Laittaako ihmiset tosiaan niin paljon painoarvoa menneisyydelle ja sen tapahtumille, että se määrittää myös sen mitä ihminen nyt on? Tai siis tottakai määrittää, mutta sehän voi olla vain päinvastaista, positiivista.
Tuntuu että monen vastauksesta paistaa sellainen muka-suvaitsevainen asenne, että 'joo menneisyys on mennyttä eikä sillä ole mitään väliä, paitsi jos mies on tehnyt sitä, tätä, tota, tuota, niitä, näitä tai vaikkapa noin, sit ei kyllä onnistu'.
Jos ihmisestä jota olette vaikkapa 10v rakastanut, kunnioittanut, luottanut ja pitänyt häntä hyvänä ihmisenä, paljastuisi esim. baaritappelun aiheuttama pahoinpitely (monien tuomitsema väkivallanteko), tai vaikkapa nuoruuden huumesekoiluja kun tyhmänä kersana pitää kokeilla kaikenlaista kun kaverit vie ja blaa blaa, niin sekö romuttaisi kaiken? Poistaisi sen mitä ihminen on nyt ja toisi tilalle jonkun toisen? Ja oletettaisiinpa vielä että "valehtelu" ja "salailu" mihin monet varmasti vetoaisivat, olisi johtunut puhtaasti siitä ettei mies olisi pitänyt niitä minään elämää määrittävinä haittatekijöinä eikä olisi pitänyt teitä luottamuksen arvoisina että olisi kertonut, tietäen reaktion.