Jos lapsi ei saa nähdä vanhempiaan edes pienessä hiprakassa niin pitääkö olla aina selvinpäin kun ei ole hoitajaa?

[hoya bella]

Kyllä mun mielestä pitää olla täysin selvänä kun on vastuussa lapsista, ei saa olla edes pienessä hiprakassa. Tukiverkkoa saa jos vain haluaa ja on aktiivinen. Tosin nyt kun on ollut yli vuoden ilman alkoholia niin en ymmärrä mihin sitä edes tarvitsee, täysin turha juoma, ilmankin pärjää loistavasti´.

 

[narikka83]

[QUOTE="vieras";23798681]Tätä mäkin ihmettelen!
Lievää kaksinaismoralismia!
Taidan olla ainoa joka "puolustelee" leijonia ja "tuomitsee" vanhempien alkoholinkäytön.[/QUOTE]

et ole ainoa kotona lasten ei tule nähä humalaista, äitiä,isää tai tuttavaa. leijonat juhlikoot niin paljon ko sielu sietää!

 

[8t7oy]

[QUOTE="vieras";23798839]Tutkimusten mukaan 95 % on sitä mieltä, että lasten läsnä ollessa ei saisi humaltua. Samoissa tutkimuksissa kuitenkin yli puolet sekä miehistä että naisista on vastannut, että pienten lasten läsnäollessa voi kuitenkin humaltua, jos joku seurueesta on selvä ja huolehtii lapsista. On tietenkin hyvä, että lapsesta huolehditaan silloinkin, kun aikuiset käyttävät alkoholia. Kannattaa kuitenkin pohtia, mitä lapsi ajattelee ja tuntee kohdatessaan humalaisia aikuisia esimerkiksi omassa kodissaan yöaikaan.

Humaltuminen vaikuttaa aina käytökseen, vaikka humaltuva ihminen itse kuvittelisikin toimivansa aivan samaan tapaan kuin selvin päin. On turha kuvitella, että humaltumisen pystyisi salaamaan jälkikasvulta, sillä lapset ovat tutkitusti erittäin tarkkoja havainnoijia ja huomaavat varmasti aikuisen muuttuneen käytöksen.

Aikuinen saattaa jopa ajatella, että iloiset humalaiset ovat lapsestakin hauskoja. Lapsen kokemus voi kuitenkin olla aivan toisenlainen, sillä aikuisten riehakkuus voi jopa pelottaa häntä.

Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliiton kyselyyn vastanneista ala-asteikäisistä lapsista suurin osa (91 %) kokee humalaisen ihmisen negatiivisena. 55 % lapsista määrittelee humalaisen myös aggressiiviseksi, ilkeäksi, kamalaksi tai vihaiseksi.[/QUOTE]

Keltäköhän tossa on mitään kyselty, koska tuntemistani ja täysin kunnollisista ihmisistä 100 % uskaltaa ottaa alkoholia lasten edessä. Tai jos humaltuminen tuossa määritellään niin, että tyyliin kontataan, niin sitten ei kyllä yksikään tuttavistani humallu. Jos minulta olisi lapsena kysytty mielipidettä humaltuneesta ihmisistä, niin olisin minäkin vastannut, että ovat pelottavia. Mutta tiedätkö mitä? Omat vanhempani ottivat myös, mutten olisi mieltänyt heitä humaltuneiksi ihmisiksi, vaan yhä vain vanhemmikseni. Humaltunut ihminen oli mielestäni tyyliin puliukko, jolla kaikki nuo muutkin mainitsemasi ominaisuudet kohtaavat varmaankin. Jos kaikilta alkoholia joskus nauttivilta vanhemmilta otettaisiin lapset pois, niin siitä kyllä koituisi järjetön määrä turhia huostaanottoja, joihin ei edes resurssit riittäisi.

 

[Huom harmaana]

Lakikin sanoo että lapsen seurassa pitää olla ainakin yksi aikuinen joka on selvinpäin. .

Missä laissa näin sanotaan? Ottaisin mielelläni lainauksen.
En ole nimittäin koskaan kuullutkaan.

