Toggle sidebar

Koiraroduista tietävät, mikä olisi meidän perheen koira?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Koirahaaveita
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

Koirahaaveita

Vieras
Asumme kaupungin liepeillä rintamamiestalossa, pihaa on kivasti.

Etsimme koiraa, joka rakastaa perhettään, on suurikokoinen, lempeä, leikkisä mutta tiukan paikan tullen niin pelottavan näköinen, ettei kukaan uskalla käydä kimppuun. Emme rakasta tuntitolokulla lenkkeilyä, mutta kunnon kävelylenkkejä teen ja pihalla ollaan paljon.

Ulkonäössä tärkeää juuri tuo vaikuttavuus, että hänestä on turvaa pimeällä lenkkipolullakin. Roteva olemus ja iiiiisot tassut ihanat. Turkissa saa olla vahvaa kontrastia, en tykkää esim. kultaisen noutajan mitään sanomattomasta turkinväristä (mutta luonnehan hällä olisi ihana).

Koira tulisi olemaan ensikoira, eli ei ihan niitä kaikkein haastavimpia varmastikaan uskalla harkita :)

Olen miettinyt sopivaa rotua varmaan jo viisi vuotta, mutta ei vaan tule Sitä Oikeaa vastaan, joten siksi kysyn josko teiltä tulisi ehdotuksia, jota en ole älynnyt ottaa huomioon.

Itselläni on tällä hetkellä vahvimpana haaveena mm. Leonberg, mutta mies empii joskohan on liian iso...
 
No ulkonäön perusteellahan koiraa ei hankita ensinkään.
Koirasta kuin koirasta on jonkin verran turvaa lenkkipoluilla, mutta mitään taistelutaustaisia tai "pelottavia" (=haasteellisia) koiria ei kannata ajatella lainkaan ensikoiraksi kuvailemasi tilanteen perusteella. Onko sulla jotain syitä pelätä noin paljon ulkona?

Itselläni on bernejä, ja kovia vahteja, puolustavat omiaan ja ovat ihania perhekoiria. Mutta ei ne mitään pelottelukoiria ole eikä niitä sellaiseksi saa tehdä.
 
No ranskanbulldoggi sopii perhekoiraksi ja on rotevan olonen mutta varmaan liian pieni teidän tarpeisiin, luonne tällä rodulla on mitä parhain. Toinen on Dogo argentino (noinko kirjotetaan), siinä on kokoa, vaikuttavaa ulkonäköä, lapsirakkautta, ihana rotu myös mutta vaatisi tutustumista rotuun ja koulutusasioihin etukäteen jos ekaksi koiraksi hankkii, tosin kaikki roduthan jotain valmistautumista ja pohjatyötä vaatii jos haluaa saada itselleen koiran jonka kanssa kehtaa kulkea ja vieraitakin pyytää. Mun mielestä myös suomen pystykorvat saa nykyään ihan liian vähän huomiota vaikka erinomainen rotu onkin. Tässä mun ehdotukset. Kannustan myös katsomaan viipurinkoirat.fi nettisivuilta kotia etsiviä koiria, siellä on paljon isoja koiruuksia joista kannattaa kysellä jos kiinnostaa, moneen makuun sekarotuisia kun ovat=) Myös pentuja yleensä. ollaan itse oltu kotihoitajina muutamalle koiralle tuolta ja vain hyviä kokemuksia noista paljon elämää nähneistä viipurilaisista lempeista jättiläisistä on meillä.
 
Tosissasko Kirppi suosittelet dogo argentinoa? eiköhän siinä ois liikaa haastetta ensimmäiseksi koiraksi ja vielä mahollisesti lapsiperheeseen?

