Miksi erityislapsia on nykyisin niin paljon?

["Maria"]

[QUOTE="vieras";24070219]Mikä on "raskaana olevan liian korkea ikä?". Tämä on aivan uusi syy minulle...[/QUOTE]

No eikö ne riskit ala aikalailla lisääntymään siinä +35 paikkeilla ja +40 nyt on sanomattikin selvää et se on tosiaanki jo hyvin riskialtista hommaa.

 

[aaappppeeee]

Tuosta adhd:n diagnosoinnista. Jos kriteerit on tuossa ja tarkastelen niitä sillä perusteella mitä pidän normaalina, niin mielestäni normaalilla lapsella on sitten adhd. Mielestäni noista löytää kuusi kenelle tahansa tavalliselle lapselle.

 

[aaappepee]

kaikillahan sitä pitää joku diagnoosi nykyään olla. Se on trendikästä kun voi kertoa hiekkalaatikolla, että Kukkamaarialla on sellainen diagnoosi kun käyttäytyy näin ja pietuleevikalervolla tämmöinen diagnoosi kun käyttäytyy noin. Ei tarvitse ottaa vastuuta mistään kun kaiken voi perustella diagnoosilla.

Ihmiset on erilaisia ja luonteenpiirteitä voi muokata tai vahvistaa. Se on vanhempien ja koulun tehtävä. Me silotamme särmiä meidän lapsistamme.

 

[piina]

Ennen oli auktoriteetti ja lasten oli mentävä heidän käskyjensä mukaan. Nykyään on lapset, joita hyysätään ja paapotaan, he ovat tasavertaisia kyvyistään huollimatta. Molemmissa toki hyvät ja huonot puolet, mutta nykyään jokatapauksessa yritetään auttaa jokainen omista heikkouksistaan huolimatta samalle viivalle. Kaikille yritetään saada ammatit ja työpaikat, vaikka jokainen ei opikaan niilla samoilla auktoriteetin ohjeilla.

Itse oli koulussa tyhmä ja laiska. Omilla pojillanikaan ei ole diagnooseja, mutta ovat kaikki päässeet erityisopetuksen piiriin ja saavat yksilöllisempää opetusta niihin aineisiin, jotka heille on vaikeaa.

 

[piina]

se johtuu ihan siitä, että ennen näitä ei diagnosoitu. nykyisin, jos lapsi on vähä menevämpi, tehdään testit ja yleensä tuloksena on adhd.

Tiedän useammankin testeissä käyneen, joilla ei adhd:tä ole todettu. Ovat vain muuten olleet vilkkaita.

 

["vieras"]

Tuosta adhd:n diagnosoinnista. Jos kriteerit on tuossa ja tarkastelen niitä sillä perusteella mitä pidän normaalina, niin mielestäni normaalilla lapsella on sitten adhd. Mielestäni noista löytää kuusi kenelle tahansa tavalliselle lapselle.

Kertoo paljon normaaleista, ei erityislapsista. Jos annat vaikka normaalille adhd-lääkkeen, se menee vielä enemmän sekaisin, Kun taas adhd rauhoittuu. Ehkä normaalin ja erityislapsen ero on siinä: Normaali ei halua totella, erityislapsi haluaa mutta ei pysty.

Normaalius ei tarkoita sitä että lapsi olisi kunnollinen eikä häiriköi. Aivan kuten adhd voi olla kunnollinen huolimatta adhd:sta. Diagnoosi tuo apua lapsen toimintaan ja kasvatukseen. Adhd:lle toimivat keinot toimivat myös normaaleille lääkitystä lukuunottamatta.

 

["vvieras"]

Minun äidillänikin on adhd, tosin muori ei ole lääkäriin asian takia mennyt. Lukemaan hän oppi kolmannella luokalla, kun luokkakaverit opettivat. Kirjoittaa äitini ei osaa kunnolla vieläkään. Äitini on yli 50 vee, mutta ei osaa istua paikoillaan, möläyttelee sammakoita, koti on kaaos ja vähän kaikki siltä jää aina kesken. Kasvatuksesta ei varmaankaan johdu, tätini on todella säntillinen ihminen ja enonikin ihan tavallinen.

 

["vieras"]

Ihmiset on erilaisia ja luonteenpiirteitä voi muokata tai vahvistaa. Se on vanhempien ja koulun tehtävä. Me silotamme särmiä meidän lapsistamme.

Lukihäiriöinenkin on erikoislapsi, samoin autistinen. Adhd taas ei tarkoita ylivillkautta.

 

[kerro]

[QUOTE="vieras";24070336]Lukihäiriöinenkin on erikoislapsi, samoin autistinen. Adhd taas ei tarkoita ylivillkautta.[/QUOTE]

Adhd tarkoittaa ylivilkkautta ja tarkkavaisuushäiriötä!! Mitä tarkoitat?

 

[fgjgf]

Osasyy myös vanhempien kyvyttömyys asettaa rajoja ja elää ns. normaalia perhe-elämää.

