Korvessa asumisen haitat ja hyödyt lasten kannalta?

  • Viestiketjun aloittaja ---
  • Ensimmäinen viesti
näini
Onhan se sata kertaa helpompaa pyöräillä itse kavereiden luo ja harrastuksiin kuin olla vanhempien kyyditysten varassa. Samoin on mukavaa, että kaveritkin voivat piipahtaa milloin vain moikkaamassa ilman mitään etukäteisjärjestelyjä. Teini-iässä bensat maksavat ja kulkeminen mopolla/mopoautolla on vaarallista pikkuteillä varsinkin talvisin. Myös harrastuksia on rajallinen määrä kaupunkiasumiseen verrattuna.
 
"vieras"
Omakohtainen kokemus on, että vaikeaa kaikkien asioiden kannalta. Nuorille pääasialliset harrastukset ovat mopolla ylinopeuden ajaminen ja juopottelu. Vanhemmat joutuvat kuskaamaan kaikkialle, ellei halua ajaa viritetyllä mopolla joka paikkaan. En suosittele enkä aio muuttaa enää maalle koskaan.
 
noooo
me on miehen kanssa asuttu korvessa ennen lapsia ja pois lähtiessä vannoin, ettei enää koskaan. Vaatii todella paljon viitseliäisyyttä, kun joka paikkaan pitää lähteä erikseen autolla. Itse kävin suoraan työpäivän jälkeen kauppaostokset ja illalla en liikkunut kotoa mihinkään, kuitenkin matkaa olis tullut se 50km mutkin esim harrastuksiin yms. Kesä oli toki ihana, mutta talvella ja syksyllä en lähtis sinne pimeyteen enää millään ilveellä. Toki jos esim kyläkoulu suht lähellä ja lapsilla kavereita pyörä- tai potkurimatkan päässä, niin ok. Meillä näin ei olis ollut. Mutta toki on ihmisiä, jotka esim itse ovat kotoisin maalta ja osaavat noihin siirtymisiin ja välimatkoihin asennoitua.
 
[QUOTE="vieras";24258458]Omakohtainen kokemus on, että vaikeaa kaikkien asioiden kannalta. Nuorille pääasialliset harrastukset ovat mopolla ylinopeuden ajaminen ja juopottelu. Vanhemmat joutuvat kuskaamaan kaikkialle, ellei halua ajaa viritetyllä mopolla joka paikkaan. En suosittele enkä aio muuttaa enää maalle koskaan.[/QUOTE]Mitä vikaa on ylinopeuden ajamisella viritetyllä mopolla? Ei siitä paljon enää tekemiset parane jos nyt ei oteta panemista mukaan lukuun.
 
Muutettiin maalta, esim kauppaan oli 17km, tänne taajaamaan, koska lasten koulu- ja harrastuspaikat, palvelut lähempänä. Enhän tiedä mitä aikovat aikanaan harrastaa, mutta näin järkeilin, vaikka inhoan asua kerrostalossa niin nyt ei voinut muuta.
Välimatkat ja autopakko maalla miinusta, muuten tosiaan tykkäsin rauhasta, luonnosta, naapurisovusta, eläimistä, puhtaudesta ja jopa pimeydestä :)
 
Non compos mentis
Itse olen kasvanut, joskaan en syntynyt, korvessa. Mulla meni hirveästi energiaa sieltä pois pääsemiseksi. Myönnän, hyviä puoliakin oli kuten esim. omavaraisempi ruokatalous, mutta ei sitä kyllä muksuna juurikaan tajunnut arvostaa. Itse kärsin rajoittuneista harrastus- ja koulumahdollisuuksista, samoin etäisyydet ongelmallisia. Omalla kohdallani ko. pikku paikkakunta oli myös kaukana sellaisesta rauhallisesta idyllistä; yläasteella moni imppas bensaa/liimaa ja henkirikoksia oli kohtuullisen usein jne.
 