 

[lapsen näkökulma]

Kirjoitin tämän jo toiseen ketjuun, mutta sopii oikeastaan paremmin tänne:

Ei lapsen hämmentämiseen tarvita edes perinteistä örvellystä ja mokailua. Minun vanhemmat varmasti omasta mielestään käyttivät alkoholia fiksusti. Ei sammumisia, ei oksentamista, tappeluita, huutamista tai mitään muutakaan. Mutta voi helvetti että mä vihasin niitä idioottimaisia hymyjä, lasittunutta katsetta, typeriä mukahauskoja juttuja, ja kaikkea muita "harmittomia" asioita. Samat jutut kuuli moneen kertaan, eivätkä vanhemmat seuraavana päivänä muistaneet esim. mitä olin kertonut tulevasta viikonlopusta tms. Oikeasti tuntui, että ne tutut ja turvalliset vahemmat hävisivät jonnekin ja tilalle ilmestyi jotain muita. Omasta mielestään fiksuja ja sivistyneesti alkoholia käyttäviä, mutta lapsen kannalta vieraita ihmisiä.

 

[Yäk]

Omat ja tutut vanhemmat ottivat alkoholia nuoruudessani meidän kaikkien lasten läsnäollessa, eikä yhdelläkään ole mitään negatiivista sanottavaa tuosta. Olen tästä ystävieni kanssa keskustellut, kun ollaan ihmetelty, että miksi alkoholista on nostettu niin iso haloo. Olen aivan varma, että jotkut vanhemmat ei ole ihan "kunnossa", kun ottavat alkoholia, mutta uskon, että kyllä useimmiten ovat. Tästä alkoholista paasaamisesta on tullut jokin muotivillitys, jolle en ainakaan minun elämästäni löydä perusteita. En ole nähnyt sen negatiivisia vaikutuksia, mutta jotkut valitettavasti varmasti ovat, eivätkä nyt kykene ymmärtämään, että ei kaikkien vanhemmat pimahda alkoholista.

Kannattaapa kuitenkin muistaa se, että vaikka sinulla tai ystävälläsi ei ole lapsuudesta mitään huonoja muistoja aiheeseen liittyen se ei tarkoita, etteikö sinun tai ystäväsi lapsille voii niitä kehittyä tai ettei niitä olisi lukuisilla muilla lapsilla. Mulle särähti korvaan kun täällä sanottiin, että "kyllä muutaman promillen humalassa toiset pystyy huolehtimaan lapsista" hyi että. Vaikka pystyisi, niin onhan se ihan kipeän kuuloista. kuka haluaa vetää jotkut promillekännit lastensa silmien edessä? Mikä ihme siihen ajaa. Jos kerran on niin sivistynyt ja fiksu, niin miksei vaan jätä sitä neljättä tai viidettä annosta ottamatta. vai eikö sitä hauskaa voi pitää ilman viinaa? Tarvitaanko oikein montakin promillea siihen? Jo se minusta kertoo, että juominen ei ole todellakaan kohtuudenrajoissa jos pitää kiskoa sitä alkoholia kaksin käsin ja nostattaa ne promillet sinne tiettyyn.Se alkoholi väkisinkin kuulostaa pakkomielteeltä, että niitä pitää säännöllisesti pitkin iltaa napsia. Se ei ole silloin sivuseikka, mitä taas joku pari viinilasia vielä on.

 

["vieras"]

eli ei saa lasta ikinä viikonloppuna mihinkään hoitoon kun tukiverkostoa ei ole. Pitääkö siis silloin vanhempien olla selvinpäin niin kauan että lapsi kasvaa isoksi?

Meidän keskimmäinen on 5v, olen ollut hieman humalassa ehkä kaksi kertaa hänen elämänsä aikana. Silloin lapsen isä hoiti häntä, kun olin baarissa. Ja ihan hyvin olen pystynyt olemaan selvinpäin, jopa baarissa olen käynyt juhlimassa ilman alkoholia, ajatella! Viime kerralla baarissa oli todella hauskaa, vähän miesten katselua, hyvää seuraa, vähän livemusiikkia ja loppuilta(yö) tanssimista. Mikä siinä on muka niin vaikeeta olla selvinpäin?

