Mie olen niin kathellinen perheille jotka tekee jotain yhessä =(

[valivali]

Voi videot, että ottaa päästä, niin mahoton, että tekis mieli huutaa!

Mie haluaisin niin tehä jotain kivaa miehen ja lasten kans, mutta ei.Ei sitten millään ja ukko ei ymmärrä. Se vaan hokee, että sie olisit onnellisempi jos sulla olis omia harrastuksia yms.
Mutta kerpele hää ei tajua, että mie kävisin omissa harrastuksissa jos mie haluaisin ja onhan sielä mukava käydä, mutta jummi...ku se on jäkättämistä ja marmattamista jos mie haluun tehä jottain yhessä,silloin mie olen kuulemma liian riippuvainen ja ja...mitähän vielä!

Mie vain haluan joskus jotain tehä yhessä....

 

[JML]

Vähän sama homma täällä! Tänään olisin halunnut lähteä käymään kirpputorilla tuossa puolentunnin ajomatkan päässä, niin ei kuulemma jaksa, että miksen mene yksin.. No menisinkin varmaan muuten, mutta en jaksa yksin raahata lapsia mukanani, kun ei mies kuitenkaan selviytyisi heistä yksin Sitä paitsi kylällä varmaan luullaan, että olen yh. kun aina kuljen yksin muksujen kanssa..
Hirveällä vänkymisellä sain tälle kesälle yhden yhteisen reissun, Ikaalisiin katsomaan Ti-ti Nallea.. Muuta ei sitten ole tiedossa kun tämä retki on niin kallis ja mieheni mielestä jo pelkällä ajatusasteella liian raskas.. En kyllä ymmärrä. Lapset ovat vielä pieniä alle 2v, ja tähän astisen elämänsä olleet todella kilttejä ja helppohoitoisia.En siis ymmärrä mikä on niin rasittavaa sitten, mutta ei kai hänen mielipiteitään voi muuttaakaan

 

[8pallo]

No menisinkin varmaan muuten, mutta en jaksa yksin raahata lapsia mukanani, kun ei mies kuitenkaan selviytyisi heistä yksin

Oletko nyt ihan tosissasi? Minkä imbesillin kanssa olet mennyt lapsia tekemään, jos olet sitä mieltä, ettei mies osaa omasta jälkikasvustaan huolta pitää?

 

[JML]

En nyt ihan imbesillin, mutta on vähän sellainen, että ei tiedä mitä saa tehdä ja mitä ei.. Hänellä ei vaan ole aikaisempaa kokemusta pienistä lapsista, mutta kyllä se on oppinut hirveästi ja kehittyy koko ajan .. Kyllä mies varmaan tuon vähän alle 2v:n kanssa pärjäisi, mutta 2-vuotias ja 4kk yhdessä voisi tuottaa hankaluksia .No juu, mutta pointti oli siis siinä, että halusin mennä yhdessä sinne kirpparille, kun on niin tylsää mennä yksin...

 

[JML]

En nyt ihan imbesillin, mutta on vähän sellainen, että ei tiedä mitä saa tehdä ja mitä ei..
Niin siis että mitä lapsi saa tehdä ja mitä ei x)

 

[Mep]

Niin...puoliso kannattaa valita huolella.
Teittekö mitään yhdessä ennen lapsia? Siitä voi jo paljolti ennustaa tulevaa......

 

[Rollolainen]

Ei mekääkän kamalasti yhdessä tehdä, useimmiten siihen yhdessä olemiseen riitää se että koko perhe on vaan yhdessä kattoo vaikka leffaa.... Ei sen tarvii olla mitään erikoista. Me käydään varmaan josskain vaiheessa kesää yhdessä kalassa, tosin en tarvitse sinne miestä mukaan, onnistuu ihan ilman ukkoakin. Juhannuksena mennään amopin mökille, se on kans sitä yhdessä olemista, vaikka akikki tekis eri asioita =)
Varmaan käydään vielä laavulla kesän aikana ja marjassakin pitäis käydä EI oikeesti tarvi olla mitän ERIKOISTa, vaikka yhdessä leipominen.

 

["vieras"]

uskomatonta.. mitä ne teidän miehet sitten haluaa tehdä??

meillä roikutaan toistemme kaulassa ja lähellä ja kyhnätään aina jos lomaa tai vapaapäiviä on... ei kyllä silloin käydä juuri missään yksin, kun viihdytään toistemme seurassa... kyl mä huolestuisin, jos mies ei haluaisi meidän kanssa minneen lähteä...