Kyllä minusta tuntuu että nykyään on enemmän ongelmaisia vanhempiakin kuin ennen. Minun lapsuudessa 80 ja 90-luvulla jollain saattoi olla juoppo isä tai jonkun äiti viihtyä ravintoloissa tms. mutta pääasiassa perheet oli normaaleja perheitä. Vanhemmat työssä joko molemmat tai äit kotona, lasten kanssa touhuttiin, syötiin yhdessä päivällinen, lasten asioista oltiin kiinnostuneita enemmän jne. Lapset saivat olla lapsia pidempään, ei älytöntä tv-tarjontaa, videopelejä ja tietokonepelejä yms. vaan harrastukset oli ulkona leikkimistä, kaverien kanssa puuhaamista yms. Ei puhettakaan että olisi notkuttu salkkareiden tai videoiden äärellä iltakaudet mitä useat tietämäni diagnoosin omaavat lapset tekevät.

 

["jeah"]

Erityislapsuisuus on jotenkin IN. Toki diagnosoidaankin paremmin ja varmuuden vuoksi vähän enemmänkin. Lokerointi on nykyajassa tärkeää. Mikään normaali ei olekaan enää normaalia vaan kuuluu jonkin diagnoosin oireeksi.
Sitten on karkin syönti. Sitä kun mättää liikaa sokeria ja karkkia niin varmasti saa ADHD:n aikaiseksi, toisin sanoen ylivilkkaan lapsen. Nähty on näitäkin mässäilijöitä jotka ei pysy hetkeäkään paikallaan. Ja karkkia on saatava aina kaupasta ettei vain se pikkuinen ala kiukuttelemaan ja häpäise äitiään. Eli äitien kädettömyys on lisääntynyt. Kiukkua ei kestetä vaan halutaan poistaa se niinkuin sitä ei muka olisi.

Onhan näitä syitä.

 

["vieras"]

Adhd tarkoittaa ylivilkkautta ja tarkkavaisuushäiriötä!! Mitä tarkoitat?

adhd:sta on eri muotoja, joille adhd on yhteisnimitys. Adhd liiton sivuilta
- sekä tarkkaavaisuushäiriö että ylivilkkautta ja impulsiivisuutta (AD/HD-C)
- pääasiallisesti tarkkaavuushäiriö (AD/HD-I)
- pääasiallisesti ylivilkkautta ja impulsiivisuutta (AD/HD-HI).

 

[pevo9ri]

[QUOTE="vieras";24070325]Kertoo paljon normaaleista, ei erityislapsista. Jos annat vaikka normaalille adhd-lääkkeen, se menee vielä enemmän sekaisin, Kun taas adhd rauhoittuu. Ehkä normaalin ja erityislapsen ero on siinä. Adhd:lle toimivat keinot toimivat myös normaaleille lääkitystä lukuunottamatta.[/QUOTE]

Tiedän useita normaaleja jotka käyttävät adhd lääkkeitä suorituskyvyn parantamiseen. Niitä syötetään myös mm. lentäjille ym. tarkkaavaisuuden parantamiseksi. En ole kenenkään nähnyt menevän adhd lääkkeestä sekaisin.

 

[aaapppeee]

Ei puhettakaan että olisi notkuttu salkkareiden tai videoiden äärellä iltakaudet mitä useat tietämäni diagnoosin omaavat lapset tekevät.

Ei meillä ainakaan ollut videoita eikä päivisin televisiosta tullut mitään

 

[termeistä vielä]

Adhd tarkoittaa aina ylivilkkautta (tuo ad). Jos tarkkavaisuushäiriö ilman ylivilkautta niin silloin puhutaan add. Meidän pojalla nämä molemmat.

 

["vieras"]

[QUOTE="jeah";24070375]Erityislapsuisuus on jotenkin IN.[/QUOTE]

Ei todellakaan ole, mutta onneksi se ei ole mikään stigma enää. Työskentelen erityislasten parissa eikä tosiaan diagnoosia nähdä myönteisenä muuten kuin että sen avulla saa apua.

Nyt kun puhutte erityislapsista niin tarkoitatteko heitä vai pelkästään adhd:tä? Adhd:n suhteenkin sitä vähätellään, diagnosoitu adhd on aivan muuta kuin vain ylivilkas ja riehakas lapsi. Minä olen ylpeä omasta erityislapsestani, mutta en todellakaan diagnoosin tai siihen kuuluvien oireiden vuoksi.

 

["höh"]

Voi että loukkaa nämä erityislapsi on IN jutut, pahoitan mieleni näistä. Oma lapsi on kehitysvammainen ja hän on vasta saanut myös adhd diagnoosin ja lääkitys aloitettu. Arkielämä on raskasta, eikä tässä ole mitään IN aspektia mukana.

 

[sori vaan mut]

Aika moni nyt kirjoittaa asioista joista ei oikeasti ymmärrä/tiedä mitään.