"vieras"
Itse olen kasvanut, joskaan en syntynyt, korvessa. Mulla meni hirveästi energiaa sieltä pois pääsemiseksi. Myönnän, hyviä puoliakin oli kuten esim. omavaraisempi ruokatalous, mutta ei sitä kyllä muksuna juurikaan tajunnut arvostaa. Itse kärsin rajoittuneista harrastus- ja koulumahdollisuuksista, samoin etäisyydet ongelmallisia. Omalla kohdallani ko. pikku paikkakunta oli myös kaukana sellaisesta rauhallisesta idyllistä; yläasteella moni imppas bensaa/liimaa ja henkirikoksia oli kohtuullisen usein jne.
Tähän kun lisää vielä esim. kiusaamisen, jota vaikeampi paeta pienellä paikkakunnalla tai naapureiden ja sukulaisten taholta tulevan sosiaalisen paineen (jos ei satu olemaan perusnuori, josta ei ole pahaa sanottavaa), niin teinihelvetti on valmis.
 
dfdf
[QUOTE="vieras";24258522]Enpä keksi muuta kuin et omat tiet pitää aurata auki tai tilata palvelu muualta.[/QUOTE]

Lasten kannalta? Tuskin niiden lasten sentään pitää aurata omia pihoja. Eiköhän se ole vanhempien hommaa.
 
Meiltä on lähes 30km lähikiskallekkin... ...ja saman verran kavereille.
Lapset on 3v ja 1v. Muuttoa suunnitellaan koska a. kulkeminen maksaa paljon ja matkat on hankalia kulkea iltapäivällä jos ei halua yöunien häiriintyvän (lapset nukkahtaa autossa) b.kukaan ei tule käymään - "on pitkä matka" c.esikoinen kaipaa muutakin kuin vain äidin/siskon seuraa d.minä kaipaan sitä että voin vaunulenkillä poiketa jossain, nähdä ihmisiä jne. e.jos jotain tapahtuu niin kukaan ei edes kuule huutoa.
 
Non compos mentis
[QUOTE="vieras";24258529]Tähän kun lisää vielä esim. kiusaamisen, jota vaikeampi paeta pienellä paikkakunnalla tai naapureiden ja sukulaisten taholta tulevan sosiaalisen paineen (jos ei satu olemaan perusnuori, josta ei ole pahaa sanottavaa), niin teinihelvetti on valmis.[/QUOTE]

Juu, omasta tekstistä unohtuikin. Meidän yläasteella oli yksi ainoa hoppariksi tunnustautuva poika 1990-luvun puolivälin tienoilla ja hänet hakattiin aika usein. Myös nuorin veljeni joutui hakatuksi laitettuaan limudiskoon päähän jotain shokkiväriä ja hiukset irokeesiksi muotoiluaineilla. EROTTUA ei vain saanut. Mua ei hakattu, mutta huoriteltiin yms. kivaa. Omat muksut menossa tokalle ja neljännelle luokalle, eikä heillä ole lainkaan sama meininki kouluissaan: laajempi sallittavuus sille, mikä on ok.
 
Non compos mentis
[QUOTE="vieras";24258565]Kyllä se maalla saattaa kuulua nuorten kotitöihin siinä kuin roskien vientikin.[/QUOTE]

Kyllä meillä ainakin lumityöt kuuluivat myös meille lapsille. Meillä on aina tehty paljon kotitöitä. Myös puusavotta joka syksy oli koko perheen duuni. Lumityöt väistyivät lapsilta vasta muutettuamme toiselle tontille. Kokoa oli hehtaarin verran ja porukat ostivat vanhan traktorin, sillä tiekin oli yksityistie ja aikaa olisi mennyt liikaa lumitöihin. Lapsia ei traktoriin saanut päästää ajamaan.
 
korven kasvatti
Eikä se aina se lähellä oleva kyläkoulukaan pelasta... Itse kävin sellaisessa koulussa ala-asteen, jossa oli vain 18 oppilasta koko koulussa. Oli yhdysluokat ja mentiin yhdessä aineita läpi riippumatta vuosikurssista. Oli tosi järkytys joutua keskustaan yläasteelle, ja oppia siellä normaaliin koulunkäyntin. Lisäksi bussille piti kävellä joka aamu 3 km, talvella taskulampun valossa kun ei tietenkään ole katuvaloja. Sitten sen jälkeen matkata bussilla n 30 km. Tuli aina päiville kiitettävästi pituutta kun iltapäivällä oli sama juttu. En ikinä veisi omia lapsiani maalle asumaan!!! Teininä oli tosi vaikea päästä harratuksiin ja kavereiden luo, kun vanhemat oli töissä (vuorotyö) eikä niitä busseja kulkenut kouluautojen lisäksi yhtään.
 
