Toggle sidebar

Yli satakiloiset, miten olette löytäneet miehen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Pulla"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
En nyt ihan satakiloinen ollut, mutta todella lähellä, kun tapasin mieheni. Tuttavien kautta tutustuttiin ja puolen vuoden päästä seurusteltiin :) yhdessä jo 11 vuotta
 
Mulla on aina miehiä baarissa ympärillä ja muuallakin saan aina juuri haluamieni miesten jakamattoman huomion. Olen saanut silloin kun painoin alle 60 ja saan edelleen, kun painan +100. En oikein tiedä tarkkaan mistä se johtuu, mutta jotenkin mun itsetunto ja itsevarmuus aina auttaa. Lisäksi osaan pukeutua niin, että korostan avujani (kauniit isot rinnat jne) ja valitsen omalle kropalleni parhaat vaatteet. Osaan kantaa itseni aina seksikkäästi, kiloista viis. Osaan saada keskustelukumppanin haluamaan mun seuraa...

Tiedän olevani kiloistani huolimatta "hyvä saalis", se varmastikin on aina toiminut edukseni. Vaikka olenkin superonnellisesti naimisissa, niin onhan se kiva kun baarissa ei koskaan tarvitse olla seinäruusuna tai maksaa omia juomiaan ;) Itsetunto lienee kaiken a ja o, ja flirttailun jalo taito...
 
Alkuperäinen kirjoittaja raadollinen elämä;23801228:
Valitettavasti ulkonäkö on aina se, johon ensiksi kiinnostutaan. Itsekin olen kaunis, mutta kun lasten saannin myötä lihoin, muutuin näkymättömäksi. Jos joskus baareilin kavereitten kanssa, jäin seinäruusuksi. Nyttemmin olen hoikistunut entisiin mittoihini. Mentiin pitkästä aikaa kaverin kans viihteelle, ja yllätyin, kun jouduin lähes pökkimään miehiä pois kimpustani. :(
Click to expand...

Minulla taas nimenomaan luonne ja pistävät mustat silmät saavat minut miesten saartamaksi, vaikka painan 50kg enemmän kuin nuorena... silloin kyllä sain rumimpia jo kivittää ympäriltä, mutta nyt on kyllä ikääkin +30... ja siis saan hoikat, komeat ja menestyneet "pukumiehet" veteläksi, mitään villapaitajuntteja (anteeksi kaikki villapaitaa baarissa käyttävät, ei mitään henk koht ;) ) en edes vilkaisisi ;)
 
Ehkä pitäisi sitten laittaa joku netti-ilmoitus, en tiedä. Baarissa minua ei tosiaan lähestytä, vaikka ihan ok näköinen olenkin, niin en esim. niin kaunis kuin tämä nainen

http://saksinthecity.blogspot.com/
 
Mä en usko että kiloilla on merkitystä kumppanin löytämisen suhteen. Kyse lieneen ihan muista syistä miksi sitä partneria ei vaan löydy. Huonolla itsetunnolla varustettu nainen/mies löytää heikommin kumppanin kun taas oman itsenä hyväksyvä saa enemmän huomiota osakseen.
Kilot tai kauneus ei vaikuta monenkaan kumppanin valintaan. Toki löytyy myös niitä jotka valitsevat partnerin hoikkuuden, lihavuuden, kauneuden tai rujouden perusteella. Mutta kukapa sellaisen ihmisen kanssa tahtoisi edes elää?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nutrilett-Nalle:
Minulla taas nimenomaan luonne ja pistävät mustat silmät saavat minut miesten saartamaksi, vaikka painan 50kg enemmän kuin nuorena... silloin kyllä sain rumimpia jo kivittää ympäriltä, mutta nyt on kyllä ikääkin +30... ja siis saan hoikat, komeat ja menestyneet "pukumiehet" veteläksi, mitään villapaitajuntteja (anteeksi kaikki villapaitaa baarissa käyttävät, ei mitään henk koht ;) ) en edes vilkaisisi ;)
Click to expand...

Aika mielenkiintoinen asenne sulla. Lyttäät "rumat" ja villapaitaa käyttävät miehet junteiksi. Taidat pitää itseäsi melkoisena kaunottarena.
 