Itse ehdottaisin Berninpaimenkoiraa, suuri (mutta ei yhtä suuri kun leonberg), paimenkoira eli luultavasti helpompi opettaa pysymään pihassa ja on myös käytetty vahtikoirana. Rotua käytetään myös halikoirana vanhustenkodilla yms.

http:/ /www.koirat.com/rodut/berninpaimenkoira

http://www.koirat.com/rodut/berninpaimenkoira
 
Berninpaimenkoiraa olisin ehdottanut myös kuten joku jo aiemmin. Näköä on ja luonnekin on lapsiperheeseen sopiva. Meinasin itsellenikin ottaa, mutta sitten tulikin sekarotuinen "orpolapsi" :P

Sekarotuisistakin voisit löytää tuurilla sopivan kombinaation, esim. tää meijän kultsi-saksanpaimenkoira (ulkonäöltään näyttää ihan porokoiralta) on todella kiltti ja lapsirakas, aktiivinen, rakastettava ja oli helppo kouluttaa. On myös hyvä vahtikoira, ilmoittaa välittömästi vierailijoista.
 
Jokainen koira on yksilönsä ja koulutuksella on suuri merkitys. Ulkonäon takia koiraa ei kannata rueta hankkimaan.

Meillä on ollut lapinkoiraa, porokoiraa, sakemanneja, sekarotunen ja rotikka. Kaikki ovat olleet suht helppoja kouluttaa ja lempeitä luonteeltaan, paitsi yks sakemanneista joka vihasi muita koiria yli kaiken.
 
Mun mielestä kultsi/labukka kuullostaisi juuri sopivalta teille lapsiperheeseen ensikoiraksi. Vaikka se nyt onkin "tylsän" värinen ^_^ Vanhemmillani on kultsi maatalossa, toimii myös vahtikoirana eikä ole mikään nätti näky kun suuttuu...
 
Olisiko pandakoira tarpeeksi roteva teidän tarpeisiinne?

panda-dog.jpg
 
Meillä on ollut ihania tanskandoggeja, narttuja. Ne ovat sisällä todella huomaamattomia, liiankin tottelevaisia (ainakin meillä), mutta ulkona vauhdikkaita kavereita. Meillä on mahdollisuus lenkkeillä vapaasti metsäautoteillä ja kesällä metsissä. Pihalla ne ovat pysyneet, eivätkä mene koskaan naapurin pihaan, yleensä vanhempi opettaa nuoremman kovalla kurilla pitämään rajat. lenkkeilyä vaaditaan vähintään 8 kilsaa päivässä, joten laiskojen koira ei doggi ole. Marjassa, sienessä ja kalassa ihania kavereita, myös veneessä aina mukavasti mukana. Olisi ihana, hiljainen ja huomaamaton kaupunkikoira, kun muistaa tarpeellisen lenkityksen, olen aina ajatellut, että sopisi tosi hyvin kerrostaloon. Mutta vaatii omistajiltaan sitoutumista paljon!
 
Staffordshirenbullterrieri, Amerikanstaffordsirenterrieri, Amerikanpitbullterrieri? Ensimmäinen noista pienempi, mutta rotevampi. Jälkimmäiset korkeampia, mutta hieman kevytrakenteisempia. Leveä hymy ja huonohko maine, mutta oikeasti äärimmäisen ihmis- ja lapsirakkaita otuksia.
 
Olen tosiaan jo noin viisi vuotta miettinyt koiran hankintaa. Tulen toivon mukaan miettimään vielä kauan, niin kauan kun kissavanhuksemme viipyy keskuudessamme.

Jokunen jupisi, että väärin perustein olisin koiraa hankkimassa. Älkää nyt yhden kirjoituksen perusteella tehkö moista johtopäätöstä. Uskotteko, että näinkin kauan koiran hankkimista pohtinut valitsisi koiraansa pelkästään ulkonäön perusteella? Minulle luonne on ykkönen ja terveys kakkonen (toivoisin mahdollisimman pitkäikäistä rotua), mutta ILMAN MUUTA myös ulkonäkö on yksi asioista, joita pohdin! Jos kenellekään ei olisi väliä koiran ulkonäöllä, niin liekkö maailmassa olisi tällaista määrää koirarotuja valittavana ;) Jotkut ei vaan sytytä ja toiset vie sydämen heti mennessään.

Sitten itse asiaan:
- Berniä olemme miettineet, mutta rodun terveys mietityttää, keski-ikä niin kovin lyhyt. Aivan ihana rotu kyllä on.
- Eurasieria en ole ennen edes pohtinut. Ehkä olen liian pienenä pitänyt. Nyt tutustuin kuitenkin netin kautta rotuun lisää ja kyllähän se sisintä liikutti :) Täytyy selvittää, missä voisin päästä tapaamaan kyseistä rotua luonnossa ja juttelemaan kasvattajien kanssa. Mutta mainiolta vaikuttaa näin "ensinäkemältä".
 
