masentuneen lapsi
Oma äitini sairastui masennukseen kun olin 2v. Hän kävi säännöllisesti terapiassa ja sai lääkkeitä. Silti niistä ei ollut mitään apua. Hän ei jaksanut pestä pyykkejäni, harvoin jaksoi leikkiä kanssani, hän puhui sekavia. Äiti oli muutaman kerran mielisairaalassa siitä ei ollut apua. Hän sai useamman kerran psykoosin. Muistan lapsuuteni kurjani. Siksi toivoisinkin ettei kukaan masentunut hankkisi lapsia, se lapsuus on niin kurja että se jättää syvät jäljet.