

Tilastoja | Mies.asia

 

[QUOTE="Mies";24659100]Oikeesti mä oon huolissani pojista. Siis pojat pärjää niin huonosti koulussa, että tässä on pakko olla jotain pahasti vikana. Mun poika aloitti lukion tänä syksynä, hänellä menee hyvin, on aina ollut kiinnostunut koulunkäynnistä ja näin.... Mutta kattelin jotain opiskelijalistoja ja laskin, että hänen vuosiryhmässään on tyttöjä 71% ja poikia 29%. Ainahan tytöt on menneet enempi lukioon, mutta kyllä mun nuoruudessa se oli aika 50-50.

Juu ja emmä sitä että lukio on kaiken siunaus ja näin, mutta kyllä tää jostain kielii. Muutenkin tuntuu, että pojilla on ihan tolkuttoman vaikeeta esimerkiksi tuottaa mitään järkevää tekstiä. Kuinkahan suuri osa yläastelaisista pojista on koskaan lukenut yhtään kirjaa?

Onko se nyt niin, että tytöt vielä lukee kirjoja ja keskustelee, joten heidän nämä kyvyt kehittyvät. Mutta pojat alkavat hyvin nuorena vain pelaamaan tietokoneilla yms. Vai mikä on syynä?

Ja mä en noista PISA-tuloksista piittaa. Se, että muualla on vielä huonommin, ei mua lohduta.[/QUOTE]

Jaa... Meidän poika on lukenut varmaan 200 kirjaa. Aina nenä kiinni kirjassa. Onneksi toinen lempiharrastus on liikunta, tasapainottaa tuota lukemista hyvin.

Nyt 8-luokalla ja seitsemännen kevättodistuksessa lukuaineiden keskiarvo oli 9.4
Että eipä yleistetä...

 

Jaa... Meidän poika on lukenut varmaan 200 kirjaa. Aina nenä kiinni kirjassa. Onneksi toinen lempiharrastus on liikunta, tasapainottaa tuota lukemista hyvin.

Nyt 8-luokalla ja seitsemännen kevättodistuksessa lukuaineiden keskiarvo oli 9.4
Että eipä yleistetä...

No voi hyvänen aika. Miten tuollaiselle tossulle onkin noin fiksu lapsi siunaantunut. Ja pari muutakin tässä ketjussa... Kyllähän TILASTOLLISESTI tytöt menestyvät koulussa paremmin kuin pojat. Onneksi kenenkään lapsi ei ole tilastoyksikkö muualla kuin siinä tilastossa. Mutta jotain rajaa omanapaisuuteen.