Saatan mä joskus ostaa siiderin saunajuomaks, mutta se riittää. Itseasiassa mulle riittäis 0,33l pullokin, tuntuu, että se puolen litran on vähän liikaa.

 

[Toisen lapsen näkökulma]

Ei haitannut tippaakaan, vaikka vanhemmat mooooooooooooonen monta tippaa alkoholia nuoruudessani nauttivatkin. Eivät ottaneet joka pv, mutta joitakin kertoja vuoden aikana, ja sillon tällöin ruoan kanssa lasin jos toisenkin viintä. Ei siinä ollut mitään vikaa. Koin vanhempanii yhtä lailla vanhemmikseni, kuin milloin tahansa muutenkin.

 

["vieras"]

Jokaisella on omat ongelmat, ja ne tuntuu ihan yhtä suurelta kun jonkun muun "oikeammat" ongelmat. Hitto että on ärsyttävää tommonen vertailu. Miettikää kaikki vaikka sitten niitä afrikan lapsia joilla ei oo vanhempia tai ruokaa tai vettä tai on HIV, niin ei kellään muulla saa olla sitten mitään ongelmia. Kaikkihan meillä on kun kultalautasella tuotua eikä koskaan saa mitään pyytää, kun onhan sillä yksinhuoltajallakin kaikki hyvin kun ei sillä ole mitään oikeita ongelmia. Sillähän on kuitenkin varmaan asunto, vesihana, sisävessa ja luultavasti ruokaa... Mikäs hätä sillä sitten on?

No helpompi on 2 aikuisen perheessä toisen aikuisista lähteä ulos, kuin yksinhuoltajan jolla ei ole ketään!
Kumma että teille idiooteille pitää kaikki aina vääntää rautalangasta ja tahallanne käsitätte väärin!

 

[lapsen näkökulma]

Ei haitannut tippaakaan, vaikka vanhemmat mooooooooooooonen monta tippaa alkoholia nuoruudessani nauttivatkin. Eivät ottaneet joka pv, mutta joitakin kertoja vuoden aikana, ja sillon tällöin ruoan kanssa lasin jos toisenkin viintä. Ei siinä ollut mitään vikaa. Koin vanhempanii yhtä lailla vanhemmikseni, kuin milloin tahansa muutenkin.

Tämä on tosiaan yksilöllistä. Ei minunkaan sisarukset tuntuneet kärsivän vanhempieni juomisesta niin paljoa kuin minä. En osaa selittää miksi se jätti minulle niin pahat traumat. Enkä tietenkään voi muistaa kovin hyvin mitä kaikkea lapsuudessa tapahtui. Mutta en todellakaan aio ottaa sitä riskiä, että joku omista lapsistani sattuisi olemaan tällainen "herkempi" yksilö. Käytän kyllä alkoholia, mutta en koskaan yhtä lasillista enempää lasten seurassa.

 

[48dgf]

Kannattaapa kuitenkin muistaa se, että vaikka sinulla tai ystävälläsi ei ole lapsuudesta mitään huonoja muistoja aiheeseen liittyen se ei tarkoita, etteikö sinun tai ystäväsi lapsille voii niitä kehittyä tai ettei niitä olisi lukuisilla muilla lapsilla. Mulle särähti korvaan kun täällä sanottiin, että "kyllä muutaman promillen humalassa toiset pystyy huolehtimaan lapsista" hyi että. Vaikka pystyisi, niin onhan se ihan kipeän kuuloista. kuka haluaa vetää jotkut promillekännit lastensa silmien edessä? Mikä ihme siihen ajaa. Jos kerran on niin sivistynyt ja fiksu, niin miksei vaan jätä sitä neljättä tai viidettä annosta ottamatta. vai eikö sitä hauskaa voi pitää ilman viinaa? Tarvitaanko oikein montakin promillea siihen? Jo se minusta kertoo, että juominen ei ole todellakaan kohtuudenrajoissa jos pitää kiskoa sitä alkoholia kaksin käsin ja nostattaa ne promillet sinne tiettyyn.Se alkoholi väkisinkin kuulostaa pakkomielteeltä, että niitä pitää säännöllisesti pitkin iltaa napsia. Se ei ole silloin sivuseikka, mitä taas joku pari viinilasia vielä on.

Jotkut ihmiset osaavat tarkkailla omaa ja lastensa käytöstä, vaikka joskus alkoholia ottavatkin, ja mikäli kokevat, että tilanne ei ole ok, niin sitten siihen tulee muutos. Minä en ole edes pahemmin ottanut alkoholia lasteni edessä (lue: lähes ollenkaan), vaan jos on pullo korkattu, niin se on silloin kun lapset menevät nukkumaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23799047]No helpompi on 2 aikuisen perheessä toisen aikuisista lähteä ulos, kuin yksinhuoltajan jolla ei ole ketään!
Kumma että teille idiooteille pitää kaikki aina vääntää rautalangasta ja tahallanne käsitätte väärin![/QUOTE

Yh olen minäkin, lasten isä on ottanut lapset kaksi kertaa kahden vuoden aikana yöksi. Ensimmäisellä kerralla en uskaltanut lähteä ulos, kun ajattelin, että soittaa varmasti illalla, että ei ne nuku tms. Toka kerralla lähdin ja pidin ihan älyttömän hauskaa ja muuten ihan selvinpäin!

Jos on yksin, pitää tukiverkko hankkia jostakin. Täytyyhän ihmisellä kavereita ja ystäviä olla ja jos ei ole, niin sitten niitä hankitaan. Naapureista, töistä, harrastuksista, lasten kavereiden vanhemmista jne. Kun lapset vähän kasvaa, voi niitä viedä kavereille yökylään ja mennä hummaan. Elämä on ihan tarpeeks vaikeeta ilman, että siitä tekemällä tekee vaikeeta.

 

[röppö]

[QUOTE="vieras";23799079][QUOTE="vieras";23799047]No helpompi on 2 aikuisen perheessä toisen aikuisista lähteä ulos, kuin yksinhuoltajan jolla ei ole ketään!
Kumma että teille idiooteille pitää kaikki aina vääntää rautalangasta ja tahallanne käsitätte väärin![/QUOTE

Yh olen minäkin, lasten isä on ottanut lapset kaksi kertaa kahden vuoden aikana yöksi. Ensimmäisellä kerralla en uskaltanut lähteä ulos, kun ajattelin, että soittaa varmasti illalla, että ei ne nuku tms. Toka kerralla lähdin ja pidin ihan älyttömän hauskaa ja muuten ihan selvinpäin!

Jos on yksin, pitää tukiverkko hankkia jostakin. Täytyyhän ihmisellä kavereita ja ystäviä olla ja jos ei ole, niin sitten niitä hankitaan. Naapureista, töistä, harrastuksista, lasten kavereiden vanhemmista jne. Kun lapset vähän kasvaa, voi niitä viedä kavereille yökylään ja mennä hummaan. Elämä on ihan tarpeeks vaikeeta ilman, että siitä tekemällä tekee vaikeeta.[/QUOTE]

Näinpä!

 

[venne]

Kirjoitin tämän jo toiseen ketjuun, mutta sopii oikeastaan paremmin tänne:

Ei lapsen hämmentämiseen tarvita edes perinteistä örvellystä ja mokailua. Minun vanhemmat varmasti omasta mielestään käyttivät alkoholia fiksusti. Ei sammumisia, ei oksentamista, tappeluita, huutamista tai mitään muutakaan. Mutta voi helvetti että mä vihasin niitä idioottimaisia hymyjä, lasittunutta katsetta, typeriä mukahauskoja juttuja, ja kaikkea muita "harmittomia" asioita. Samat jutut kuuli moneen kertaan, eivätkä vanhemmat seuraavana päivänä muistaneet esim. mitä olin kertonut tulevasta viikonlopusta tms. Oikeasti tuntui, että ne tutut ja turvalliset vahemmat hävisivät jonnekin ja tilalle ilmestyi jotain muita. Omasta mielestään fiksuja ja sivistyneesti alkoholia käyttäviä, mutta lapsen kannalta vieraita ihmisiä.

