Minulla on amstaffi eli koira, jota monissa maissa pidetään kiellettynä ns. tappajakoirana. Ei ole suinkaan ensimmäinen koirani eikä ensimmäinen tätä rotua, vaan kokemusta on doppereista, sakemanneista jne.
Koirani ovat olleet luonteeltaan sosiaalisia ja mukavia, kunnes jotain epämiellyttävää on sattunut. Yhden sakemannin päälle kävi känninen mieshenkilö, joka halusi ottaa koirasta mittaa. Tämän jälkeen koira ei sietänyt vieraita ihmisiä lähellään. Yhtä amstaffeistani puri vapaana ollut ns. seurakoira. Varoitin hetkeä ennen tämän koiran omistajaa siitä, että hänen tulisi ottaa koiransa kiinni, sillä se on agressiivinen, mutta koiran omistaja oli toista mieltä - eihän nyt suinkaan hänen pikku herranterttunsa ketään pure... Yhtä amstaffiani taas pahoinpiteli pari mieshenkilöä, kun se kerran on "tappajakoira". Tämän jälkeen tämä ennestäänkin herkkä koira on ollut "vaarallinen", koska se on ylipelokas - se pelkää kaikkia ja kaikkea...
Missään tapauksessa en ole koskaan päästänyt lapsiani lenkille näiden koirien kanssa. Ne ovat meidän aikuisten koiria ja me olemme niistä vastuussa. Ulkoiluan koiriani, kun tiedän voivani niitä hallita. En lähtisi koirani kanssa ulos, jos en tietäisi, että pystyn koirani hallitsemaan. Ikävä kyllä koirieni päälle on käynyt monia muita koiria, joiden omistajat eivät ole kyenneet hallitsemaan omia koiriaan - näissä tilanteissa olen sekä karjunut että potkinut, jotta olen saanut pidettyä hyökkäävät koirat loitolla. Jokainen näistä tapauksista jättää aina jälkensä omiin koiriini enkä suinkaan ole kiitollinen näistä kohtaamisista vaan hyvinkin katkera, koska vaikka olen itse ollut kuinka huolellinen ja vastuuntuntoinen koiranomistaja hyvänsä, en ole voinut estää näitä tilanteita, jotka muut ovat aiheuttaneet.
Ja jokainen näistä päällekäymisistä on jättänyt jälkensä minun koiriini. Minä kannan vastuun myös tämän jälkeen koiristani, vaikka muut ovat aiheuttaneet traumoja koirilleni, ja tehneet niistä varauksellisia - tai peräti agressiivisia.