[QUOTE="hei haloo";23811607]EI TODELLAKAAN ensikoiraksi, haloo!!![/QUOTE]

Miksi ei? Jokuhan se kuitenkin on ensikoira ja nuo ei täyspäisen käsissä ole sen kummallisempia, kuin muutkaan. Ehkä hieman jääräpäitä luonteeltaan, mutta niin on suuri osa koiraroduista muutenkin. Ehdottoman ihmisystävällisiä ja sitä piirrettä on näissä roduissa väärälläkään kasvatuksella vaikea saada toiseen ääripäähän.

Omat kriteerit oli lapsiystävällinen noin niinkuin jo rotupiirteiltään, noin keskikokoinen ja ehdottomasti lyhytkarvainen. Nuo rodut siinä nyt keikkuu kärkipäässä.
 
Saksanseisoja. Tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteettia, mutta kaikki rodun edustajat joihin minä olen törmännyt ovat olleet hyväluonteisia ja erittäin tottelevaisia. (hyvällä koulutuksella ovat olleet) Linnustaako mies? Ja minun mielestä komea koira.
 
En jaksa alkaa sen enempää ruotimaan ap:n tekstiä henkilökohtaisella tasolla, mutta noin niinkuin yleisellä tasolla kiinnostaa kovasti se, että miksi ihmiset hakevat "katu-uskottavan" näköisiä koiria siihen tarkoitukseen, että se pelottaa ihmisiä ulkonäöllään?

Pohdin lähinnä sitä, että monestiko joku hullu hyökkääjä on käynyt ihmisen päälle, jolla on koira. Ja montako kertaa joku hullu on käynyt ihmisen päälle, jolla on nimenomaan katu-uskottava koira? Mä en saata uskoa että hullut hyökkäilee kovinkaan usein koirankusettajien päälle tai että tuossa olisi eroa. Tai ehkä on, mutta ennemminkin toiseen suuntaan. Ainakin mulla on kokemusta enempi siitä linjasta.

Mulla on kautta elämän ollut erirotuisia koiria. Yhtä lukuunottamatta ne ovat olleen kaikki keskikokoisia ja pääsääntöisesti hyvinkin lempeän oloisia ja näköisiä. Milloinkaan ei ole kukaan hullu puskista hyppinyt.

Sitten ostin rotikan. En tosin siksi että sen pitäisi pelotella ihmisiä vaan siksi, että se pelkäsi ihmisiä, eikä sitä voitu sijoittaa kenelle tahansa eli kodin löytyminen oli vaikeaa...ja mulla sattui olemaan koiran paikka vapaana.
Kuljinpa sitten tuon katu-uskottavan koirani kanssa ulkosalla ja kävipä sitten niin, että se oli alkkis-magneetti. Mitä enempi oltiin humalassa, sen emepi haluttiin tulla "kokeilemaan" kumpi voittaa, mun koira vai kaistapäinen deeku.

Mä JUOKSIN karkuun, sillä enhän mä voi antaa koirani purra ketään. Ja ihan sama olisiko mulla ollut remminpäässä rotikka, kultsu, dallu tai mikä tahansa perus-sesse, se deeku olisi jäänyt toiseksi. Ja musta ois tullut maksumies.
Valtaosa mun koiristani olisi purrut sitä deekua, jos se olisi tullut iholle. Eli ei siihen tarvita mitään pelottavan näköistä yksilöä. Ja kyllä nää hullut senvertaa itsekin tajuaa, vaikka hulluja ovatkin.

Mun mielestäni ensimmäiseksi koiraksi voi ottaa ihan minkä tahansa koiran, JOS on ottanut asioista aidosti etukäteen selvää ja tajuaa koirien päälle. Oikeasti. Mutta senvertaa nyt tuon tuota ap:n henk. koht. osuutta tähän esiin, että saattaa olla ihan hyvä idea, että ette nyt ihan ensimmäisenä lähde hakemaan teille rotua, jota suositellaan vähän osaavampiin käsiin.
 

Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa