Olin 3 viikon lomallani useassa lapsiperheessä vieraana..huhhuh!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Gerubb
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="rtee";24192015]Miten se voi olla joillekin niin hankala ymmärtää, että maailmassa on ihmisiä, jotka eivät ikinä halua lapsia?[/QUOTE]

Juu, hyvä niin! Hienoa, ei todellakaan kaikkien tarvitse lisääntyä! Mä vain itse vannoin 31-vuotiaaksi etten ikinä halua lapsia, jätin sen takia miehenikin. Sitten 31-vuotiaana tapasin erään miehen ja sinä iltana päässäni tai sydämessäni tapahtui jotain, varmaan biologinen kello, mutta halusin tehdä lapsen tälle miehelle. Nyt ollaan naimisissa ja kaksi pientä lasta. Ja elämä juuri kuten tuossa kirjoituksessa. En tosiaan olis uskonut tätä itsestäni 5 vuotta sitten. En ikinä.
 
[QUOTE="palma";24191721]Ihan loistava kuvaus, etenkin keittiön tila ja ummehtunut löyhkä on niin totta:laugh:. Meillä tosin kärsii kummatkin vanhemmat yhtä lailla, koska 95 % ajasta me vaan tyydytetään lastemme loputtomia vaatimuksia. Loput 5 % ajasta sitten istutaan hämillämme sohvalla ja odotetaan, koska seuraava käsky, toive, avunpyyntö tai ilmoitus kajahtaa.:D[/QUOTE]

Näin juuri, just tuollainen olo oli viimeksi tänään - ja eilen ja toissapäivänä ja todennäköisesti myös huomenna jne..
 
Muuten on varmaan meilläkin ollut joskus tuollaista, mutta ikinä meillä ei koti ole haissut ummehtuneelta saatika paskalta. Lapset on pidetty aina puhtaina, joten hekään eivät ole haisseet (aina pesty ja vaihdettu heti vaatteet, jos niihin on jotain mennyt). Sitä en voi itse ymmärtää, että lasten annetaan olla likaisia. Sekaista meilläkin on, mutta ei likaista. Liiat lelut laitan pois näkyviltä ja jonkin ajan päästä kun taas leikitään niillä, niin laitetaan jotain muuta pois. Kiva ap, kun autoit ruuanlaitossa jne. perheiden äitejä, itsekin kaipaisi mm. sellaista apua joskus.
 
Ei meillä vaan tollaista ole. Jopa 1.v. 9kk oli tänään mennyt ruoan jälkeen itse pesemään kätensä. Nyt makaa itse nahkasohvalla, virkeänä ja en ole kertaakaan tänään korottanut ääntäni. Lelut, soittimia ja satunnaisia leluja lukuunottamatta pysyvät tytön huoneessa janiille on omat laatikot ja kehoituksesta kerää ne leikin jälkeen oikeisiin laatikoihin, toki tarvitsee osaksi avustusta. Pöydällä on nähtävästi yksi lasi, tiskitkin on tiskattu sekä parketilla ei näy nyt yhtään pölyhiukkasia. Säästöpossu on jäänyt tytöltä tohon tv-tasolle.
Ei sen elämän tarvitse olla huutamista, paskaa ja muuta lattialla. Meillä vaipat laitetaan visusti pussiin ja potat pestään pesuaineilla. Kylppärin ja saunan pesinkin eilen ohimennen.
Ite siivoan mieluummin silleen ohimennen niin että kokoajan on siistiä kuin mitään raivaussiivoamista.
 
Tuotahan se just on. Saakelin kovaa duunia. Ja ne otukset ovat hirveitä. Kaikkien vanhempien mielestä omat ovat ainoat ihmiset, vieraat kersat ovat niitä otuksia. lähes kaikki vanhemmat inhoavat vieraita otuksia ja aivan turha väittää vastaan, täällä on ollut usein ketjuja joissa on kysytty inhoatko lapsia ja lähes kaikki sanoivat inhoavansa kaikkia muita paitsi omiaan.
 
hmm, ei meilä haise paska tai kusi potta ole muualako vessassa ja seki tyhjenethää heti. keittiö pietään siistinä aina, en mene nukhuun jos ei ole keittiö laitettunna. lelut pyssyy lasten huoneessa, tietävät että jos olkkarista löytyy niin menne katoamis paikhaan.. mies osallistuu lasten juttuihin ja kotitöihin. onhan tämä senki koti. hmmp
 
Ei meillä vaan tollaista ole. Jopa 1.v. 9kk oli tänään mennyt ruoan jälkeen itse pesemään kätensä. Nyt makaa itse nahkasohvalla, virkeänä ja en ole kertaakaan tänään korottanut ääntäni. Lelut, soittimia ja satunnaisia leluja lukuunottamatta pysyvät tytön huoneessa janiille on omat laatikot ja kehoituksesta kerää ne leikin jälkeen oikeisiin laatikoihin, toki tarvitsee osaksi avustusta. Pöydällä on nähtävästi yksi lasi, tiskitkin on tiskattu sekä parketilla ei näy nyt yhtään pölyhiukkasia. Säästöpossu on jäänyt tytöltä tohon tv-tasolle.
Ei sen elämän tarvitse olla huutamista, paskaa ja muuta lattialla. Meillä vaipat laitetaan visusti pussiin ja potat pestään pesuaineilla. Kylppärin ja saunan pesinkin eilen ohimennen.
Ite siivoan mieluummin silleen ohimennen niin että kokoajan on siistiä kuin mitään raivaussiivoamista.

Joko sulla on vain se yksi lapsi (ja ehkä isoja koululaisia lisäksi), tai sitten olet ihailtavan tehokas ja mahtava kasvattaja!
 
Meillä mies jouksee kun töistä tulee lasten perässä,tekee ruoat yms. voi mies raukkaa ;) Meillä koti aina siisti,siivoan pikkuhiljaa ettei kauheaa sotkua pääse tulemaan!
 
Kyllä tuo ihan aidolta lapsiperhemeiningiltä kuulostaa. Vissiin se on jotenkin biologian ihmeitä, että sitä jälkikasvua täytyy saada ja sitten siitä kaaoksesta vielä nauttii. Jos itsestä tuntuu, ettei se todellakaan ole sellaista elämää mitä haluaa elää, niin onneksi kukaan ei pakota lapsia tekemään.
 
Tuotahan se on. Mutta kyllä ne lapset sitten antaakin niin paljon, että ei nuo asiat ole niin vakavaa. Kyllä lapset kasvaa ja tulee aika kun saa taas toteuttaa enemmän itseään ja kotikin on useammin tiptop. Tollasta vierasta en kyllä kylääni tahtoisi enkä arvostaisi sun tuomaa apua tippaakaan. Jos pitää ymmärtää lapsettomia ja heidän haluaan luoda uraa ym, kyllä voisi tulla kunnioitusta vähän toisinkin päin. Toivottavasti ne vieraat ei pidä sua ystävänään.
 
Hellät sylittely hetket meillä on ainakin usein muulloin kuin vieraiden läsnäolessa. Lapset osaa esiintyä silloin kun vanhemman huomio kohdistuu enemmän muihin kuin heihin ja rytmikin usein häiriintyy kun talossa on muita kuin oman perheen jäseniä. Äänet (valitettavasti ja onneksi) kuuluvat lapsiperheeseen. Eikä voi olettaa että perheellinen ei ole koskaan väsynyt. Meille voi tulla kylään, mutta pakottaa en voi ketään viihtymään.
 
Oi kuinka osuvasti kuvailtu! :D Pissapotta olohuoneessa, kun lapsi opettelee kuivaksi (ja malttaa istua pikkukakkosen aikana). Tahallaan samainen 2-vuotias, joka kuvittelee olevansa (ja onkin ;) maailman keskipiste, kaataa täyden lautasen lattialle ja kippaa maidot vielä perässä.. Sellaista se on. :D
Välillä väsyttää ihan pirusti, etenkin tuon pitkäaikaissairaan kanssa, mutta oikeasti ja aidosti 95% ajasta on hyvää ja positiivisella tavalla tapahtumarikasta.
Ja sitten kun oikeasti on kuppi nurin ja on pakko päästä pois, on pakomatka entiseen elämään henkinen keidas. Eikä sen tarvitse olla pitkä pakomatka; yksinäinen hetki ruuhkametrossa, keikka Tavastialla tai haaveilu saunanrapulla. Ja taas jaksaa! :)
Ja ne lapset, nuo ihanat kiljuvat räkänokkani, et uskokaan kuinka paljon hyvää he tuovat tullessaan.
 
Mutta muistakaahan kaikki, ettette ajattele lapsettomia yhtenä joukkona, jotka kaikki ovat samanlaisia! (eikä teistä kaikki ajattelekaan, tiedän :) )

Täällä yksi lapseton yli kolmekymppinen, joka käy tällä hetkellä läpi prosessia, jossa miettii haluaako koskaan lapsia vaiko eikö. En vielä tiedä. MUTTA pidän kovasti lapsista, viihdyin sisarusteni ja ystävieni kotona, siellä lapsiperheen kaaoksessa enkä välitä metelistä, kiukuttelusta, en pissapotista enkä sekasotkusta. Sitähän se on, se lapseiperheen elämä. :) Vielä en vain tiedä, onko se sitä mitä MINÄ juuri haluan, mutta ei meidän kenenkään elämä sen huonompaa tai parempaa ole. Elämä on valintoja täynnä.

JA AP:LLE, kannattaa ensi kerralla viettää se loma jotenkin toisin! :D (Itse huomenna 3 viikon reisuun lähdössä surffilauta kainalossa...jiihaa!)
 
Miksi ihmeessä et mennyt hotelliin? Mä en ainakaan lomaani noin viettäisi.

