Mies jäi kiinni pettämisestä viikko sitten, nyt menee paremmin kuin ikinä. Outoa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kummallista?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kummallista?

Vieras
Noin siis kävi, mies jäi suunnilleen rysän päältä kiinni ensimmäistä kertaa 10 vuoden suhteen jälkeen. Muutaman päivän itkin, raivosin, kyselin. Sitten alettiin keskustelemaan kaikesta mahdollisesta, että mikä sen pettämisen aiheutti ja luvattiin molemmat parantaa tapamme.
Nyt ollaan kuin vastarakastuneita ja mä oon ihan ihmeissäni. Onks tää normaalia vai oonko mä ihan vinksahtanut?
 
[QUOTE="vieras";24552485]Olen kokenut itse samanlaisen tilanteen. Kai siinä molemmat oli niin rehellisenä ja "auki" omien tunteidensa kanssa. Molemmat itki ja mies katui oikeesti.[/QUOTE]

No tolta mustakin tuntuu. Mutta onko teillä mies pitänyt edelleen housut jalassa? Tottakai mäkin mietin, että kauan tätä auvoa kestää vai oppiko se kerrasta.
 
Shokkireaktio ('minähän en miestäni toiselle naiselle luovuta!') ja harhaa. Miehellä huono omatunto, haluaisi sekä syödä kakun että säästää sen, siksi lepyttelee vaimoaan.

Ei kukaan vahingossa tai vastentahtoisesti pettämään lähde, ekasta kerrasta harvemmin jää edes kiinni, ja viikossa ei asiat ehdi muuttumaan.
 
Toi on ihan normaalia, että suuren kriisin jälkeen tuntuu kaikki taas niin ihanalta. Valitettavasti se ei ikuisuuksia jatku ja pettäminen on mahdollisuutta tulevaisuudessa. Annoithan tämänkin anteeksi, joten varmaan annat seuraavan kerrankin. Lisäksi luulen, että myös sinun luottamus mieheesi on mennyt. Nyt tietenkin ajattelet, että miehesi on pahoillaan ja varmaan onkin, mutta senhän näkee sitten kun äijä lähtee seuraavan kerran baariin ja kotiinpaluu vähän viivästyy...
 
Mutta näin käy usein. Myös meille kävi. Hetken se kestää että tuntuu siltä että kaikki on paremmin kuin koskaan. Mutta valitettavasti pian alkaa kurjuudet :( Voimia.
 
Kyllä se hyvä fiilis ohi menee. Ensin tulee tuo miestäni ette saa, ihana avoimmuus mutta valitettavasti ainakaan minun eksäni ei oikeasti katunut. Nyt olette tienristeyksessä.
 
Toivoa varmaan on, mutta hitosti työtä se vaatii. Ei riitä pelkkä miehen aito katumus sillä jokin hänet pettämään ajoi, ja se syy on yhä olemassa ellei asioiden eteen tehdä paljon töitä.

Ystäväpiirissä on ollut pettämistä ja perheväkivaltaa (eri perheissä siis), ja tuo että menee paremmin kuin koskaan on tuttu ilmiö. Ei se vaan ole kestänyt.
 
Kyllä sen miehen pitää itselleen selvittää miksi meni pettämään.Kukaan ei muuten vain petä. Jossain se ongelma on.
On ihan itsestäsi kiinni luotatko mieheesi tulevaisuudessa vai ei.
Tuo katumus ei kerro mitään,onko luotettava tulevaisuudessa,vai ei. Se on kuitenkin selvää,että kun tuo kynnys on ylitetty,niin ensikerralla on helpompi pettää.Peittelee jälkensä vain paremmin.
 
Mun mies petti suhteemme alussa. Ei sinänsä katunut, eikä edes myöntänyt että petti, vaikka tiedän että petti. No sen jälkeen meillä meni todella hyvin. Minä annoin anteeksi ja ollaan edelleen yhdessä eikä mies ole sen jälkeen pettänyt, siitä olen 150% varma. Ja tällä hetkellä menee paremmin kuin koskaan.:)
 
Turha sitä minusta on etukäteen maalailla että miten asiat menee.
Itse olen kovista kokemuksista huolimatta optimisti.
Eämässä ei voi tietää etukäteen mitä tapahtuu.
Jos olet voinut antaa anteeksi ja mies katuu ja olette onnellisia niin eikö se riitä, että elää sitä todellisuutta.
 
Pystytkö muka 100% varmuudella sanomaan että kun mies lähtee yksin jonnekkin, ettei sun takaraivossa jyskytä ajatus 'mitä jos'. Viikko on lyhyt aika ja morkkis varmasti hirveä miehellä - hyvittää vielä tekoaan ja todistelee että sä olet se ainoa elämän rakkaus.

Mies petti 7v sitten kännipäissään, luotan häneen täysin kun on selvinpäin.
 
Itse olen sen verran skeptinen etten vielä tuulettaisi sitä miten hyvin menee. Katsotte rauhassa pari kuukautta. Siinä ajassa on jo katumiset kaduttu, saatu taas arki rullaamaan ja näette miten lähtee menemään.

Toki jatko riippuu hyvin paljon siitä miksi lähti pettämään ja miten. Oliko kyseessä siis joku kännipano baarista, vai pitempiaikainen suhde esim. työkaveriin.
 
Voihan se noinkin mennä.

Mä petin mun miestäni about vuosi sitten. En jäänyt kiinnin, mutta kerroin miehelleni kun tuota toista "suhdetta" oli kestänyt muutaman kuukauden..
Lopputulos: Mies itki, raivosi, kyseli miksi. Oli aivan rikki, poikki ja surullinen. Mä itkin, kaduin ja podin niin huonoa fiilistä ettei tosikaan.

Nykytilanne: Elän mieheni kanssa normaalia perhearkea, hän on päässyt pettämisestä yli mutta minä en osaa antaa itselleni anteeksi. Tämän lisäksi se mun rinnakkaissuhde jatkuu osittain edelleen..
 
Alkuperäinen kirjoittaja HyäkkäysVaunu;24552623:
Pystytkö muka 100% varmuudella sanomaan että kun mies lähtee yksin jonnekkin, ettei sun takaraivossa jyskytä ajatus 'mitä jos'. Viikko on lyhyt aika ja morkkis varmasti hirveä miehellä - hyvittää vielä tekoaan ja todistelee että sä olet se ainoa elämän rakkaus.

Mies petti 7v sitten kännipäissään, luotan häneen täysin kun on selvinpäin.

No en todellakaan pysty. Eiköhän se epäilys oo loppuelämän takaraivossa, mutta sen kanssa on sitten vaan elettävä.
 
[QUOTE="viera";24552525]Kylläpä pidätte miehiä ikävinä. Minun miehestäni ainakin näki että katuu oikeesti ja on tosi paha olo siitä mitä on tehnyt.[/QUOTE]

Olin kerran yhden miehen kolmas pettämistapaus. (sain tietää miehen vaimolta itseltään) Mies sitten pani välit poikki, kun kertoi yrittävänsä vaimonsa kanssa pelastaa avioliittonsa. Yhdessä ovat edelleen, mutta niin näkyy olevan toisia naisiakin.
 

Yhteistyössä