Yli satakiloiset, miten olette löytäneet miehen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Pulla"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

"Pulla"

Vieras
Alan kyllästyä sinkkuiluun, mutta eipä niitä miehiä näytä hirveästi minä kiinnostavan (ymmärrän kyllä, etten ole sitä halutuinta ulkonäöllisesti). Hymyilen, pidän hauskaa baarissa, olen ihan sosiaalinen mutten mitenkään päällekäyvä tai hölösuu, peseydyn, meikkaan ja pukeudun siisteihin vaatteisin :) Joskus täällä puhuttiin, ettei kilot ole este miehen saamiselle, mutta minun tapauksessa näköjään on. Toisaalta ajatus siitä että laihempana sitten samat miehet kiinnostuisivat musta, jotka nyt karsastavat läskiä, tuntuu vastenmieliseltä. Niin ja nyt ei sitten ole kyse siitä, etteikö minulle kelpaisi ne pyöreämmät miehet itselleni, ja katselisin muka vain ''liian tasokkaita'' miehiä. Pitääkö lihavan olla aktiivisempi miesten metsästyksessä kuin hoikan, koska muistelisin ettei mun silloin hoikkana tarvinnut kuin silmää vinkata jollekin söpöliinille niin ne tulivat tekemään tuttavuutta :D

Kokemuksia?
 
Miä 182 cm, 98 kg, kasvoiltani olen ihan nätti, osaan pukeutua naisellisesti, käytän korkoja, kivat hiukset, meikkaan nätisti, hymyilen, ryhti suorana kävelen, kyllä baarissa tulee miehet jutteleen. Nyt on 2 miestä kiikarissa, arvon että kumpi on kiinnostavampi ja seksistä ei ole kyse :)
 
[QUOTE="Pulla";23801113], Toisaalta ajatus siitä että laihempana sitten samat miehet kiinnostuisivat musta, jotka nyt karsastavat läskiä, tuntuu vastenmieliseltä.

Kokemuksia?[/QUOTE]

Mitä vastenmielistä tuossa on? Kaikki ei tykkää läskistä, ja ensivaikutelma on se mikä ratkaisee.
 
Ei kaikki miehet kiloja kattele. Mä tapasin oman mieheni festareilla. Hän kiinnitti huomion silmiini ja toki rinnoista tykkäävänä tisseihin ;) Mies ihan normaalipainoinen. Toki näin vuosien yhdessä olon jälkeen todennut ettei aina ihan helmi ole toi ukko luonteeltaan, riitojen yhteydessä voi tulla ikäviäkin kommentteja painostani. Tottahan ne toki on...
 
Valitettavasti ulkonäkö on aina se, johon ensiksi kiinnostutaan. Itsekin olen kaunis, mutta kun lasten saannin myötä lihoin, muutuin näkymättömäksi. Jos joskus baareilin kavereitten kanssa, jäin seinäruusuksi. Nyttemmin olen hoikistunut entisiin mittoihini. Mentiin pitkästä aikaa kaverin kans viihteelle, ja yllätyin, kun jouduin lähes pökkimään miehiä pois kimpustani. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja raadollinen elämä;23801228:
Valitettavasti ulkonäkö on aina se, johon ensiksi kiinnostutaan. Itsekin olen kaunis, mutta kun lasten saannin myötä lihoin, muutuin näkymättömäksi. Jos joskus baareilin kavereitten kanssa, jäin seinäruusuksi. Nyttemmin olen hoikistunut entisiin mittoihini. Mentiin pitkästä aikaa kaverin kans viihteelle, ja yllätyin, kun jouduin lähes pökkimään miehiä pois kimpustani. :(

Joo, olen huomannut, että ulkonäöllä on erittäin paljon merkitystä. Ei minun silti tarvitse siitä pitää tai hyväksyä.
 
[QUOTE="Pulla";23801264]Joo, olen huomannut, että ulkonäöllä on erittäin paljon merkitystä. Ei minun silti tarvitse siitä pitää tai hyväksyä.[/QUOTE]

No sitten joudut hyväksymään sinkkuuden ja yksinäisyyden, jos et ole valmis tekemään asialle mitään..
 
Alkuperäinen kirjoittaja raadollinen elämä;23801278:
No sitten joudut hyväksymään sinkkuuden ja yksinäisyyden, jos et ole valmis tekemään asialle mitään..

Kyselenkin täällä, että mistä ja miten muut lihavat ovat bonganneet armaansa, koska todistettavasti näitäkin löytyy...
 
Mä olen 168/87, eikä koskaan ole ollut ongelmaa miehen saamisesta, vaikka aina olen tämän kokonen ollutkin.

Baarissa ne lähestyy, useita miehiä. Enpä tiiä mistä se johtuu, minäkun en välttämättä ehkes meikkaa :)

Jos ihminen kolahtaa, niin se kolahtaa. Ei siihen ne kilot vaikuta.
 
[QUOTE="Pulla";23801287]Samalla lailla vastenmielinen ajatus, kuin että lihottuani poikaystävä jättäisi. Sama se kumminpäin kilot menevät, molemmissa tapauksissa ulkonäkö osoittautuu tärkeämmäksi kuin sisin.[/QUOTE]

Totta.
 
[QUOTE="Pulla";23801299]Kyselenkin täällä, että mistä ja miten muut lihavat ovat bonganneet armaansa, koska todistettavasti näitäkin löytyy...[/QUOTE]

Minä tapasin miehen töiden kautta,
Ystävyys syveni rakkaudeksi hänellä nopeammin kuin minulla.

Ja ei, ei ole minua jättämässä vaikka olen (7 v yhteenmenon jälkeen) 60 kiloa keveämpi kuin naimisiin mennessämme.
:)
 
Kannattanee kokeilla netistä. Baarissa voi miehellä olla iso kynnys tulla juttelemaan ylipainoiselle naiselle, jos mukana on miesporukka, jossa ihaillaan Jessica Albaa.

Kannattaa tietty varautua siihenkin, että netissä on näitä miehiä, jotka haluaa pelkkää seksiä XL-naisilta, himassa on se XS-edustusvaimo.

Ja muistaa vain netissä olla rehellinen, laittaa suoraan ilmoitukseen kookseen XL tms. Säästää sitten vaivan hoikkien naisten fanit.
 
Mä laihdutin ja trimmasin itteni huippu kuntoon ja arvatkaas mitä???? MUN UKKO LÄKS VIERAISIIN!!!! Sitä ennen ei olis sillä tullu muut mieleenkään... no ei niin väliks, kävin ite pitkästä aikaa missään ja vedin parasta päällä... johan olis ollu vientiä, mutta en viittiny lähtee mukaan, koska olen ylpeä itestäni ja haluan eron ensin!
 
no siis mulla on pian 3kk vanha suhde....olen 172/105 about...ja löysin omani netistä, jutut osui yksiin, sitten nähtiin ja nyt ollaan onnellisia. ja mies on siis täysin normaalipainoinen. sanoo vaan, että tykkää kun naisella on peppua ja tissiä. enkä mä ny mikään tankki ole, vaatekokoni on L / 44.
 
Kun tapasin mieheni,mie olin n 100kg,tavattiin yhteisten ystävien luona ensin,sitten kapakkaan ja mies päätyi miun luo yöksi.Yhestä yöstä tuli seksi- ja kaveruussuhde joka sitten kehitttyi ystävyydeksi ja rakkaudeksi.Nyt naimisissa melkein kuusi vuotta,yhdessä yli seitsemän ja tunnettu lähes kymmen vuotta:).Oiken henkilön kun kohtaa,niin ulkonäöllä tai kiloilla ei ole merkitystä,vaan sillä millainen ihminen on.Miullakin on kyllä miesseuraa ollut riittävästi tarjolla,ihan vakavalla mielelläkin kiloista huolimatta. Hyvä itsetuntokin varmaan vaikuttaa paljon,miten kantaa itsensä,hymyilee ja juttelee.:)
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä