M
"mau"
Vieras
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen. Jos olette yksin kotona, niin voiko joku väittää, että voi olla täysin ääntelemättä koko sen päivän? Ei lasketa mitään tuhahduksia ja hämmästyneitä ynähdyksiä, mutta voitteko oikeesti olla puhumatta, laulamatta tai edes nauramatta ääneen?
Mä itse ainakin nauraa hörötän sydämeni pohjasta, joskus liioitellusti kaikille tv-ohjelmille tai netistä luetuille hassuille jutuille. Telkkariohjelmat on siitä jänniä, että niitä on joskus pakko kommentoida ääneen tai vastata tv-sarjan henkilölle jotain. Minulle olisi outoa sivuuttaa jokin telkkarissa näkyvä hämmentävä tai erikoinen asia sanomatta mitään.
Tykkään myös toisinaan laulaa. Joskus vihaan omaa ääntäni niin paljon, etten pysty laulamaan, mutta joskus taas laulattaa niin antaumuksella, että on pakko laulaa vaikka koko päivä.
Mä en kykenisi olemaan koko päivää hiljaa.
Mä itse ainakin nauraa hörötän sydämeni pohjasta, joskus liioitellusti kaikille tv-ohjelmille tai netistä luetuille hassuille jutuille. Telkkariohjelmat on siitä jänniä, että niitä on joskus pakko kommentoida ääneen tai vastata tv-sarjan henkilölle jotain. Minulle olisi outoa sivuuttaa jokin telkkarissa näkyvä hämmentävä tai erikoinen asia sanomatta mitään.
Tykkään myös toisinaan laulaa. Joskus vihaan omaa ääntäni niin paljon, etten pysty laulamaan, mutta joskus taas laulattaa niin antaumuksella, että on pakko laulaa vaikka koko päivä.
Mä en kykenisi olemaan koko päivää hiljaa.