On siellä hyviä puolia. Metsästys, kalastus ja moottoriajoneuvot sekä eläinten pito. Meillä oli pellolla oma rata peltoautoa varten ja mopot joilla käytiin kavereiden luona. Eihän se ollut täysin laillista noiden mopojen osalta mm. alaikäisyyden takia :$ Kaupungissa on taas toisenlaisia harrastusmahdollisuuksia ja enemmän kavereita saatavilla.
 
Eli miten koulumatkat, harrastukset, kaverit ym.

Ja mielellään kuulisin ihan omakohtaisia kokemuksia, en arvailuja siitä millaista se olisi.
Itse olen asunut lapsuuteni maalla ja se oli kyllä aika mukavaa, muuten mutta eipä sieltä oikeen helposti kavereita löytyny. Sitten kun löyty niin ne muutti isompaan kaupunkiin ja sitten joutu olemaan aika paljon yksin. Keskustaan oli n. 20km kesällä et päässy minnekkään jos ei ollut omaa autoa, koska lija-autotkin kulki kouluaikoina. Rahaahan siinä kuluu jos joutuu kylillä käymään useammin + työmatkat. Itse ostaisin asunnon mielummin 10km etäisyydellä keskustasta jos vaan mahdollista. Mutta jos rahaa on maaseudulla asumiseen niin suosittelen.
 
miuiuu
Noh, miinuksia:

- pitkät välimatkat joka paikkaan.. riippuu toki, miten korvessa asuu. Mutta koin kyllä hankalaksi, kun lähin kauppa, puisto jne. oli 30km päässä
- mitään ravintoloita tms. "virkistyksiä" ei ollut meiltä alle 60km päässä
- lapsille ei paljoa kavereita ja nekin jotka on, pitää erikseen järjestää.. nykyisin maalla ei joka talossa ole enää lapsiperheitä
- sisäänpäin lämpiävää porukkaa osittain, ja aika suvaitsematonta.. jos joutuu kiusatuksi koulussa, niin se on korvessa pahempaa kuin isossa kaupungissa...
- pimeää talvella ja teiden hoito huonossa jamassa

Plussia:

- oma rauha, iso piha.. saa olla rauhassa.
- paljon luontoa
- lapsille paljon "luonnonläheistä" tekemistä, mitä kaupungissa ehkä vaikeampi toteuttaa
 
Auto on kuskaamista varten.
Minusta taas jossain kaupungin keskustassa asuminen näin lemmikillisenä tuntuu jotenkin vaikealta. Täällä "korvessa" ei tarvitse muuta kuin laskea koira ulos vaan tarpeilleen silloin kun tämä itse vaan tahtoo. Tuntuisi jotenkin työläältä lähteä ihan vasiten koiraa taluttamaan jonnekin puistikkoon joka kerta.

Lasten koulukyyditys toimii hyvin, eikä lasten tarvitse ihan metsäpolkuja pitkin kulkea kouluun. Mutta toistaiseksi me itse kuljetettaan tuo meidän poika kouluun, ei se vielä osaa kulkea linkille itsekseen. : /
 
"Kaisa"
ensimäinen kysymys? mikä on mielestäsi paikka joka siaitsee korvessa?

Me asumme 30km päässä keskustasta, 15km päässä lähimmästä kaupasta ja emme asu mielestämme korvessa. Tääl on naapureita, asvaltitie, koulu jne

Lähes päivittäin käymme keskustassa (ongelma on kyl se et matkoihin menee n.25min aikaa).
Lapset saavat automaattisesti koulukuljetuksen, aamulla linja-auto päivällä taksi (matkaa 20km)
Harrastuksiin kuljetamme yhteis kyydeillä naapureiden kanssa (esim. soittotunneille, sählyyn, kerhoihin).
Lapset löytävät luonnostaan tekemistä ei tarvi keksimällä keksiä
Oma rauha (saa tehdä pihalla ihan mitä lystää eikä kukaan näe)
Naauprit ei ole kyttäämässä ketä meillä käy ja millon
Naapureiden kans huolehtivaiset välit eli pidämme toistemme taloja silmällä ylimääräisten kulkioiden varalta, lainaamme tarvittaessa esim. sokeria ja osa työkaluista on yhteisiä
 

Yhteistyössä