Tämä kannattaisi pitää kaikkien mielessä! Isäni käyttäytyi juuri noin jos oli hyvällä tuulella juodessaan, turhia lupauksia ja ahdistavia tunnekuohuja. Kaksi kertaa on kertonut rakastavansa minua ja molemmat kännissä. Ei tunnu kivalta. Nykyään uuden vaimon kanssa juominen onkin sitten tappelua. Vanhempani ovat eronneet kun olin pieni joten en muista millainen isä oli kun olivat vielä yhdessä.
Kaikkein parhaiten oman lapsen tunteet selviä varmaan kysymällä. Voi kysyä vaikka että miltä tuntuu kun isi tai äiti juo, muuttuuko isi tai äiti silloin ja minkälainen ihminen on humalassa. Ei kaikille lapsille traumoja jää tai tule paha olo, mutta aikuinen ei sitä näe. Hiprakassa tuntee itsensä hassuksi ja kaikki muutkin voivat vaikuttaa tyytyväiseltä. Lapsi voi kuitenkin tuntea olonsa huonoksi, kätkee sen hymyn taakse eikä myöhemminkään sano mitään, kun on onnellinen siitä kun vanhemmat ovat selvinpäin.

 

[venne]

Ainiin, kun tuli vielä mieleen.. Kun kävin isäni luona 17 vuotiaana, hän kertoi ylpeästi kuinka olin aina hyvällä tuulella kun hän joi. Kuinka minusta oli hauskaa kun hän ajoi autoa humalassa tai amfetamiinia otettuaan. Kuinka minä aina nauroin ja leikin ja niin pidin isästä kun hän oli kaatokännissä. Eipä nähnyt minun tunteita oikein. Pelkoa ja inhoa on ollut täynnä nuo hetket. Vaikka isä oli rakas, oli se rakkaus enemmän pelon kuin ilon täytteistä.

 

["Vieras"]

Mulla häiritsee näissä keskusteluissa aina tuo, että joillekin tuntuu olevan hemmetin vaikeaa olla selvinpäin tai totaalisen alkotta. Mistä ihmeestä tulee tuo alkoholinnauttimispakko - ja onkohan silloin jo jotain ongelmaa alkoholin suhteen. Onko viinatta olo sitten jokin hirveä uhraus :O

Ei mulla tee yhtää vaikeaa olla juomatta vaikka lopun ikääni, vaikka hyvästä viinistä tykkäänkin ruoan kanssa. Mä saatan ottaa juhlissakin sen lasillisen, mutta juon siitä vain siemauksen, kun kohotetaan malja ja muuten sitten vettä, eikä tunnu ollenkaan kummalliselta tai vaikealta. Mun mielestäni sen yhden lasillisen voi kyllä ottaa lasten läsnäollessakin, mutta siinä se. Siitä lasillisesta ei vielä tule edes hiprakkaan, kun sen ruokailun yhteydessä hitaasti nauttii.

 

[Lapsen näkökulma]

Lapsi voi kuitenkin tuntea olonsa huonoksi, kätkee sen hymyn taakse eikä myöhemminkään sano mitään, kun on onnellinen siitä kun vanhemmat ovat selvinpäin.

Juuri näin minäkin käyttäydyin. Isompanakaan en saanut vanhemmilleni suoraan sanottua miltä tuntui. Tiesin sen olevan turhaa silloin kun juovat. Ja silloin kun olivat selvinpäin, en missään nimessä halunnut tuoda siihen tilanteeseen ylimääräisiä säröjä.

Ihminen on mestari pettämään itseään. Varmasti vanhempani pystyivät uskottelemaan itselleen, että tilanne on hallussa ja juovat kohtuudella ja harmittomasti. Ja ei se nyt helvetti ole lapsen tehtävä alkaa heitä valistamaan.

 

[hoya bella]

[QUOTE="Vieras";23799158]Mulla häiritsee näissä keskusteluissa aina tuo, että joillekin tuntuu olevan hemmetin vaikeaa olla selvinpäin tai totaalisen alkotta. Mistä ihmeestä tulee tuo alkoholinnauttimispakko - ja onkohan silloin jo jotain ongelmaa alkoholin suhteen. Onko viinatta olo sitten jokin hirveä uhraus :O[/QUOTE]

Niinpä.

 

["vieras"]

Oikeesti, miettikää aina asioita lapsen kannalta! Mikä on lapselle paras ja voiko omista mieliteoista tinkiä lapen takia?
Eiköhän meistä jokaisella tavoitteena ole kasvattaa tasapainoisia, yhteiskuntaan sopeutuvia ja elämässä pärjääviä ihmisiä. Eikö se jo riitä, että maailma hankaloittaa lasten elämää? Eikö vanhempien velvollisuus ole turvata ainakin se lapsuus?
Jos ei sitä "tylsää perhe-elämää" jaksa, niin kannattaa hakea apua ja miettiä olisko lapsen parempi jossain muualla.

 

[narikka83]

Juuri näin minäkin käyttäydyin. Isompanakaan en saanut vanhemmilleni suoraan sanottua miltä tuntui. Tiesin sen olevan turhaa silloin kun juovat. Ja silloin kun olivat selvinpäin, en missään nimessä halunnut tuoda siihen tilanteeseen ylimääräisiä säröjä.

Ihminen on mestari pettämään itseään. Varmasti vanhempani pystyivät uskottelemaan itselleen, että tilanne on hallussa ja juovat kohtuudella ja harmittomasti. Ja ei se nyt helvetti ole lapsen tehtävä alkaa heitä valistamaan.

juuri näin! miksi helvetti vieköön pittää juua lasten aikana ??? 1-2 siideriä/kalpaa on ok. mutta se että mennee 3-> on perseestä. silloin mennään kaverin tykö juomaan, baariin yms ja tullaan kotia selvinpäin. tuttu ja turvallinen hoitaja lapsille, ei naapurin pirkkoa jota lapset on nähneet 1kerran aijemmin.

tuntuu olevan moni äiti ja isä tällä palstalla kuningas alkoholin kans naimisissa ku kovasti puolustelevat humallassa olonaan lasten nähen. en muutu, olen just samanlainen ku selvinpäin. miksi sitte juot? siideriä löytyy myös alkoholittomanna jos mausta tykkää.. vink,vink

 

[Pakko???]

[QUOTE="Vieras";23799158]Mulla häiritsee näissä keskusteluissa aina tuo, että joillekin tuntuu olevan hemmetin vaikeaa olla selvinpäin tai totaalisen alkotta. Mistä ihmeestä tulee tuo alkoholinnauttimispakko - ja onkohan silloin jo jotain ongelmaa alkoholin suhteen. Onko viinatta olo sitten jokin hirveä uhraus :O

Ei mulla tee yhtää vaikeaa olla juomatta vaikka lopun ikääni, vaikka hyvästä viinistä tykkäänkin ruoan kanssa. Mä saatan ottaa juhlissakin sen lasillisen, mutta juon siitä vain siemauksen, kun kohotetaan malja ja muuten sitten vettä, eikä tunnu ollenkaan kummalliselta tai vaikealta. Mun mielestäni sen yhden lasillisen voi kyllä ottaa lasten läsnäollessakin, mutta siinä se. Siitä lasillisesta ei vielä tule edes hiprakkaan, kun sen ruokailun yhteydessä hitaasti nauttii.[/QUOTE]

Mistä ihmeestä sulle on tullut kuva, että joidenkin on täällä PAKKO ottaa alkoa. Ei kukaan ole tietääkseni täällä sanonut, että on PAKKO ottaa alkoa. Kyllähän sitä voi olla ottamattakin, mutta kyllä sitä saa halutessaan ottaakin, jos ei siitä koidu kenellekään haittaa.

Tiedättekö muuten, että ne lapset osaavat puhua? Jos ottaa alkoholia lasten edessä, niin niiltä voi ihan hyvin jälkeenpäin kysyä, että haittaako heitä, että äiti tai isi juo välillä aikuisten juomia? Jos lapsi vastaa, että haittaa, niin silloin on syytä olla ottamatta. Minusta kyllä muuten voi normaalisti silloin tällöin ottaa, mutta täytyy pitää huoli siitä, että asia on kaikin puolin ok.

 

[venne]

Juuri näin minäkin käyttäydyin. Isompanakaan en saanut vanhemmilleni suoraan sanottua miltä tuntui. Tiesin sen olevan turhaa silloin kun juovat. Ja silloin kun olivat selvinpäin, en missään nimessä halunnut tuoda siihen tilanteeseen ylimääräisiä säröjä.

Ihminen on mestari pettämään itseään. Varmasti vanhempani pystyivät uskottelemaan itselleen, että tilanne on hallussa ja juovat kohtuudella ja harmittomasti. Ja ei se nyt helvetti ole lapsen tehtävä alkaa heitä valistamaan.

Aivan. Lapsilla on etenkin erinomainen kyky käyttäytyä toisin kuin tuntuu ja kätkeä se paha olo.
Juuripa aloin ajattelemaan, että oiskohan se aika jo kertoa isälle miltä se tuntui, kirjoittaa vaikka kirje. Pääsisköhän siitä pahasta olosta eroon sitten..?
Onko sulla mennyt elämä hyvin? Itse olen onnistunut nyt järjestämään elämän, ja mieheni myös. Säröjä sielussa on tietysti muttei se enää hallitse kaikkea. Onhan ihminen loppupeleissä itse vastuussa itsestään ja siitä millaisen elämän itselleen luo, vanhemmista huolimatta, mutta kyllähän lapsuus vaikuttaa aika paljon siihen millaiseksi kasvaa.
Meneekö tämä vähän aiheen sivusta? No, ehkä jotkut nyt tajuavat että kyllä se juominen, iloinenkin, voi vaikuttaa lapseen vielä aikuisiässä.

 

[suurenmoinenelämä]

Minä olen lapsena nähnyt serkkujeni kanssa vanhempiemme juhlintaa alhkoholin kanssa viikonloppuisin, kesäisin melkeinpä joka viikonloppu. Puoli sukua oli tädin tai enon mökillä koolla. Me serkukset keksittiin tekemistä, hyppistä, piilosta...kaikkea mitä nyt 80-luvulla lapset/nuorit tekivätkään! Ja mukavaa oli! Aikuisten pitivät keskenään hauskaa, radio oli päällä, saattoivat siinä pihassa tanssiakin, me mukana varsinkin pienimmät
Hauskaa oli, KAIKILLA! Kenestäkään ei ole tullut alkoholistia, kukaan ei ole kulkenut terapioissa, kaikki on hyvin! Ja tällainen mökkikulttuuri oli silloin erittäin yleistä, ainakin täällä meidän seuduilla samaten se on edelleen.
Avointa, iloista, rehellistä juhlintaa. Hyvä esimerkki lapsille, että alkoholi on ilonpitoa varten, ei rähinöintiä!

Aika pitkälti samoin meillä, tosin 90-luvulla ja 2000-luvun vaihteessa...

 

[suurenmoinenelämä]

Lähinnä olen sitä mieltä, että pienen lapsen kanssa ei käydä juomaan sen ollessa paikalla. Yksi iltaolut ei mielestäni kuitenkaan ole paha, kun pieni on nukkumassa. Teini-ikäinen pärjää jo vielä paremmin ja itselle ei jäänyt mitään traumoja vaikka vanhempani ottivatkin pitkin iltaa mökkireissulla - käytiin usein muutenkin sellaisella mökillä missä oli muitakin ihmisiä ja aina siellä on joku enemmän ja joku vähemmän humalassa. Ja omat vanhempani osaavat ajatella/käyttäytyä vaikka olisivatkin ottaneet, eri asia jos joku olisi agressiivinen/väkivaltainen. Sellainen voi pysyä 100% kokonaan pois alkoholin luota.

 

["vieras"]

[QUOTE="hmm";23798199]Miunki mielestä pitää olla selvinpäin, jos esim tapahtuu jotain että pitäis päivystykeen lähtee niin tyäytyy sillon olla ajokunnossa.[/QUOTE]

entä jos ei omista autoa tai ajokorttia? onko sillon epäkelpo vanhempi. mulla ei oo ajokorttia ja ku esikoinen oli ihan pieni, meillä ei ollu autoa. me ollaan aina lasten nähden selvinpäin, mutta joskus kun lapset nukkuu saatetaan miehen kansa juoda kaks siideriä tai pari lasia viiniä. eli ollaan ihan selvinpäin, mutta mies ei rattiin vois mennä. mutta miten tuo poikkeaa siitä ajasta kun oltiin autottomia. onko siis autoton/kortiton huono vanhempi?