Varpajaiset= äärettömän hylätty ja arvoton olo

["vieras"]

Miksei olisi?

No onhan se täällä palstalla nähty useaan otteeseen että tommosessa tilanteessa sais semmoset virtuaalipaskat niskaan että oksat pois. Nainen on naiselle susi ja äiti ois niin paska ja välinpitämätön,eikä yhtään ajattele sitä miesrukkaansa saati lapsiaan. Naissovinisteja koko palsta täynnä. Se mikä on miehille sallittua tai jopa toivottavaa,on naiselta itsekästä eikä hän ansaitsisi lapsia ollenkaan.

 

[Huom harmaana]

[QUOTE="vieras";23806767]No onhan se täällä palstalla nähty useaan otteeseen että tommosessa tilanteessa sais semmoset virtuaalipaskat niskaan että oksat pois. Nainen on naiselle susi ja äiti ois niin paska ja välinpitämätön,eikä yhtään ajattele sitä miesrukkaansa saati lapsiaan. Naissovinisteja koko palsta täynnä. Se mikä on miehille sallittua tai jopa toivottavaa,on naiselta itsekästä eikä hän ansaitsisi lapsia ollenkaan.[/QUOTE]

Aha.
Ajattelin lähinnä kysymystä sen miehen kannalta (kuten tässä on ajateltu että mitä se tuore äiti siitä tuumaa).

 

[Touhuäiti]

[QUOTE="vieras";23806740]Mitäpä veikkaat,jos mies olisi sairaalassa muutaman päivän ja äiti lasten kanssa kotona ja äiti haluais lähteä juhlimaan,niin oisko se siinä tapauksessa ok että lapset menee sinne tutulle hoitajalle ja äiti lähtee vetämään kännit?[/QUOTE]

No kyllä ainakin meidän perheessä mikäli asiasta sovitaan =) Jos vaikka mulla olis joku sovittu meno niinku varpajaisetki yleensä on. Meillä on kaks täysin raitista mummoo jotka kilpailevat ihan kumpi saa aina hoitolaisia. Ei tuo meille ongelma olis ellei siitä tee sellaista.

 

["vieras"]

Mun mies piti varpajaiset ekan lapsen kohdalla.
Toisen syntymän jälkeen kävi katsomassa yhden keikan (selvinpäin).
Kolmannen jälkeen hän lähti kaverinsa varpajaisiin.

 

[..]

Minäpä kysyn näin. Vaimo ja lapset oli kaksi viikkoa sairaalassa synnytyksen jälkeen. Joka päivä kävin katsomassa ja hoitamassa. Kotona pistin paikat tiptop -kuntoon jo heti synnytystä seuraavana päivänä. Keneltä se on oikeasti pois jos yhden illan vietin kavereiden kanssa, ja muut illat istuin yksin kotona? Täällä väitetään että miehen pitäisi olla lasten ja vaimon tukena koko ajan. Mutta kun siellä sairaalassa ei saa olla 24/7. Ja kuka sitten on miehen tukena? Voin sanoa että aika orpo olo siellä kotona on yksin istua ja mietiskellä tulevaa, varsinkin jos on ensimmäinen lapsi (tai lapset niin kuin meillä). Mitä vikaa on siinä jos yhden illan saa puhua asioista joita päässä pyörii sellaisten kanssa jotka ovat saman kokeneet? Toki olisin jättänyt varpajaiset pitämättä jos vaimo olisi näin halunnut, mutta silti en olisi sitä ymmärtänyt. Meillä kun kyseessä on kaksoset, niin ei siinä lasten kotiintulon jälkeen tullut mieleenkään lähteä juhlimaan seuraavaan vuoteen.

 

["vieras"]

No kyllä ainakin meidän perheessä mikäli asiasta sovitaan =) Jos vaikka mulla olis joku sovittu meno niinku varpajaisetki yleensä on. Meillä on kaks täysin raitista mummoo jotka kilpailevat ihan kumpi saa aina hoitolaisia. Ei tuo meille ongelma olis ellei siitä tee sellaista.

Täysin raitista.. Taitaa ne juoppomummot olla onneks vähemmistöö Joo,no mikä siinä jos sattuu viikonlopulle,ei meillä kyllä joka tapauksessa varmaan äitini alkais yöllä soitella alaisilleen että en tuu huomenna töihin kun vävy pitää varpajaiset.

 

[Touhuäiti]

[QUOTE="vieras";23806795]Mun mies piti varpajaiset ekan lapsen kohdalla.
Toisen syntymän jälkeen kävi katsomassa yhden keikan (selvinpäin).
Kolmannen jälkeen hän lähti kaverinsa varpajaisiin. [/QUOTE]

Tätä mä tarkoitan, pariskunnan yhteinen tasapaino =) Ja tilannetaju, järki ja RAKKAUS, luottamuksen pelaaminen.

 

["vieras"]

Minäpä kysyn näin. Vaimo ja lapset oli kaksi viikkoa sairaalassa synnytyksen jälkeen. Joka päivä kävin katsomassa ja hoitamassa. Kotona pistin paikat tiptop -kuntoon jo heti synnytystä seuraavana päivänä. Keneltä se on oikeasti pois jos yhden illan vietin kavereiden kanssa, ja muut illat istuin yksin kotona? Täällä väitetään että miehen pitäisi olla lasten ja vaimon tukena koko ajan. Mutta kun siellä sairaalassa ei saa olla 24/7. Ja kuka sitten on miehen tukena? Voin sanoa että aika orpo olo siellä kotona on yksin istua ja mietiskellä tulevaa, varsinkin jos on ensimmäinen lapsi (tai lapset niin kuin meillä). Mitä vikaa on siinä jos yhden illan saa puhua asioista joita päässä pyörii sellaisten kanssa jotka ovat saman kokeneet? Toki olisin jättänyt varpajaiset pitämättä jos vaimo olisi näin halunnut, mutta silti en olisi sitä ymmärtänyt. Meillä kun kyseessä on kaksoset, niin ei siinä lasten kotiintulon jälkeen tullut mieleenkään lähteä juhlimaan seuraavaan vuoteen.

Ei keltään. Jos ei juo vinttiään pimeeksi ja mene seuraavana päivänä täristen ja krapulassa makaamaan sairaalasänkyyn,niinkuin kaverin mies. Ei jaksanut edes vauvasta kiinnostua käynnillään,kun halus nukkua pöhnänsä pois ja lähteä jatkamaan.

 

["pia"]

Vain naiset osaavat olla näin hankalia.
Luulisi jokaisen saavan suunsa auki jos ei halua että se isä lähtee juhlimaan varpajaisia. Ja jos se isä lähtee silti niin silloin on ehkä jotain pintaa syvempiä ongelmia kuin pelkkä varpajaisten ideologia.