Miksi pitää tehdä aina vähintään 2 lasta?

Mä olen ihmetellyt et miksi aina kaikki kysyy et millos tulee seuraava.. Miks ei voi vaan olla yksi lapsi?

Itelläni on nyt yksi lapsi ja luulen että se jää siihen yhteen lapseen.. Miks niitä lapsia pitäis aina tehdä vähintää se kaksi?
Sit ihmetellään ku sanotaa että ei tule enempää.. : /

 

Ei tartte tehdä kahta, ei tartte tehdä ollenkaan jos ei halua.

 

Ei kai siihen mitään syytä ole.

Mutta kun katselee noita kolmea pientä yhdessä puuhaamassa. Sydän vain sanoo, et noin se pitää ollakkin.

 

Ainoasta lapsesta tulee usein hemmotteltu, itsekäs lapsi. Sisarukset ovat siunaus ja ihana lahja.

 

No mut onko se itsekästä jos ei halua tehdä useampaa lasta?

 

Jokainen tyylillään.. Mutta mä halusiin ainakin vielä toisen lapsen, koska aina kun mä näen sisaruksia keskenään touhuamassa, niin mä ajattelen että haluan sitä myös omalle lapselleni. Mulle itselleni sisaruksen on tosi tärkeitä ja toivon niitä kovasti myös lapselleni..

 

Siksi, että ainakin mun kokemuksen mukaan ainoat lapset ovat hemmoteltuja, itsekkäitä, kus.päitä tai epäsosiaalisia hylkiöitä ja en ole tähänpäivään mennessä törmännyt ainoaan lapseen joka ei olisi koskaan kaivannut sisaruksia.

 

Ainoasta lapsesta tulee usein hemmotteltu, itsekäs lapsi. Sisarukset ovat siunaus ja ihana lahja.

Ei ole totta.

 

Miks ne kaikki ainoat lapset leimataan itsekkäis, kusipäiksi?
Itelläni on ainakin pari kaveri jotka on ainoita lapsia ja on tosi mukavia..

 

Ainoasta lapsesta tulee usein hemmotteltu, itsekäs lapsi. Sisarukset ovat siunaus ja ihana lahja.

Tätä mullekin yksi koulukaveri aina surkutteli, musta kuulemma tulee epäsosiaalinen, itsekeskeinen paskiainen, joka ei opi jakamaan muille omastaan

Höpönlöpön, sanon. Kyllä noita tilanteita tulee kaikille eteen, joissa oppii, että oma napa ei ole se maailman ainoa. Ja sekin asia on tutkittu, ettei ainoa lapsi ole sosiaalisilta taidoiltaan muita huonompi, sen sijaan hänen on pakko opetella "tavoille", kun leikkikaverit on aina hommattava jostakin, kun ei ole sitä sisarustakaan kaverina.

 

Siksi, että ainakin mun kokemuksen mukaan ainoat lapset ovat hemmoteltuja, itsekkäitä, kus.päitä tai epäsosiaalisia hylkiöitä ja en ole tähänpäivään mennessä törmännyt ainoaan lapseen joka ei olisi koskaan kaivannut sisaruksia.

Aikamoinen yleistys. Kannattaisko vähän avartaa näkökulmia?

 

Miks ne kaikki ainoat lapset leimataan itsekkäis, kusipäiksi?
Itelläni on ainakin pari kaveri jotka on ainoita lapsia ja on tosi mukavia..

No kuule, ehkä ihan siksi, että osaan yleistys pätee hienosti. Ei tietenkään kaikkiin, riippuu paljoti ihan vanhemmista.

 

Aikamoinen yleistys. Kannattaisko vähän avartaa näkökulmia?

sanoinkin että "mun kokemuksen mukaan" eli tunnen ainoita lapsia jotka täyttävät nuo kriteerit täydellisesti (siis lapsia ja jo aikuisia). Tottakai on olemassa myös poikkeuksia mutta näin mun kokemuksen mukaan

 

[QUOTE="vieras";23813577]No kuule, ehkä ihan siksi, että osaan yleistys pätee hienosti. Ei tietenkään kaikkiin, riippuu paljoti ihan vanhemmista.[/QUOTE]

En ole huomannut tuota ystävistäni eikä tutkimuksetkaan tue tuota.

 

Eikös se mene aika pitkälle niin et miten lapsi kasvatetaan et minkälainen siitä sitten tulee isona? Tunnen kyllä monia jotka ei ole ainoita lapsia mitkä on juuri näitä itsekkäitä, kus.päitä.. et ei voi mun mielestä sanoo että ainoat lapset on juuri näitä..

 

Tiedän monia ainoita lapsia jotka ovat harmissaan siitä, että ei ole sisaruksia. Tiedän kyllä liudan ainoita lapsia ketä asia ei haittaa ollenkaan. Sillon heidän elämässään on usein kyllä ollut muita läheisiä sukulaisia; serkkuja, tms. Ja onhan noitakin ketkä eivät tule yhtään toimeen sisarustensa kanssa. Ei sisarusten lukumäärä vielä kerro ihmisestä yhtään mitään.

Mä komppaan niitä jotka ovat ketjussa todenneet että katsoessa sisarusten yhteisiä touhuja tulee mieleen että noin se pitää ollakin :heart:

 

suomen väkiluuku laskee

 

Isä yritti eilen tappaa itsensä - nyt olis helvetin kiva kun olis sisarrus jonka kanssa jakaa tää suru/huoli/murhe/viha... Vaikka on mulla omakin perhe, niin ei kukaan muu voi tuntea tätä samalla tavalla

 

Tästä taas saa sen kuvan et on väärin jos ei tee sitä toista lasta kaveriks..

 

Tästä taas saa sen kuvan et on väärin jos ei tee sitä toista lasta kaveriks..

Niin, tai sä vaan koet sen sitten niin...

Miksi se ajatus toisesta sitten ei käy?

 

No itse ainakin koen tärkeänä sisarusten olemassa olon siinä vaiheessa kun omat vanhemmat vanhenee, kuolee että on joku jakamassa sitä kokemusta. Ettei aivan yksin tarvitse kaikesta huolehtia vaan voi keskustella sisaruksen kanssa asiasta. Jos vanhemmat esim sattuu kuolemaan suht nuorena niin sit jää "aika lailla yksin" vaikka olisikin jo omaa perhettä tai muuta sukua.

 

En ole sanonu että en tekisi toista lasta vaan ihmettelen vaan että miksi pitää automaattisesti tehdä se toinen lapsi.. Ajatus on käynyt että jäisi tähän yhteen mutta sekin saattaa muuttua ku tämä pikkunen on vasta 2½kk..

 

En ole sanonu että en tekisi toista lasta vaan ihmettelen vaan että miksi pitää automaattisesti tehdä se toinen lapsi.. Ajatus on käynyt että jäisi tähän yhteen mutta sekin saattaa muuttua ku tämä pikkunen on vasta 2½kk..

Onko sulla itelläs sisaruksia? Entä miehellä?

 

[QUOTE="vieras";23813644]Onko sulla itelläs sisaruksia? Entä miehellä?[/QUOTE]

Minulla itelläni on kaksi sisarusta ja miehellä sisko..

 

Minulla itelläni on kaksi sisarusta ja miehellä sisko..

No, ovatko sisaruksesi sinulle tärkeitä?
Mitä elämäsi olisi ilman heitä?