Kysymys VAIN teille jotka yli 30v.

[QUOTE="vvv";24440130]Tuli tuossa välissä uraakin tehtyä ja talo ostettua, nyt on kiva olla lasten kanssa kotona kun siihen on varaa. [/QUOTE]

Kenellä ei ole varaa olla kotona..en kässänny tätä kommenttia.

 

[QUOTE="vvv";24440130]Tuli tuossa välissä uraakin tehtyä ja talo ostettua, nyt on kiva olla lasten kanssa kotona kun siihen on varaa. [/QUOTE]

Mä olin kotona, enkä suoraan sanoen miettinyt raha-asioita yhtään! Nuoruuden siunaus toisaalta se, ettei ajatellut ja analysoinut vanhemmuuttaan joka metri.

 

Kun raskauduin 30-vuotiaana, ajattelin että joko teen tämän lapsen tai sitten en saa ikinä yhtään. Ja johtui vanhasta iästäni tuo ajatus Nyt mietin, että josko ennen neljääkymppiä toisen tekis, että ehtis mahdolliset lapsenlapset nähdä ennen kuolemaa..

 

Mä olin kotona, enkä suoraan sanoen miettinyt raha-asioita yhtään! Nuoruuden siunaus toisaalta se, ettei ajatellut ja analysoinut vanhemmuuttaan joka metri.

Miksi se oli siunaus? Onko vanhemmuutensa analysoiminen huono asia?

 

Minulle yläikäraja oli 40 v, silloin sain kuopukseni.

 

Miksi se oli siunaus? Onko vanhemmuutensa analysoiminen huono asia?

Ei varmaan useimmille, mutta tällainen perfektionisti meni paremmin ne pikkulapsiajat ohi, kun vaan oli ja teki, eikä miettinyt liikoja. Ilmeisesti tähän tarvitaan taas se klausuuli, että kyseessä on vain ja ainoastaan minun mielipiteeni omasta henkilökohtaisesta tilanteestani, enkä tässä ketjussa ole puhunut toisten valinnoista tai heidän kokemistaan tuntemuksista.

 

Miksi se oli siunaus? Onko vanhemmuutensa analysoiminen huono asia?

Ei, mutta kuten sanoi KOKO AJAN.
Onneksi mä osaan ottaa luonnollisesti kaiken enkä kauheena suorittamisena jatkuvalla syötöllä. Luonnollista äitiyttä.

 

Kyllä musta eka lapsi olis huvä tehdä 30-32 vuotiaana viimeistään. Seuraavat sitten viimeistään n.35. Olen its enyt 35 ja en aio enää lisää tehdä, on jo 2 lasta.

 

Meidän suvussa on joku "sukuvika" hankkia viimeinen vähän päälle 40 v:nä, ollut siis jo useamman sukupolven. Joten itsekin jotenkin ajattelen, että siinä 41-43 v:nä olisi se viimeinen hetki. Tai oikeastaan melkein kuuluisi tehdä.

 

40-41v maksimissaan. Toinen lapsi on ollut haaveissa jo 2 vuotta mutta ei onnistu (4xkeskenmeno tullut) Ekan sain kolmekymppisenä ja se on kyllä hyvä lapsentekoikä.

 

Olen 36v ja voisin vielä kokeilla raskautta. Jaksaisin varmaan vielä raskauden ja vauva-arjen.
Mutta en enää kokeile sillä 3 lasta riittää
Kuopuksen sain ollessani 30v.

 

Olen 34v, nyt olisi mielestäni viimeiset hetket, viimeistään 36veenä.. sekin kyllä kuulostaa jo aika pahalta eli taitaa jäädä väliin!

 

Sain kuopuksen 39- vuotiaana ja se oli se takaraja minun kohdallani. Nyt olen 45- vuotias enkä enää suostuisi yrittämään, jo pelkkä ajatuskin tuntuu mahdottomalta. Jos sen sijaan olisin lapseton ja vasta sen sopivan puolison löytänyt niin mikä tietää.

 

Mun mielestä ei voi sanoa mitään yläikärajaa, se on jokaisen oma asia. Yksi työkaveri sai ainokaisensa 42-vuotiaana, eikä siinä ollut mun mielestä mitään ihmeellistä. Nuorekas ja jaksavainen äiti on.

 

32-vuotias 4muksun äiti ja iltatähti olisi vielä joskus lähempänä 40-kymppiä kiva jos vaan saadaan=)

 

Minä kuvittelin,että minun rajani on 30v. Mutta elämä päätti toisin Yllätysvauva syntyi kun täytin 37v.

 

Omat kolme sain 20-25v. Aikaisemin ajattelin, että lapset pitäisi saada alle 35-vuotiaana, nyt olen itse, ja moni ystävä odottelee ensimmäistään kai se on aika henkilökohtainen juttu, itse mielelläni olen jo työelämässä, harastelen kaikenlaista ym. että enää en pientä haluaisi.

 

Mulle mitä vaan, minulle oli 32v. Lapset pitää olla täysi-ikäisiä kun olen viisissäkymmenissä eikä yksinkertaisesti jaksa enää kuten nuorempana.

 

Mä olin 39v, kun meidän kuopus syntyi.Tulin myöhemminkin raskaaksi ja se oli aluksi suuri shokki, mutta lopulta sopeuduin ja odotin innolla, mutta niin siinä kävi, että taas mua koeteltiin...raskauden puolivälissä jouduin synnyttämään kuolleen pikkuisen ja se oli mulle tosi kova paikka. Nyt ikää 43, enkä enää halua lisää lapsia, enkä voi saadakkaan leikkauksen jälkeen.En osaa sanoa toisen psta mikä on viiminen oikea ikä.

 

35-vuotiaana, ihan viimeistään 38-vuotiaana.

 

35.

Olen kylläkin vasta 22v.

 

Meillä miehillä se on noin viisi minuuttia ennen kuolemaa, jotta ehtii henki tasaantua.

 

Ihmiset on niin erilaisia. Itse en halunnut äidiksi alle kolmekymppisenä, kiinnosti ihan muut asiat. Nyt olen 33v, ja meillä on yksi lapsi ja ainakin se toinen halutaan parin vuoden sisällä. En osaa ajatella mitään ikärajoja lapsen saannille. Oma äitini oli 45-vuotias, kun pikkuveljeni syntyi.

 

Ikää 31, lapset 12,9 ja 3. Oma takarajani oli ensimmäistä odottaessani, että 30 vuotiaana olen lapset tehnyt ja näin kävikin! Toisille se voi olla toki vasta 40 se riippuu ihmisestä