Toggle sidebar

Siis what, mitähän mulle on näiden vuosien aikana tapahtunut?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
Teini-iässä LÄHES KAIKKI pojat oli mun parhaasta kaverista kiinnostuneita, mä jäin usein "varjoon" ja ilman huomiota. Nykyisin jos ollaa bestiksen kanssa jostain, saan minä enempi huomioo tai sellaista. Eräs bestiksen teini-iän poikaystäväkin tuli sanomaan mulle että minusta on tullut todella seksikäs nainen :o Ja yksi tyyppikin joka oli silloin kiinnostunut mun kaverista, ei muistanut mun koko kaveria vaan minut, ja olisi tahtonut treffeillekin. Samoin nuoremmille miehille tunnun olevan kuin hunajaa...Olen kuitenkin jo 30v, onnellisesti naimisissa oleva nainen. Ja ystävänikään ei ole tod. mitenkään rupsahtanut. Ihmettelen tätä.
 
[QUOTE="nala";24117529]kirjotuksen perusteella ainakin vaikutat ihan teiniltä!!!! ehkä ne kokeili irtooko pimperoo![/QUOTE]

Ei ne kokeillut. Ja mieleltäni olen aina nuori :D
 
joo, mä aina ihmettelen sellaisia naisia jotka kertovat kuinka heidän ulkomuotoansa kehutaan. Siis jokaiselle naisille tietysti soisin joskus imartelua ja vähän huomiota. Yleensä vaatetus ja hoikkuus auttaa, ja hiustyyli... Suhtaudu suosioosi että kiva: sinä se vaan paranet vanhetessasi?
 
[QUOTE="vieras";24117632]Mä luulen, että oot nykyään itsevarmempi ja helposti lähestyttävämmän näköinen[/QUOTE]

Mä luulen kanssa näin. Mutta suosittelisin ap pitämään "tiedon" itselläsi kun tää aloituksesi on jotenkin - kuin se nyt sanois - teinimäinen tai nuoren aikuisen juttuja. Tuskin kuitenkaan maailman halutuin ihminen olet ja aina löytyy niitä joita halutaan enemmän jne.

varmasti osin sulle on jäännyt jotenkin kaiveleen se että joskus et ollut niin kovaa valuttaa - niin käy monelle. Kasva yli tuosta ja kyllä ne miehet, vallankin noissa anniskeluraviteleissa tuppa kokeileen tikulla jäätä jos lohkeis.

Oletko ollut koko ikäsi miehesi kanssa?
 
Minä jaksan ihmetellä myös imarteluja, joita en nuorena ikinä saanut. Siksi se tuntuukin tänä päivänä oudolta.

Katsoin juuri eräänä päivänä kuvia itsestäni 18-vuotiaana. Olen ihan samoissa mitoissa, mutta paljon pyöreämmän näköinen. Normaalipainoinen siis. Tuolloin rasva näytti sijaitsevan enemmän kasvoissa, käsissä ja keskivartalossa. 10 vuotta myöhemmin ja synnytysten jälkeen kroppani on muotoutunut monien mielestä upeaksi - kaverinikin ovat sanoneet kadehtivansa vartaloani! Minulla on (kuulemma) ampiaisvyötärö ja valokuvista ihmettelen itsekin, miten muotoni ovat muuttuneet. Käteni näyttävät jopa laihoilta, kasvot ovat kaventuneet. Kilot ovat samat, mutta ihrat ovat pudonneet pyllyyn ja reisiin - no, sehän ei pahalta näytä ollenkaan, vaan takapuolenikin on kuulemma täydellinen.

Mielestäni tästä saa ansaitusti nauttiakin, kun on ensimmäiset 20 vuotta kuullut miten läski on jne.
 
Tarkoitin yllä, että olin pyöreämmän näköinen 18-vuotiaana. Nykyään joku jopa huomauttaa että luut törröttää ja solisluut ja lantioluut jossain asennossa näkyvätkin, vaikka sitä rasvaa näkyy vatsassa jos istun tai kumarrun.
 
Itseluottamus tekee yllättäviä juttuja. Kun et enää tuijota jokaista senttiä ja kiloa vaan kannat kroppasi arvolla, alkaa huomiotakin sadella. Harva mies oikeasti tykkää törröttävistä luista ja vallankin vielä parikymppisenä naisen kroppa on vielä "suora" (ja sitä poikakroppaa ylläpidetään).

Mä uskon että nuorempia miehiäkin kiehtoo itsevarmuus. Kuka jaksaa oikeasti kuunnella sitä neuroottista painetta siitä onko kroppa nyt täysin bikiini kelpoinen vai no.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa