JONSERED Karhunkantaja
Näin toissayönä unta eräästä pojasta, joka oli minulle tärkeä. Ihastuksen kohde alaluokilla ja jonkin sortin poikakaveri yläluokilla. Hiljainen, ujo ja suloinen.
Unessa kävelimme taas käsikkäin, halailimme ja pussasin häntä poskelle. Sanaakaan ei vaihdettu.
Näitä unia ei ole enää ollut vuosiin, ei sen jälkeen, kuin saatoin hänet ja hyvästelin kunnolla. Unen poika on ollut kuolleena jo viitisentoista vuotta ja aiemmin uneksin hänestä aktiivisemmin, aina hän oli yhtä hämmentyneen oloinen, mutta ei puhunut mitään. Ja joskus näissä unissa minulle väitettiin, että ei hän ole sittenkään kuollut.
Jotenkin vähän outo olo... vuosien tauon jälkeen. Siksi kerroin teillekin, että saan samalla jäsenneltä asiaa mielessäni.
Unessa kävelimme taas käsikkäin, halailimme ja pussasin häntä poskelle. Sanaakaan ei vaihdettu.
Näitä unia ei ole enää ollut vuosiin, ei sen jälkeen, kuin saatoin hänet ja hyvästelin kunnolla. Unen poika on ollut kuolleena jo viitisentoista vuotta ja aiemmin uneksin hänestä aktiivisemmin, aina hän oli yhtä hämmentyneen oloinen, mutta ei puhunut mitään. Ja joskus näissä unissa minulle väitettiin, että ei hän ole sittenkään kuollut.
Jotenkin vähän outo olo... vuosien tauon jälkeen. Siksi kerroin teillekin, että saan samalla jäsenneltä asiaa mielessäni.