[QUOTE="akka";23937617]Sä puolustat omaa kantaasi ihan samoin kuin minä omaani.Plussan mammat kun on nyt vaan sitä mieltä että kyllä se mies sopeutuu.Entäs jos se ei sopeudu?Entäs jos se on lopen kypsynyt siihen että vaimo on kotona ja vain hän käy palkkatyössä?Miksei mies saa esilletuoda kantaansa ja miksi vain se vaimo saa päättää?
Entä jos se mies päättää ettei hän sopeudu ja ottaa eron eikä tapaa lapsiaan eron jälkeen lainkaan?
Entä jos kumpikaan ei anna piiruakaan periksi eikä kumpikaan ole valmis tekemään kompromissia,perhe hajoaa joka tapauksessa?
Paska tilanne.
Parhaiten selviäisi kun jo suhteen alkuvaiheessa käytäisiin nämä asiat läpi,silloin molemmat tietäisivät mihin ovat ryhtymässä.[/QUOTE]
Ei mulla ole mitään omaa kantaa, ainoa mitä olen mieltä on, että tällaisessa tilanteessa kannattaa tosissaan miettiä mitä on tekemässä ja miten pystyy itse päätöksensä kanssa elämään, se kun ei ole jokaiselle niin yksiselitteistä että pystyy jatkamaan puolison kanssa joka on painostanut päätökseen joka ei ollutkaan oma. Jotkut pystyy, toiset ei, se on jokaisen oma asia miettiä mikä on oma kantansa. Ei minun, ei sinun, eikä kenenkään muunkaan tähän kommentoineen.
Ja aika moni sanoo yhtä kun tilanne ei ole päällä, mutta kun siihen joutuu voi ääni kellossa ollakin eri. Ihan kuten ihmiset muutenkin muuttuu. Vaikka 10v sitten olisi luvattu jotain, ei se välttämättä enää tänä päivänä tässä tilanteessa pädekään.
Musta on oikeasti vähintäänkin kyseenalaista, yleisesti todella vastuutonta jaella täällä jonkun puolijumalan asemassa neuvoja toisille ilmeisesti olettaen että aina on kyse provoista. Sanot yhdelle että tee abortti tai miehes jättää sut, toiselle että joo kyllä sä voit tupakoida raskauden aikana kun ei mullekaan ole koskaan mitään tullut jne. ja huomaat vielä joku kaunis päivä että hittolainen, toi totteli ja nyt sillä on ihan saatanallinen kasa ongelmia kourassa sinun takiasi.
Harmillista kyllä, harva täällä saa koskaan sanojensa seurauksia tietää, mutta kannattaisi miettiä että toisessa päässä tai edes ketjua lukemassa saattaa olla ihminen joka on todellisessa tilanteessa, herkässä ja vaikutuksille alttiissa mielentilassa ja ennemmin kuin kuuntelisi itseään, kuuntelee palstamammoja jotka tuntuvat välillä tietävän harvinaisen vähän oikeasta elämästä yhtään mitään.
Ja muuten tuohon kommenttisi kohtaan; jos se mies lähteekin eikä tapaa lapsia eron jälkeen.. Aika tajuttoman paska isä pitää olla jos kostaa lapsille sen että vaimo päättää ettei yhteisestä lapsesta hankkiuduta eroon. Kaikki kärsii kyllä, mutta sellaista isää saattaapi lapset muistella aikamoisella vihalla pidemmän päälle ja kenen menetys se sitten loppujen lopuksi on?
Entä jos se mies päättää ettei hän sopeudu ja ottaa eron eikä tapaa lapsiaan eron jälkeen lainkaan?
Entä jos kumpikaan ei anna piiruakaan periksi eikä kumpikaan ole valmis tekemään kompromissia,perhe hajoaa joka tapauksessa?
Paska tilanne.
Parhaiten selviäisi kun jo suhteen alkuvaiheessa käytäisiin nämä asiat läpi,silloin molemmat tietäisivät mihin ovat ryhtymässä.[/QUOTE]
Ei mulla ole mitään omaa kantaa, ainoa mitä olen mieltä on, että tällaisessa tilanteessa kannattaa tosissaan miettiä mitä on tekemässä ja miten pystyy itse päätöksensä kanssa elämään, se kun ei ole jokaiselle niin yksiselitteistä että pystyy jatkamaan puolison kanssa joka on painostanut päätökseen joka ei ollutkaan oma. Jotkut pystyy, toiset ei, se on jokaisen oma asia miettiä mikä on oma kantansa. Ei minun, ei sinun, eikä kenenkään muunkaan tähän kommentoineen.
Ja aika moni sanoo yhtä kun tilanne ei ole päällä, mutta kun siihen joutuu voi ääni kellossa ollakin eri. Ihan kuten ihmiset muutenkin muuttuu. Vaikka 10v sitten olisi luvattu jotain, ei se välttämättä enää tänä päivänä tässä tilanteessa pädekään.
Musta on oikeasti vähintäänkin kyseenalaista, yleisesti todella vastuutonta jaella täällä jonkun puolijumalan asemassa neuvoja toisille ilmeisesti olettaen että aina on kyse provoista. Sanot yhdelle että tee abortti tai miehes jättää sut, toiselle että joo kyllä sä voit tupakoida raskauden aikana kun ei mullekaan ole koskaan mitään tullut jne. ja huomaat vielä joku kaunis päivä että hittolainen, toi totteli ja nyt sillä on ihan saatanallinen kasa ongelmia kourassa sinun takiasi.
Harmillista kyllä, harva täällä saa koskaan sanojensa seurauksia tietää, mutta kannattaisi miettiä että toisessa päässä tai edes ketjua lukemassa saattaa olla ihminen joka on todellisessa tilanteessa, herkässä ja vaikutuksille alttiissa mielentilassa ja ennemmin kuin kuuntelisi itseään, kuuntelee palstamammoja jotka tuntuvat välillä tietävän harvinaisen vähän oikeasta elämästä yhtään mitään.
Ja muuten tuohon kommenttisi kohtaan; jos se mies lähteekin eikä tapaa lapsia eron jälkeen.. Aika tajuttoman paska isä pitää olla jos kostaa lapsille sen että vaimo päättää ettei yhteisestä lapsesta hankkiuduta eroon. Kaikki kärsii kyllä, mutta sellaista isää saattaapi lapset muistella aikamoisella vihalla pidemmän päälle ja kenen menetys se sitten loppujen lopuksi on?