 

[---]

Ihan sama ongelma!
Olen mieheltä kysellyt josko jotain keksittäisi. Miehen kommentit tähän monesti on että "no keksi."
Sitten kun alan ehdottelemaan kävelyä, leikkipuistossa käyntiä, makkaran paistoa yms. niin ei jaksa lähteä. Kävelemään häntä ei saa kuin autoa pidemmälle muutenkaan. Hänen ehdotukset onkin että käydäänkö autolla kaupassa ja samalla kaupungilla ajamassa (??).
ööh siis toisinsanoen lähdetään perheen kesken pillurallia vetämään tuonne kaupunkiin. Mieskään ei mikään lapsi enää ole joten nämä ehdotukset vähän ihmetyttää välillä..ja joo ei lähdetty.

 

[..]

Vähän sama homma täällä! Tänään olisin halunnut lähteä käymään kirpputorilla tuossa puolentunnin ajomatkan päässä, niin ei kuulemma jaksa, että miksen mene yksin.. No menisinkin varmaan muuten, mutta en jaksa yksin raahata lapsia mukanani, kun ei mies kuitenkaan selviytyisi heistä yksin Sitä paitsi kylällä varmaan luullaan, että olen yh. kun aina kuljen yksin muksujen kanssa..
Hirveällä vänkymisellä sain tälle kesälle yhden yhteisen reissun, Ikaalisiin katsomaan Ti-ti Nallea.. Muuta ei sitten ole tiedossa kun tämä retki on niin kallis ja mieheni mielestä jo pelkällä ajatusasteella liian raskas.. En kyllä ymmärrä. Lapset ovat vielä pieniä alle 2v, ja tähän astisen elämänsä olleet todella kilttejä ja helppohoitoisia.En siis ymmärrä mikä on niin rasittavaa sitten, mutta ei kai hänen mielipiteitään voi muuttaakaan

Ei millään pahalla, mutta en minäkään olisi lähtenyt kirpputorille viettämään perheen yhteistä aikaa.

 

[vierass]

Ymmärrän teitä, vaikkei meillä ole tuollaista. Mun mielestä perheen kesken tehty retki tms on ihan parasta ja olis se kamala aina keksiä jotain tekemistä pelkästään mulle ja lapsille. Koittakaa takoa miestenne päähän toi asia!

Ps. En minäkään jätä kahta alle 3v:tä miehen kanssa kolmistaan pitkäksi aikaa. Esikoisen kanssa mies pärjää hienosti, mutta 6kk vauva ei pärjää ilman äidin tissejä kovin pitkään. Muuten kyllä voisin jättää.

 

["Pikkuinen Jättiläinen"]

Ei mekään juuri tehdä asioita yhdessä, siis muuta kuin käydä ruokakaupassa ja matkustellaan oman perheen kesken. Esim. shoppailemaan en miehen kanssa edes haluaisi lähteä.. Mies on semmoinen että se kysyy heti ekan liikkeen jälkeen että minnekäs sitten ja missä vielä haluat käydä.. Siis ihan kuin oltais suorittamassa jotain pakollista eikä tuollainen suunnitelmallisuus ole yhtään kivaa shoppaillessa

Mitä ap siis toivot teidän tekevän yhdessä..?

 

["mie"]

[QUOTE="vieras";24019304]uskomatonta.. mitä ne teidän miehet sitten haluaa tehdä??

meillä roikutaan toistemme kaulassa ja lähellä ja kyhnätään aina jos lomaa tai vapaapäiviä on... ei kyllä silloin käydä juuri missään yksin, kun viihdytään toistemme seurassa... kyl mä huolestuisin, jos mies ei haluaisi meidän kanssa minneen lähteä...[/QUOTE]

Vau, kuulostaa hienolta! Kauanko olette olleet yhdessä ja montako lasta?

 

[Rollolainen]

[QUOTE="Pikkuinen Jättiläinen";24019317]Ei mekään juuri tehdä asioita yhdessä, siis muuta kuin käydä ruokakaupassa ja matkustellaan oman perheen kesken. Esim. shoppailemaan en miehen kanssa edes haluaisi lähteä.. Mies on semmoinen että se kysyy heti ekan liikkeen jälkeen että minnekäs sitten ja missä vielä haluat käydä.. Siis ihan kuin oltais suorittamassa jotain pakollista eikä tuollainen suunnitelmallisuus ole yhtään kivaa shoppaillessa

Mitä ap siis toivot teidän tekevän yhdessä..?[/QUOTE]

meillä jos lähdetään sesim vaatteita hakemaan on nin että mies kiertäisi kaikki liiket mä hermostun jo tokan liikkeen jälkeen

 

["vieras"]

[QUOTE="mie";24019319]Vau, kuulostaa hienolta! Kauanko olette olleet yhdessä ja montako lasta?[/QUOTE]

2lasta ja 18vuotta yhdessä... tykätään vaan niin kovin toisistamme saan ilmeisesti olla siitä kiiitollinen??

 

["Pikkuinen Jättiläinen"]

Hups, unohdin kyllä että käydään me kävelemässä yhdessä tai viikonloppusin leikkipuistossa porukalla.. eli ehkä me nyt jotain sitten tehdäänkin yhdessä

 

[JML]

Ehkä tuo kirppari ei oo miehen lempipaikkoja Olen ehkä vähän liian vaativa.. Mies tekee viikolla pitkiä päiviä ja haluaa tietysti levätä viikonloppuna.Sitä ei vaan itse tajua,että joku haluaa olla kotona, kun itse saan olla koko viikon.. Olen vaan tylsistynyt...Mulla ei ole juurikaan kavereita kun kenelläkään ei ole lapsia, eikä kenelläkään ole viikolla tietenkään aikaa, kun kaikki on töissä tai koulussa.
Mutta voisi tuo mies silti keksiä jotain kivaa lomallaan. Yksi päivä ikaalisissa on tietenkin jo hauskaa, mutta en kyllä aio suostua loppu kesää istumaan kotona yksin lasten kanssa, kun mies räplää konetta tai muuta vastaavaa.

 

[unituss]

Kaverini on myös kahden lapsensa kanssa aina yksin joka paikassa ja syyksi sanoo että mies on yrittäjä. En oo koskaan nähnyt heitä edes samassa autossa istumassa koko perheenä. Toki tää yrittäjä mies käy lastensa kanssa kerran vuodessa ulkoilemassa mut silloin jää kaverini kotiin. Eivät tee ikinä mitään koko perheen kanssa. Se on mielestäni aika omituista:/ mut tapansa kullakin.

 

[Karju]

Kyllä ymmärrän AP:tä, miltä tuntuu kun toista ei kiinnosta perheen yhteinen tekeminen. Miehesi ei todennäköisesti vaan ole perhe-ihmisiä niinkuin mun exä. Toiset vaan haluaisi tehdä asioita yksin. Voihan se olla, että miehesi pitää työläältä ottaa lapset mukaan ja on helpompaa olla niiden kanssa kotona, mut pitäähän lapsillekin saada elämyksiä ja tuntea, että kuuluvat perheeseen. Monille näköjään perheen kanssa oleminen tarkoittaa kotona olemista.

 

[JML]

..minulta niin on yrittäjä, mutta käy myös töissä.Tarkoitan siis että hoitaa omaa yritystä iltaisin.
Meillä ei ehkä ole ihan noin paha tilanne kuin ystävälläsi, mutta toivon että tämä ei tule ajan myötä pahenemaan niin, että olemme tuollaisessa tilanteessa...

 

["hmm"]

Siis miten miehet ei oman jälkikasvin kanssa pärjää? Tai eihän sitä opikkaan pärjäämään jos ei ikinä jätetä yksin lasten kanssa. Mun mies pärjäs ihan hyvin 3v ja 5kk kanssa. Ja mä olin ihan yötä poissa. Ja tuo 3v ei ole ees miehen omaa jälki kasvua. Kyllä ne hengissä selvii kun vaan jättää.

 

[Täällä toinen...]

ei suostu esimerkiks lähtemään uimarannalle... Laittaa mielummin pojalle uima-altaan takapihalle ja vahtii siinä...

On se nyt aivan eri juttu siellä rannalla käyä.
Poika tykkää mahottomasti ku räpeltää siellä hiekan ja veden kanssa

Tai jos haluaisin et lähettäs yhessä leikkipuistoon...

Poika oli jotain melkein vuoden ikänen ku meillä mies alko lähtemään ylipäätään ulos meidän kanssa

Me ei juurikaan misssään käydä, olis kiva käyä vaikka jossain uimassa mutta mies ei tykkää uimisestä niin joku kylpyläreissu on täysin poissuljettua ajatus

 

["takkuinen ameeba"]

[QUOTE="vieras";24019304]uskomatonta.. mitä ne teidän miehet sitten haluaa tehdä??

meillä roikutaan toistemme kaulassa ja lähellä ja kyhnätään aina jos lomaa tai vapaapäiviä on... ei kyllä silloin käydä juuri missään yksin, kun viihdytään toistemme seurassa... kyl mä huolestuisin, jos mies ei haluaisi meidän kanssa minneen lähteä...[/QUOTE]

Meillä sama homma. 10v yhdessä, lapsia 4 (6kk-6v). Työajat ollaan erillään (tällä hetkellä tosin mies vain käy töissä, mä äippälomilla) mutta muuten käydään porukalla joka paikassa ja vietetään yhdessä kaikki vapaahetket. Kumpikin on vapaa toki keksimään omia juttuja (menen esim. kavereiden kanssa syömään huomenna illalla) ja toinen silloin klaaraa mainiosti muksut yksin, myös mies selviää paremmin kuin hyvin koko lauman kera. Mutta noita on aika vähän, vielä toistaiseksi ikävöidään toisiamme pienenkin poissaolon ajan. Me käydään yhdessä iltaisin/vkl kaupoilla (ihan shoppailemassa), rannalla, leiksoilla, rautakaupoilla, kirppareilla, syömässä ulkona, lenkillä jne jne. Pidempiä retkiä tehdään silloin tällöin, kuten kesälomalla vuokramökille. Meille on ihan outo ajatus, että perhe olisi perustettu eikä sitten elettäisi 100% yhdessä.

 

["alma"]

En nyt ihan imbesillin, mutta on vähän sellainen, että ei tiedä mitä saa tehdä ja mitä ei.. Hänellä ei vaan ole aikaisempaa kokemusta pienistä lapsista, mutta kyllä se on oppinut hirveästi ja kehittyy koko ajan .. Kyllä mies varmaan tuon vähän alle 2v:n kanssa pärjäisi, mutta 2-vuotias ja 4kk yhdessä voisi tuottaa hankaluksia .No juu, mutta pointti oli siis siinä, että halusin mennä yhdessä sinne kirpparille, kun on niin tylsää mennä yksin...

En voi tajuta tuota "ei ole kokemusta lapsista"- selitystä. Meillä ei ollut kummallakaan kokemusta lapsista, kun oman saimme, mutta kummasti se on saatu hengissä pidettyä. Yleisesti ottaen jopa hyvin tyytyväisenä.
Mikä hitto naisia vaivaa, kun hyväksytään tuollaiset isät, jotka ei osaa omia lapsiaan hoitaa?
Vai onko nää äidit vaan sellaisia ylihössöttäjiä tyyliin "Pertti se ei osaa mitään, taas laittoi juuston ja kinkun väärin päin leivälle, ei voi jättää yksin lasten kanssa"

 

["takkuinen ameeba"]

[QUOTE="alma";24019610]En voi tajuta tuota "ei ole kokemusta lapsista"- selitystä. Meillä ei ollut kummallakaan kokemusta lapsista, kun oman saimme, mutta kummasti se on saatu hengissä pidettyä. Yleisesti ottaen jopa hyvin tyytyväisenä.
Mikä hitto naisia vaivaa, kun hyväksytään tuollaiset isät, jotka ei osaa omia lapsiaan hoitaa?
Vai onko nää äidit vaan sellaisia ylihössöttäjiä tyyliin "Pertti se ei osaa mitään, taas laittoi juuston ja kinkun väärin päin leivälle, ei voi jättää yksin lasten kanssa"[/QUOTE]

En minäkään purematta tota selitystä niele... mun miehellä ei ollut MINKÄÄNLAISTA kokemusta lapsista kun tuli isäksi, ei ollut suunnilleen muuta kuin nähnyt lapsia kadulla. Omaa esikoistaankaan ei edes uskaltanut pitää sylissä ennenkuin vasta parin päivän iässä. Mutta niin sanotusti siperia opetti, mä jouduin päivystysleikkaukseen kun vauveli oli 2kk ikäinen ja kummasti selvisikin yksin monta päivää ja yötä. Siitä asti hoitanut ihan tasavertaisesti lapset, nyt tuo kokemattomasta aloittanut on neljän alle kouluikäisen iskä ja hoitaa vasemmalla kädellä yksin kaikki. Normaaliälyinen mies kyllä osaa hoitaa parit ipanat jos annetaan.