 

[lepsuilu]

Nykykasvatus on paljon sallivampaa ja toimitaan enemmän lapsen ehdoilla.
Vanhemmat eivät uskalla tai osaa laittaa lapsiaan "ruotuun" mikä ruokkii vilkkaan lapsen ylivilkasta käyttäytymistä edelleen. Kun lapsi oppii saamaan periksi, kokeilee hän joka asiassa, pääsisikö taas helpolla tai oman pään mukaan.

Kysyisinkin, miksi lapset nykyisin väittävät paljon helpommin aikuiselle vastaan ja kieltäytyvät tottelemasta, kuin aiemmin?
Minäkin olin lapsena todella itsepäinen, mutta ei tullut kuuloonkaan, etten olisi tehnyt kuten vanhemmat sanoivat.

 

[aaapppeee]

Aika moni nyt kirjoittaa asioista joista ei oikeasti ymmärrä/tiedä mitään.

Ainakin ap kirjoittaa.

Minä tunnustan, että olen auttamattomasti pihalla. Ei minun nuoruudessani puhuttu samalla tavalla lasten kanssa diagnooseista ja lääkityksistä.

 

["vieras"]

Adhd tarkoittaa aina ylivilkkautta (tuo ad). Jos tarkkavaisuushäiriö ilman ylivilkautta niin silloin puhutaan add. Meidän pojalla nämä molemmat.

Eihän ole. adhd on yleisnimitys. Add on sitten toinen nimitys adhd-i muodolle. Ainakin tämä on nykyinen käytäntö. Ennen adhd termiä käytettiin yleisnimikettä MBD, jota kukaan ei vääntänyt myönteiseksi. Nykyäänkin termiä adhd käytetään myönteisenä lähinnä vain silloin kun sillä tarkoitetaan normaalin rajoissa olevaa vilkasta henkilöä, jolla on monta rautaa tulessa.

 

[äiti olen]

Voi kunpa todellakin se adhd olisikin vain pelkkää riehumista. Se on vain jäävuorenhuippu niistä ongelmista joita meidänkin lapsella on. Mutta on myös hyviä piirteitä mitä "normaaleissa" ei ole.

 

[lepsuilu]

Nykykasvatus on paljon sallivampaa ja toimitaan enemmän lapsen ehdoilla.
Vanhemmat eivät uskalla tai osaa laittaa lapsiaan "ruotuun" mikä ruokkii vilkkaan lapsen ylivilkasta käyttäytymistä edelleen. Kun lapsi oppii saamaan periksi, kokeilee hän joka asiassa, pääsisikö taas helpolla tai oman pään mukaan.

Kysyisinkin, miksi lapset nykyisin väittävät paljon helpommin aikuiselle vastaan ja kieltäytyvät tottelemasta, kuin aiemmin?
Minäkin olin lapsena todella itsepäinen, mutta ei tullut kuuloonkaan, etten olisi tehnyt kuten vanhemmat sanoivat.

Lisään vielä, että en nyt tarkoita kehitysvammaa tai fyysistä sairautta.
Ainoastaan näitä osittain itse aiheutettuja keskittymisen ja käyttäytymisen ongelmia.
Olen ollut myös erityiskansanopistossa töissä, eli ymmärrän kyllä, jos joku on ihan oikeasti esimerkiksi vammainen. Nykyisin työskentelen opettajana.

 

["vieras"]

Nykykasvatus on paljon sallivampaa ja toimitaan enemmän lapsen ehdoilla.
Vanhemmat eivät uskalla tai osaa laittaa lapsiaan "ruotuun" mikä ruokkii vilkkaan lapsen ylivilkasta käyttäytymistä edelleen. Kun lapsi oppii saamaan periksi, kokeilee hän joka asiassa, pääsisikö taas helpolla tai oman pään mukaan.

Kysyisinkin, miksi lapset nykyisin väittävät paljon helpommin aikuiselle vastaan ja kieltäytyvät tottelemasta, kuin aiemmin?
Minäkin olin lapsena todella itsepäinen, mutta ei tullut kuuloonkaan, etten olisi tehnyt kuten vanhemmat sanoivat.

Ei ole kyse lepsuilusta tai diagnooseista, vaan kulttuurin muutoksesta. Sama koskee aikuisiakin, ei pelkästään lapsia. Nykyään korostetaan yksilöllisyyttä, oma ehtoista ajattelua ja pärjäämistä muiden kustannuksella. Ennen arvostettiin yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta.

 

[lepsuilu]

[QUOTE="vieras";24070472]Ei ole kyse lepsuilusta tai diagnooseista, vaan kulttuurin muutoksesta. Sama koskee aikuisiakin, ei pelkästään lapsia. Nykyään korostetaan yksilöllisyyttä, oma ehtoista ajattelua ja pärjäämistä muiden kustannuksella. Ennen arvostettiin yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta.[/QUOTE]

Juuri tätä ajan takaa. Minusta aikuisuus taitaa olla vähän hukassa.
Hurraa sitten kun kaikki nämä individualistit ovat aikuisia ja haluavat kaikki toimia ainoastaan omilla ehdoillaan.
No, hieman kärjistän, mutta ei kaikki kehitys ole todellakaan meille hyväksi.