Olen kirjaston kanta-asiakas = tiedän kaiken kirjastoista, kysy mitä vain!

Mikä vaan mieltä askarruttaa tai olet aina halunnut tietää. Here I am!

 

Miten paljon kirjaston työntekijöiden oletetaan lukevan vapaa-ajallaan tai pysyvän perässä uutuuskirjoissa?

 

Miten paljon kirjaston työntekijöiden oletetaan lukevan vapaa-ajallaan tai pysyvän perässä uutuuskirjoissa?

Riippuu todella paljon henkkoht työnkuvasta, kirjastosta ja omasta erikoisalasta tai -osaamisesta. Yleensä ottaen tarpeeksi, että voi palvella asiakkaita.

(terveisin kirjastovirkailija.)

 

Miksi meidän lähikirjastossa on sijoitettu lasten pieni sarjakuvalaatikko niin, että kolautan polveni siihen aina?

 

Riippuu todella paljon henkkoht työnkuvasta, kirjastosta ja omasta erikoisalasta tai -osaamisesta. Yleensä ottaen tarpeeksi, että voi palvella asiakkaita.

(terveisin kirjastovirkailija.)

Olen vain ihaillut sitä ammattitaitoa, jota olen netissä saanut osakseni kirjastoista. Tosi epämääräisistä muistikuvista ovat heti keksineet, mitä kirjaa etsin. Se on kuin taikuutta!

 

Miksi eri kirjastoissa niputetaan mielivaltaisesti yksi ja sama teos eri kategorioihin niin, että sen löytäminen on arpapeliä?

 

Miten paljon kirjaston työntekijöiden oletetaan lukevan vapaa-ajallaan tai pysyvän perässä uutuuskirjoissa?

Riippuu varmaan vähän millä osastolla ja millaisissa tehtävissä työskentelee. Lastenosastolla työskentelevät tekevät lapsille esim. kirjavinkkauksia, jolloin luonnollisestikin kirjat pitää lukea, ehkä useampaankin kertaan, jotta niitä on mielekästä vinkata. Aikuistenosastolla taas saatetaan järjestää lukupiirejä ym. mutta kyllä osastolla kuin osastolla on tärkeämpää se, että osaa hakea tai pikemminkin löytää asiakkaan toivomaa aineistoa, asiasanoilla tai miten kukakin nyt sitten hakee, kuin se, että itse olisi lukenut kyseiset teokset, kaikkeahan kun ei kuitenkaan voi lukea. Tosin vanhemmissa kaunoissa ongelmana on, ettei niitä ole asiasanoitettu. Sitten pitää vaan tyytyä sisällöntuntemukseen. Mutta luulen että kun sillä alalla työskentelee, niin on luonnostaan sellaista mielenkiintoa kirjoja ja muuta aineistoa kohtaan. Hankintapuolellahan tuo uutuuskirjojen perässä pysyminen on sitten ihan ykkösjuttu, vaikka aika moni kaupunginkirjasto kai tilaa aineistonsa aika pitkälti btj:n, kirjavälityksen ym. katalogien kautta. Riippuu tietysti varmaan elämänvaiheesta, mutta eipä kirjastontyöntekijät välttämättä ehdi kauheasti kirjoja lukemaan, jos vapaa-aika kuluu muuhun, sillä eihän se työ sitä ole että jossain nurkassa romaania luetaan

 

Miksi eri kirjastoissa niputetaan mielivaltaisesti yksi ja sama teos eri kategorioihin niin, että sen löytäminen on arpapeliä?

Puhut varmaankin fiktiosta. Siksi, että kaunokirjallisuuden eri genreille ei ole olemassa kansallista yhtenäistä käytäntöä, luokittelua tai auktoriteettia toisin kuin tietokirjallisuudelle, ja siksi eri kirjastoilla on vapaat kädet määritellä kirja haluamaansa genreen. Monet kirjat ovat myös niin "siinä rajalla", että olisi yhtä perusteltua sijoittaa ne kolmeenkin genreen, mutta vain yksi voidaan valita. (Jos kappaleita on tarpeeksi, voidaan toki sijoittaa yksi kuhunkin, jos halutaan.) On myös vaihtelevia käytäntöjä esim. siitä, meneekö novellikokoelma aina novellihyllyyn, vai laitetaanko scifinovellit sittenkin scifihyllyyn, jne.

Summa summarum: monta kokkia.

 

Miksi meidän lähikirjastossa on sijoitettu lasten pieni sarjakuvalaatikko niin, että kolautan polveni siihen aina?

Koska lastenosasto on kaiketi sisustettu lasten mittoja silmälläpitäen

 

Hei! Miksi alahyllyiltä teoksia tutkiessani joudun kyykistymään? Tulee reidet ihan hapoille ja kipeäksi, onko sulla jotain vinkkiä tähän miten ton alahyllyn tutkailun vois hoitaa kivemmin?

 

Miksi eri kirjastoissa niputetaan mielivaltaisesti yksi ja sama teos eri kategorioihin niin, että sen löytäminen on arpapeliä?

No kirjastot saavat ihan vapaasti valita miten kirjansa hyllyihin laittavat. Jos et koe löytäväsi ikinä mitään, niin pyydä tätejä esittelemään hyllylogiikka.

 

Hei! Miksi alahyllyiltä teoksia tutkiessani joudun kyykistymään? Tulee reidet ihan hapoille ja kipeäksi, onko sulla jotain vinkkiä tähän miten ton alahyllyn tutkailun vois hoitaa kivemmin?

Olisiko siellä kirjastossa jotain pieniä jakkaroita, joiden päälle voisit istua ja selailla hyllyn antimia?

 

Miksi kirjastot siirtyy kesäaikatauluihin? Kun ei kesällä ole sen enempää aikaa käydä kirjastossa arkena mutta sen sijaan puistossa lasten kanssa olisi aikaa (ei siis sormet palellu) kyllä lukea enemän kun talvella. Tympeää.

 

Koska lastenosasto on kaiketi sisustettu lasten mittoja silmälläpitäen

Hyvin looginen vastaus, sama, johon omatkin aivoni päätyivät... Polveni tosin ei halua tätä ymmärtää ja vastustaa raivokkaasti pieniä sarjakuvalaatikoita (ja valittaa aivoille, jotka vain leikkivät loogista eivätkä suostu muistamaan, että se kirottu pieni laatikko on juuri siinä, missä se on)..

 

No kirjastot saavat ihan vapaasti valita miten kirjansa hyllyihin laittavat. Jos et koe löytäväsi ikinä mitään, niin pyydä tätejä esittelemään hyllylogiikka.

Hääääh? Mä oon kyllä aina luullut että kaikissa kunnakirjastoissa on sama luokitusjärjestelmä. Jospa sä Björn antaisit htt:n vastailla kun se tietää ja sä vaan luule tietäväs.

 

Miksi kirjastot siirtyy kesäaikatauluihin? Kun ei kesällä ole sen enempää aikaa käydä kirjastossa arkena mutta sen sijaan puistossa lasten kanssa olisi aikaa (ei siis sormet palellu) kyllä lukea enemän kun talvella. Tympeää.

Kai se riippuu vähän kunnasta, että saadaan lomat pidettyä jne, kun kesäharkkareitakaan ei voi keskenään jättää puljua pyörittämään. Oma lähikirjastoni on kyllä ihan kiitettävästi auki näin kesäaikanakin, ainoa muutos taitaa olla, että perjantaisin menee aikaisemmin kiinni, mutta muuten on viikon jokaisena päivänä auki.

 

Puhut varmaankin fiktiosta. Siksi, että kaunokirjallisuuden eri genreille ei ole olemassa kansallista yhtenäistä käytäntöä, luokittelua tai auktoriteettia toisin kuin tietokirjallisuudelle, ja siksi eri kirjastoilla on vapaat kädet määritellä kirja haluamaansa genreen. Monet kirjat ovat myös niin "siinä rajalla", että olisi yhtä perusteltua sijoittaa ne kolmeenkin genreen, mutta vain yksi voidaan valita. (Jos kappaleita on tarpeeksi, voidaan toki sijoittaa yksi kuhunkin, jos halutaan.) On myös vaihtelevia käytäntöjä esim. siitä, meneekö novellikokoelma aina novellihyllyyn, vai laitetaanko scifinovellit sittenkin scifihyllyyn, jne.

Summa summarum: monta kokkia.

En puhu fiktiosta, vaan esim. uskontotieteiden ja kulttuurien rajapinnasta.

 

Hääääh? Mä oon kyllä aina luullut että kaikissa kunnakirjastoissa on sama luokitusjärjestelmä. Jospa sä Björn antaisit htt:n vastailla kun se tietää ja sä vaan luule tietäväs.

Juu kai ne ykl:n mukaan suurimmaksi osaksi menee, mutta esim. pääkaupunkiseudulla (helsinki, espoo, vantaa, kauniainen) kauno ei ole ykl:n mukaan, sillä vantaalla esim 84.2 ei ole 84.2 vaan 1.4, ja just kaunotkin joista tässä puhuttiin voi laittaa miten lystää, esim. historialliset romaanit yhteen hyllyyn, dekkarit toiseen... ei mikään tätä estä.

Helsingissä tietokirjat ei mene ykl:n mukaan, vaan siellä luokat on esim. 587.403

 

En puhu fiktiosta, vaan esim. uskontotieteiden ja kulttuurien rajapinnasta.

Luetteloitsija tekee sen päätöksen, mihin luokkaan aineisto tungetaan. Siis ihminen, joten tuohonkin voi kommentoida että monta kokkia...

 

Luetteloitsija tekee sen päätöksen, mihin luokkaan aineisto tungetaan. Siis ihminen, joten tuohonkin voi kommentoida että monta kokkia...

Mutta miksi sivukirjastoissa sama teos on eri kategoriassa kuin pääkirjastossa? Luulisi olevan yhtenäiset sydeemit...

 

Mutta miksi sivukirjastoissa sama teos on eri kategoriassa kuin pääkirjastossa? Luulisi olevan yhtenäiset sydeemit...

Ei tähän voi vastata kuin että sun täytyy kysyä siltä joka sen kirjan on sinne luetteloinut vain hän tietää vastauksen miksi on tehnyt niin (jos siis luettelointi on keskitetty yhteen ja samaan kirjastoon, eikä niin että sivukirjasto luetteloi omat aineistonsa)

 

Mutta miksi sivukirjastoissa sama teos on eri kategoriassa kuin pääkirjastossa? Luulisi olevan yhtenäiset sydeemit...

Ei niillä tunnu olevan. Malmilla englanninkielisiäkin teoksia on kaunokirjallisuuden osalta lajiteltu omiin genreihinsä, mutta sitten esim. Oulunkylässä kaikki tuntuvat olevan yhdessä lysyssä siellä. Joissain kirjastoissa tietty teos voi olla nuorisohyllyssä ja toisaalla sitten ihan aikuisten puolella. Tekee himppasen vaikeaksi sen etsinnän.

 

Mutta miksi sivukirjastoissa sama teos on eri kategoriassa kuin pääkirjastossa? Luulisi olevan yhtenäiset sydeemit...

No meillä ainakin kategorisoidaan kaikki tietokirjat keskitetysti, että jos jotain eroavaisuuksia kirjastojen välillä on, niin asialla on ylivirkaintoinen virkailija, joka syystä tahi toisesta on halunnut vaihtaa niteen luokkaa.

T: ei NIIN virkaintoinen kirjastotäti

 

Ei niillä tunnu olevan. Malmilla englanninkielisiäkin teoksia on kaunokirjallisuuden osalta lajiteltu omiin genreihinsä, mutta sitten esim. Oulunkylässä kaikki tuntuvat olevan yhdessä lysyssä siellä. Joissain kirjastoissa tietty teos voi olla nuorisohyllyssä ja toisaalla sitten ihan aikuisten puolella. Tekee himppasen vaikeaksi sen etsinnän.

Mä en muista onko helmetissä, mutta ainakin miltsissä (siis kirjastojärjestelmä jota pk-seudulla käytetään) on ensin luokka ja sen perässä osasto, esim. 1.4 nuoret ja sieltä sitten etsitään signumin (=joko sukunimen kolme ekaa kirjainta tai toimitettujen teoksien nimien kolmen ekan kirjainta, luokka ja osasto) perusteella. Jos on vain 1.4 BJÖ niin sitten se etsitään sieltä normaalisti muiden kirjojen seasta sukunimen perusteella.

 

Mutta miksi sivukirjastoissa sama teos on eri kategoriassa kuin pääkirjastossa? Luulisi olevan yhtenäiset sydeemit...

Onko sivukirjasto ja pääkirjasto olleet aina saman kunnan alueella?