Kannattajat ja vastustajat mielipiteit taaperon/leikki-ikäsen imetyksest? Imetyksesi/imetystesi kesto?

[QUOTE="vieras";23491125]Sori mut repesin. Sä pyytäisit anteeks että lapsi ottaa sakset ja leikkelee vaatteensa? Mites kun meillä esim sakset on ylähyllyllä. Sinne ei ylety paitsi kiipeämällä tuolille, joka pitää vielä raahata paikalle. Eli tosiaankaan ei olis mikään vahinko että sakset saa käsiinsä. Sen lisäksi meillä on opetettu (!) että vain paperia leikataan, ei vaatteita, kirjoja tai muuta sellaista. Vaan niitä papereita jotka on sitä varten ihan omassa paikassaan... Eli ihan sama kun sä sanot ettei revitä hiuksista, vaan silitetään. Tai kun mä sanon että kiviä ei heitellä, vaan palloa heitellään.

Yhtä asiaa mitä mä en tajua, on se että miksi ei sanaa pelätään niin hysteerisesti? Voisko joku selittää.[/QUOTE]

Meil lapsi on ihan yhtä arvokas ihminen ku aikunen, joten totta kai mä pyysin pojalt anteeks, koska leikkaaminen aiheutu mun huolimattomuudest.

Miks pitäs käyttää ei kieltoja, ku ne ei usein näy edes tehoovan, ja niil on huono opettava vaikutus. Oon monest kuunnellu ku aikunen käyttää ei kieltoo "xxxxx ei sinne, ei sinne, ei saa, ei ei, ei saa lyödä, ei ei... Em. ei oo ainakaan positiivist vaikutust lapseen, vaan lapsi jatkaa ja jopa yltyy. Sit aikunen saattaa suuttuu lapsel, mut ei on edelleen tehoton. Lapsi jatkaa ja jatkaa, ja lopettaa ku ite haluu. Tai jonku toisen vanhemman toimest tehokkaammal ja asiallisemmal taval...

Miks kivien heittäminen pitäs kieltää, jos on turvallinen paikka mis niit voi heittää? Miks turhaa kieltää sellast, mist voi pienel muutoksel tehdä sallitun ja turvallisen. Em. taval toimies yleensä sekä lapsi et aikunen on tyytyväisii...

 

Meil lapsi on ihan yhtä arvokas ihminen ku aikunen, joten totta kai mä pyysin pojalt anteeks, koska leikkaaminen aiheutu mun huolimattomuudest.

Miks pitäs käyttää ei kieltoja, ku ne ei usein näy edes tehoovan, ja niil on huono opettava vaikutus. Oon monest kuunnellu ku aikunen käyttää ei kieltoo "xxxxx ei sinne, ei sinne, ei saa, ei ei, ei saa lyödä, ei ei... Em. ei oo ainakaan positiivist vaikutust lapseen, vaan lapsi jatkaa ja jopa yltyy. Sit aikunen saattaa suuttuu lapsel, mut ei on edelleen tehoton. Lapsi jatkaa ja jatkaa, ja lopettaa ku ite haluu. Tai jonku toisen vanhemman toimest tehokkaammal ja asiallisemmal taval...

Miks kivien heittäminen pitäs kieltää, jos on turvallinen paikka mis niit voi heittää? Miks turhaa kieltää sellast, mist voi pienel muutoksel tehdä sallitun ja turvallisen. Em. taval toimies yleensä sekä lapsi et aikunen on tyytyväisii...

Onko lapsuuden tarkoitus olla sellaista että kaikkea saa tehdä ja se on sallittua omien rajojen kokeilua? Mikä paha siinä on että sanotaan "ei"? Mä en ainakaan jankuta lapsille tehottomia sanoja, silloin on ihan sama mitä sanoo jos sillä ei ole mitään vaikutusta..

Mitä sanotaan teinille joka kysyy taukoamatta diskoon menoa tai kaverin kanssa kaupungille lähtemistä? Jos on tarkoitus kieltää meno?

Jos hyvin lähdetään saivartelemaan, nini pikkulapsi voi nakata sen kiven vaikka omaan päähän..Miten lapsi määrittelee oikean paikan heitellä kiviä isompana? Onko se 1m ikkunasta vai 2m autosta? vai ehkä parvekkeelta alas? Miksi juuri se kivi pitää saada heittää?
Voihan lapsi ottaa vaikka jalkakäytällä kiviä ja nakella niitä autotielle, koska siinä ei juuri silloin ole ketään. Paitsi se auto joka tulee takaa..

Toki aikuinen huolehtii vaaralliset esineet pois, mutta miksi sitä pitää pyytää lapselta anteeksi?
Entä kun aikuinen jättää ruokapöydälle 50e:n setelin ja teini käy sillä kavereineen leffassa ja kaupungilla- sanoo vaan kotiin tullessaan että oma syys, jätit rahan siihen ja mä käytin sen

 

Repii toisii hiuksist? Oon opettanu repimisen sijast silittää.

Siis eikö lapsesi pyydä hiuksista repiessä anteeksi samalla tavalla kuin tuossa hiekkalinnan rikkomis-tapauksessa? Hiuksista repiminenhän sattuu. Enkä minä ainakaan olisi lapsena päästänyt ketään hiuksiani repinyttä tyyppiä silittämään päätäni.

 

Meil lapsi on ihan yhtä arvokas ihminen ku aikunen, joten totta kai mä pyysin pojalt anteeks, koska leikkaaminen aiheutu mun huolimattomuudest.

Olen samaa mieltä, että lapsi on yhtä arvokas ihminen kuin aikuinen, mutta kyllähän häntä silti olisi voinut torua. Se, että jätit sakset lapsen saataville, oli ehkä sinun mokasi, mutta se, että lapsi otti sakset ja ryhtyi leikkelemään vaatteitaan, oli hänen oma päätöksensä. Se oli hänen vikansa eikä sinun. Ei vaatteita ole tarkoitus tuhota huvikseen, vaan niitä on tarkoitus pitää päällä. Eli lapsen tuossa kuului pyytää anteeksi, koska hän teki väärin. Kyllä tuossa tilanteessa olisi ollut aiheellista suuttua eikä se lapsi siitä olisi rikki mennyt.

 

Mäkään en ymmärrä, miksi muka se, että lapsi on yhtä arvokas ihminen kuin aikuinen, tarkoittaisi ettei saisi kieltää. Kyllä se kunnioitus tulee jostain ihan muualta kuin yhdestä sanasta tai sen käyttämättä jättämisestä.

Jos mies vaikka tulis puristaisi mua tissistä niin kovaa ettei se tuntuisi kivalle (kuvitteellinen esimerkki), niin kyllä mä sanoisin sillekin ihan ekana että "älä" ja näyttäisin vihaista naamaa. Tuohan on ihan vaistomaista käytöstä ihmiseltä siinä missä eläin saattaa urahtaa pennulleen. Ihan samalla tavalla sanoisin vaikka lapselle joka lyö mua tai ketä tahansa muuta tai tekee jotain muuta ikävää. Selitykset voi sitten tulla sen jälkeen jos tulee, aina niitä ei tarvitse.

 

Entä kun aikuinen jättää ruokapöydälle 50e:n setelin ja teini käy sillä kavereineen leffassa ja kaupungilla- sanoo vaan kotiin tullessaan että oma syys, jätit rahan siihen ja mä käytin sen

Mulla on tästä ihan oikea esimerkki. Olin eräässä pienessä kaupassa töissä ja odotettiin kuormaa, jolloin varaston ovi oli auki. Kohta yllätettiin muutama yläasteikäinen teini kantamassa kaljakoppia ulos. Tottakai soitettiin vanhemmille ja ilmoitettiin poliisille. Arvatkaapa mitä vanhemmat sanoi? "Mitäs jätitte sen oven auki, houkutteleehan se!" ja tämä tarina on valitettavasti totisinta totta. olisko meidänkin kenties pitänyt pyytää anteeksi että kaljat sattui oleen siellä varastossa? Vai ehkä, kenties, jonkun olisi pitänyt näille kakaroille opettaa oikea ja väärä ennen poliisia.

Eemin äiteelle sanoisin sen verran että ihan jees johonkin asti on tuo sun opetustyylis. Mutta jossain vaiheessa se menee yli. Ja kehottaisin sua opettamaan ajoissa miten tässä yhteiskunnassa toimitaan, eli niin että toisen tavara on toisen ja sitä ei oteta ilman lupaa. Vaikka se olisi kuinka saatavilla. Vankila odottaa niitä jotka sitä ei muuten osaa.

 

Osaatk kirjot normaalist et sa selv?

 

Itselleni koko pointti keskustelevassa ja ohjaavassa kasvatuksessa on se, että lapsi ymmärtäisi miten käyttäytyä myös silloin, kun kukaan ei ole vieressä neuvomassa. Että osaa kohdata uusia ja erilaisia tilanteita ja käsitellä niitä, ilman valmista sääntölistaa päässä. Pyrin kehittämään lapsen omaa moraalia siis.

Lapset käyttäytyvät aina juuri niin hyvin kuin mihin kykenevät. Siksi ei ole mitään järkeä suuttua joka asiasta. Lapsi oppii vain, että hän saa virheistä palkakseen vihamielisyyttä. Itse pyrin säilyttämään malttini ja keskityn opettamaan lasta toimimaan paremmin.

 

Itselleni koko pointti keskustelevassa ja ohjaavassa kasvatuksessa on se, että lapsi ymmärtäisi miten käyttäytyä myös silloin, kun kukaan ei ole vieressä neuvomassa. Että osaa kohdata uusia ja erilaisia tilanteita ja käsitellä niitä, ilman valmista sääntölistaa päässä. Pyrin kehittämään lapsen omaa moraalia siis.