[QUOTE="vieras";23801876]Aika mielenkiintoinen asenne sulla. Lyttäät "rumat" ja villapaitaa käyttävät miehet junteiksi. Taidat pitää itseäsi melkoisena kaunottarena.[/QUOTE]

Elähän nyt laita sanoja minun suuhuni! Valitettavasti ne, joiden mielestä tanssiravintolaan voi tulla (kerrankin kalanhajuinen) villapaita päälle, eivät ole mielestäni tarpeeksi siistejä MINULLE. Mut hei jääpähän muille, jokaiselle katsos jotakin ;) Minulle on junttimaisuutta se, ettei osaa pukeutua tilanteen mukaan (tai halua). Ei se nyt niin loukkaava mielipide ole, ettäkö tarttee tuntemattoman palstamamman vetää poroja nokkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Horuksen silmä;23801847:
Mä en usko että kiloilla on merkitystä kumppanin löytämisen suhteen. Kyse lieneen ihan muista syistä miksi sitä partneria ei vaan löydy. Huonolla itsetunnolla varustettu nainen/mies löytää heikommin kumppanin kun taas oman itsenä hyväksyvä saa enemmän huomiota osakseen.
Kilot tai kauneus ei vaikuta monenkaan kumppanin valintaan. Toki löytyy myös niitä jotka valitsevat partnerin hoikkuuden, lihavuuden, kauneuden tai rujouden perusteella. Mutta kukapa sellaisen ihmisen kanssa tahtoisi edes elää?
Click to expand...

Juuri näin, itsetunto lienee kaiken a ja o. Itselläni on todella surkea itsetunto ja miehen löytäminen on ollut hoikempanakin vaikeaa, nyt yli satakiloisena en ole viitsinyt edes yrittää.
 
Olin eilen baarissa ja nyt tuntuu etten enää edes muista, miten baarissa tulkitaan miehen kiinnostusta... Eihän pelkkä tuijottaminen tai pitkät katseet musta tarkoita sitä että mies on kiinnostunut. No muutaman kerran joku äijä tuli taakse tanssimaan, mutta se oli vain ahdistavaa, joten vaihdoin paikkaa. Toisaalta muita katsellessani tein sellaisen huomion, että monet naiset alkoivat hinkkaamaan itseään näitä miehiä vasten, ja parin biisin jälkeen olivat jo kielet toistensa kurkussa.

Yhden samassa seurueessa olevan kaverin kaverin (mies siis) kanssa juttelin, mutta ei baarissa edes kuule mitä toinen sanoo, joten keskityin lähinnä tanssimiseen. Enkä tiedä olisiko se edes oikeasti ollut kiinnostunut, kyllähän se mua katseli ja jotain jutteli, mutta nuo nyt ei tarkoita yhtään mitään. Yksi sen kommentti kyllä jäi vaivaamaan, mainitsin yhdestä baarissa olevasta kauniista naisesta että miten upealta se näytti ja mies vastasi että riippuu mistä tykkää. Olisiko tuo pitänyt tulkita, että se saattaisi tykätä tällaisistä pläskeistä :D Huomaa kyllä että olen ihan ruosteessa mitä tulee sosialisointiin miesten kanssa....
 
itse nuorempana, kun olin"laihempi", vaik sillon olin jo lihava, paino huiteli sillon 90kg nurkilla, niin ei ikinä ollu ongelmia miehen saannissa, kai se luonnekki jotain merkkaa, nyt olen vielä isompi, painoa 110g (laihduttanut jo 15kg), niin ei oo tarvista ollu ukkoja metsästää, kun kotona oma löytyy. Mutta saas nähä kuis käy, ku laihana meen seuraavan kerran baariin, tosin siihen menee aikaa :D
 
Tapasin nykyisen mieheni opiskelujeni merkeissä kun oli noin 25kg hoikempi, en tosin mikään keijukainen silloinkaan. Tästä on aikaa pian 17 vuotta!

Nyt (jostain kumman syystä) minua piirittää itseäni vanhempi mies. Urheilullinen, pitkä ja aika komea. En tiedä miksi :D
 
Lisään vielä, että kiloista huolimatta ja iän myötä olen enempi sinut itseni kanssa. Pukeudun kivasti ja tykkään laittaa itseäni. Tietty itsevarmuus ehkä sitten huokuu ulospäin ja tämäkin herra on sen huomannut? Toki haluaisin olla hoikempi (en laiha), mutta ei se niin helppoa ole :ashamed:
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa