Olitko aina kuitenkin ajatellut tulevasi joskus äidiksi?
Miten asiat sujuivat?
Miten asiat sujuivat?
Pidän taaperoista ja suuremmista. Vauvat jotenkin ahdistavat ja ovat niin pieniälyisiä ja ärsyttäviä. Vauvakuumetta koin joskus 16 vuotiaana jostain ihmeellisestä syystä. Ohi meni kun aloin seurustella eikä ole uudelleen tullut. Lapsen tein 30+ vuotiaana ja nyt odotan toista. Vauva-aika ei mitään ihanaa ole ollut eikä tule taaskaan olemaan, mutta onneksi nuo kasvavat nopeasti.Alkuperäinen kirjoittaja Keskellä Ei Mitään;24086108:Olitko aina kuitenkin ajatellut tulevasi joskus äidiksi?
Miten asiat sujuivat?
Vauvat jotenkin ahdistavat ja ovat niin pieniälyisiä ja ärsyttäviä..
Muistuu mieleen oman odotukseni loppuvaihe. Oli rv 41 menossa, lyllersin kaupungilla ja etsin erästä askartelutarviketta, joka oli loppunut kaikista kaupoista. Kiukutti älyttömästi. Vastaan tuli kaveri vauvanvaunujen kanssa, ja kun kurkistin vaunuihin, jysähti sydämessäni: haluan tuollaisen pienen olennon kainalooni ja heti. Sitten alkoi naurattaa, kun tajusin että saan vauvan todennäköisesti nopeammin kuin sen askartelutarvikkeen. Se oli hyvin onnellinen hetki.Kyllä "tein" toisen lapsemme ilman vauvakuumetta järkisyistä. Vauvakuume tuli silti joskus rv38 paikkeilla. Oli kivaa kun tuli se tunne, että hei haluan ihanan pienen vauvantuoksuisen nyytin ja toteutumista ei tarvinnut odottaa sen pidempään.