Sitten olisi varmaan etsittävä töitä. Jos hän kuolisi, niin todennäköisesti minullekin jäisi omaisuutta kun olemme naimisissa.Miten pärjäätte taloudellisesti? Entä jos miehesi jättäisi sinut tai jos vaikka kuolisi?
Kolme lasta siis on 11v 9v ja 7v. Tosin nyt näyttäis vähän siltä että iltatähti olisi tulossa Eli kohta neljä.Onko teillä lapsia ja minkä ikäisiä? =)
,Kuulostaa ihanalta tuo teidän arki. Teillä on kuitenkin vielä "pienet" lapset, joten jos pärjää yhdellä palkalla niin miksei saisi olla kotona. Sinäkin ehdit vielä töitä tehdä vaikka miten paljon sitten kun lapset on isompia. Ja kaikkien haaveena ei ole olla töissä vaan mieluummin kotona lasten kanssa. En ymmärrä sitä, että nykyään moni on niin kotiäitivastainen.
Mutta ihmisiä on erilaisia ja voihan kotona ollessaankin harrastaa vaikka mitä. Opiskella jne. vahtoehtoja kyllä on.,
Mä en ole kotiäitivastainen, jokaisella on oikeus tavoitella unelmiaa ja elää parhaaksi katsomallaan tavalla. Mutta täytyy kyllä sanoa että vähän ihmetyttää, miten aikuinen, itseäänkunnioittava ihminen voi saada tarpeeksi sisältöä elämäänsä olemalla vain kotirouva. Jos elämä on vain miehen ja lasten hoivaamista ja huoltamista ja kodin laittoa. Mulle se olisi kidutusta.
No, kotona vanhempien luon asuin ja peruskoulun jälkeen opiskelin ylioppilaaksi ja datanomiksi, siis kaksoistutkinnon. Tapasin mieheni vähän ennen valmistumista ja pian syntyikin jo esikoinen. Muutin siis aika suorilta miehen kanssa asumaan.Missä olet ollut ne 19 vuotta, kun et ole ollut kotona?
TIetysti voi ja moni niin tekeekin. IHmetykseni kohdistuukin niiihin, jotka eivät edes kaipaa mitään "älyllistä" haastetta, aikuista seuraa tai mitään muuta kuin ruokahuoltoa siivousta, sisustusta, leikkiä ja ehkä liv-kanavan päiväohjelmia. miten sellainen voi riittää elämänsisällöksi aikuiselle, normaaliälyiselle naiselle..Mutta ihmisiä on erilaisia ja voihan kotona ollessaankin harrastaa vaikka mitä. Opiskella jne. vahtoehtoja kyllä on.
No, tuskin kaikki rouvat 50- luvulla (jolloin kaikki äidit olivat kotona) kokivat asian kidutuksena.,
Mä en ole kotiäitivastainen, jokaisella on oikeus tavoitella unelmiaa ja elää parhaaksi katsomallaan tavalla. Mutta täytyy kyllä sanoa että vähän ihmetyttää, miten aikuinen, itseäänkunnioittava ihminen voi saada tarpeeksi sisältöä elämäänsä olemalla vain kotirouva. Jos elämä on vain miehen ja lasten hoivaamista ja huoltamista ja kodin laittoa. Mulle se olisi kidutusta.
Samaa mieltä ! Omat valinnat tulee myös itse kustantaa! Kaikkeen ei voi vaikuttaa ja itse kukanenkin voi joutua työttömäksi itsestä riippumattomista syistä, mutta sitten ptiää etsiä uusia töitä.Alkuperäinen kirjoittaja uraäiti;23814675:No, tuskin kaikki rouvat 50- luvulla (jolloin kaikki äidit olivat kotona) kokivat asian kidutuksena.
En ole kotiäitityyppiä, en halua olla miehen elätettävänä ja taloudellisesti täysin riippuvainen toisesta. Mutta en minä arvostele sitäkään (enää) että joku toinen haluaa.
Onhan noita elämäntapatyöttömiäkin; he eivät tee oikeasti mitään hyödyllistä elämällään! Parempi elämäntaparouva kuin elämäntapatyötön. Vastustan kuitenkin sitä, että kotirouva nostaa työttömyyskorvauksia. Tai sosiaalietuuksia. Samoin vastustan, että se työhaluton elämäntapatyötön nostaa niitä. Jos perhe tekee tietoisen päätöksen, että toinen aikuisista jättäytyy pois työelämästä, pitää perheen maksaa järjestelynsä kustannukset itse. Yhteiskunnan ei kuulu niihin osallistua millään tavalla.
No, eiköhän ap:n lapset ole jo koulussa iästä päätellen?vietkö lapset tarhaan vaikka olet kotona?