"väsynyt äiti"
Kysyn ihan ystävällisesti, mitä hyötyä on aina toitottaa sitä että hei teillä oli 4kk pelkkää itkua jos ystävä sanoo uupuneena lapsen olleen kiukkunen esim viikon ja kaipaisi ehkä sitä halia tai vertaistukea. Jos on pakko saada kertoa aina itsestään siinä tilanteessa niin sanoisitte vaikka että ymmärrätte väsymyksen kun on ollut samanlaista. Ei aina "no ajattele jos tuota olisi ollut monta kuukautta(kuten meillä vinkvink), nih miten sitten olisittekaan jaksaneet".
Tuosta ei tule kuin entistä pahempi mieli ja tulee mieleen sanat "haista vittu".
Joka ikinen kerta kun olen ollut melkein itkun partaalla esim hampaiden tulon aikaan tai uhmaiän alussa ja toivonut saavani ehkä vähän tsemppiä tai sitä voimahalia olen saanut kuulla kuinka vaikeeta heillä oli ja miten minä/mieheni olisi NIIN kauan jaksanut samanlaista kuin heillä, heillähän sitä kesti paaaaaljon pidempään.
Kyllä mä vaan tsemppasin jaksamaan ja keitin kahvit "jotta äiti jaksaisi paremmin" kun hänen lapsi oli uhmaansa kiukutellut pari päivää. Ei tullut mieleenikään vähätellä jaksamista, on se minusta parikin päivää pelkän kiukuttelun kuuntelemista rasittavaa ja jos uni on vähissä se voi tuntua isommaltakin. Ja väliäkös sillä, jos ystävä on väsynyt syystä tai toisesta niin autan, ei siinä auta alkaa selittämään että hei "aattele kun tota olis ollut x kk KUTEN MEILLÄ MITEN SITTEN OLISIT JAKSANUT AATTELE HEI"
Ihan tosi, lopettakaa. Antaa vain välinpitämättömän, itserakkaan ja tyhmän vaikutelman.
Tuosta ei tule kuin entistä pahempi mieli ja tulee mieleen sanat "haista vittu".
Joka ikinen kerta kun olen ollut melkein itkun partaalla esim hampaiden tulon aikaan tai uhmaiän alussa ja toivonut saavani ehkä vähän tsemppiä tai sitä voimahalia olen saanut kuulla kuinka vaikeeta heillä oli ja miten minä/mieheni olisi NIIN kauan jaksanut samanlaista kuin heillä, heillähän sitä kesti paaaaaljon pidempään.
Kyllä mä vaan tsemppasin jaksamaan ja keitin kahvit "jotta äiti jaksaisi paremmin" kun hänen lapsi oli uhmaansa kiukutellut pari päivää. Ei tullut mieleenikään vähätellä jaksamista, on se minusta parikin päivää pelkän kiukuttelun kuuntelemista rasittavaa ja jos uni on vähissä se voi tuntua isommaltakin. Ja väliäkös sillä, jos ystävä on väsynyt syystä tai toisesta niin autan, ei siinä auta alkaa selittämään että hei "aattele kun tota olis ollut x kk KUTEN MEILLÄ MITEN SITTEN OLISIT JAKSANUT AATTELE HEI"
Ihan tosi, lopettakaa. Antaa vain välinpitämättömän, itserakkaan ja tyhmän vaikutelman.