Jep, ap. on ollut toisten työpaikalla lomansa :D

Lapsuus on lyhyt aika,vauvaikä vielä lyhyempi. Ei sitä osaa selittää mikä on palkitsevinta jos ei sitä itse koe, lapsi osoittaa kiitollisuuttaan ihanilla tavoilla.

Hienoa ap. että olet ollut avuksi, mutta rentoudu vähän seuraavalla lomallasi :flower:
 
Kaikki eivät ole äitityyppiä. Sallittakoon jokaiselle äitiys, tai vapaaehtoinen lapsettomuus. Äiti nauttii ehkä niistä tahmanäpeistä, lapseton taas siitä tahmattomuudesta. Mutta ei sillä, kyllä moni äiti on varmasti väsynyt, kun pyörittää arkea yksin miehen ollessa töissä. Ei jokainen päivä herkkua ole. Ja moni äiti varmasti nauttii saadessaan apua arjen askareisiin, jos joku lapseton tehopakkaus tulee hetkeksi apuun.

Mutta harva äiti varmaan niitä tahmatassujaan mihkään vaihtais. <3 Ja toisaalta, sellainen ihminen tuskin hetken mielijohteesta hankkisi lapsia, joka haluaa elää ilman niitä tahmatassuja. :) Jokainen valitkoon itse. Meitä on niin monenlaisia.
 
Tuollaistahan se on ulkopuolisen silmin, mutta kun se on omaa elämää, niin sen kokee jotenkin eritavalla. Muistan kun veljeni perhe oli meillä yötä ja heidän pieni lapsensa itki yhden ainokaisen kerran yöllä. Ajattelin silloin, että onpa kauheaa - en kyllä ikinä halua lapsia, kun se on tuollaista. Nyt omia lapsia on kolme ja välillä on yöt menneet vain pienillä torkuilla, kun lapset ovat itkeneet lukuisia kertoja yön aikana. Mutta silti tässä on sitä jotain enkä haluaisi olla ilman.
 
Minä en missään nimessä kieltäisi ap:lta lasten hankkimista. Mielestäni on hienoa huomata elämän tosiasioita ja tämä on ollut todella mielenkiintoinen ketju. Ap saattaa avata monen silmät ja mä tykkäsin kovasti tästä aloituksesta. Oli todella huomioitu suurperheen arki (ja sama viikonloppuisin). Tätä se vain on ja mä oon sitä mieltä, että väheksymättä yhden ja kahden lapsen perheitä, suurperheiden elämää ei välttämätt ymmärrä ne, jotka kasvattavat yhtä ja kahta lasta. Toki eihän nykyaikana enää vahingossa synny suurperheitä vasten vanhempien/vanhemman omaa halua. Ap, yhden ja kahden lapsen kanssa ei välttämättä ole arki tällaista karusellia :)
 
[QUOTE="annina";24191892]Aivan loistavasti kirjoitettu!!!!
Tuossa oli syy miksen koskaan halunnut lapsia, en edes pienenä leikkinyt "kotia" vaan kiireistä bisnesnaista komerossa :D Enkä koskaan tajunnut mitä ihanaa on perhe-elämässä, siskon vauvakuumeilua ja laumaa kakaroita en ymmärtänyt, saatika pitänyt hienona.
Kunnes sitten...
tapasin nykyisen mieheni joka sai mieleni muuttumaan lastenteon suhteen. Nyt meillä on 1v lapsi ja toinen syntyy joulukuussa. Ja silti allekirjoitan tekstisi.
Enää on turha yrittää pitää kotia entisessä priimakunnossa kun nyt sotkee mies, lapsi ja koira ja siivoaa ainoastaan äiti. Leluja ei todellakaan saa sopimaan sisustukseen, lapsi pyyhkii suunsa/kätensä äidin puhtaisiin vaatteisiin, on tullut turvaportit, syöttötuolit, potat ja kirjavat lelukasat. Entiset pitkät sängyssä makoilu aamut hömppä ohjelmia katsellen on vaihtunut ennen klo 7 herätyksiin ja aamun Pikku Kakkosen tuijotteluihin. Monta asiaa pitää katsoa läpi sormien käytännöllisyyden vuoksi ja omalle turhamaisuudelle ei pahemmin jää enää tilaa.
Mutta silti, vaikka pessimistinen olenkin luonteeltani, niin väitän nyt väsyneenä omasta ajasta luopuneena olevani onnellisempi kuin koskaan. Minulla on mies jonka kanssa rakastamme toisiamme yli-kaiken, lapsi jota ilman en voi kuvitellakaan elämää enää ja toinen toivottu tulossa. Joten nuo muut seikat ovat aika pieniä siihen verrattuna.[/QUOTE]

Oikeesti sulla on YKSI VUODEN IKÄINEN LAPSI ja jo noin paljon valittamista :D Ehkei sun olis kannattanut alkaa hankkimaan lisää niitä :D:D
 

Yhteistyössä