Lapset käyttäytyvät aina juuri niin hyvin kuin mihin kykenevät. Siksi ei ole mitään järkeä suuttua joka asiasta. Lapsi oppii vain, että hän saa virheistä palkakseen vihamielisyyttä. Itse pyrin säilyttämään malttini ja keskityn opettamaan lasta toimimaan paremmin.

Mutta siis kyllähän sinäkin lapselle sanot esim. että "Ei oteta sitä, vaan mitä jos kokeiltaisiin tällaista ja tällaista jne..." Vai??

 

Nyt ei oo kyllä koko ketjua tullu luettua, mut otteita sieltä täältä. Aiheesta on ainakin eksytty, mut koska tämä kasvatustyyli alkoi kiinnostaa, niin tulenpahan mukaan täällä sivulla 17...

Tahtoisin aidosti ymmärtää, missä tässä koko jutussa on kysymys, mutta kun väki niin provoutuu ja provoaa täällä, niin eihän siitä tahdo saada mitään selvää. Eemin äiti taitaa sentään olla hiukan vähemmän mysteeristä sorttia kuin tuo ninni, jonka jo pyysinkin aloittamaan kanssani uuden ketjun aiheesta jos ja kun palautuu palstalle.

Ok. Eli miten toimisit, seuraavissa tilanteissa, kyseessä 16kk lapsi:

-Menee kuumalle hellalle kymmeniä kertoja peräkkäin
-Vetää dvd-levyt hyllystä ja rikkoo ne vaikka leikkiikin ns. nätisti
-Tyhjentää vessan roskiksen vessanpönttöön
-Haluaa leikkiä portaissa

Tilanteet aitoja, kerron miten itse toimin, jos se kiinostaa, mutta kiehtoo tietää miten toimisit ja miksi, ja miten ei ainakaan pitäisi teidän periaatteiden mukaan toimia? Ja levyjä ei voi siirtää muualle, eikä poikaa pitää pois keittiöstä aina, eikä portaita sulkea portilla kun muutkin perheet kulkee niistä jne.

On myös pakko sano, että tuo saksien esillejättämisen anteeksipyytäminen kuulosti hyvin oudolta, kuin ottaisit merkillistä, kuulumatonta vastuuta lapsen teoista. Ja jos olisit suuttunut, siis tuntenut ko. tunteen, niin miten sitten olisit toiminut?

 

[QUOTE="Ritva";23489115]Mä odottelen täällä edelleen kasvatusgurujen / curlaajien niksejä ja neuvoja edellämainittuihin. Lisäksi yön pimeinä tunteina tuli sellainen kysymys, että mitäs sitten kun ninatt:n Evelyn ja Eemin äidin Eemi menevät esikouluun ja ihan oikeaan kouluun? Siellä kun tuppaa olemaan säännöt ja hyvin usein ne yhdet ja samat säännöt koskevat jokaista koulun 200:aa oppilasta?

Kun kello soi ja Eemi ei halua lähteä sisälle vaan haluaa jäädä tutkimaan muurahaispesää, saako hän tehdä niin? Saako hän tulla tunnille silloin kun parhaaksi katsoo? Kun pihalla on kylmä, mutta Evelyn ei tahdo laittaa pipoa, saako hän mennä ulos paljain päin vaikka muita oppilaita koskisi pipopakko?

Vastaukseksi EI sitten kelpaa, että ei se vielä ole mennyt ilman hattua ulos taikka muuta kakkelia ...[/QUOTE]

Mä en oo kasvatusguru tai curlaaja, joten en vastaa kysymyksiis.

 

Mä en oo kasvatusguru tai curlaaja, joten en vastaa kysymyksiis.

Tähän peesi Tuskin kukaan 2-3 vuotiaan äiti pitää itseään kasvatusguruna

 

Tähän peesi Tuskin kukaan 2-3 vuotiaan äiti pitää itseään kasvatusguruna

Heh Toivottavast ei.

 

Itselleni koko pointti keskustelevassa ja ohjaavassa kasvatuksessa on se, että lapsi ymmärtäisi miten käyttäytyä myös silloin, kun kukaan ei ole vieressä neuvomassa. Että osaa kohdata uusia ja erilaisia tilanteita ja käsitellä niitä, ilman valmista sääntölistaa päässä. Pyrin kehittämään lapsen omaa moraalia siis.

Lapset käyttäytyvät aina juuri niin hyvin kuin mihin kykenevät. Siksi ei ole mitään järkeä suuttua joka asiasta. Lapsi oppii vain, että hän saa virheistä palkakseen vihamielisyyttä. Itse pyrin säilyttämään malttini ja keskityn opettamaan lasta toimimaan paremmin.

:flower:

 

Aika sujavasti siellä kommentoidaan ja kerrotaan miten lapsia kasvatetaan oikein, mutta kysymyksiin ei osata vastata

 

Aika sujavasti siellä kommentoidaan ja kerrotaan miten lapsia kasvatetaan oikein, mutta kysymyksiin ei osata vastata

Täällä vai?

Jos joku sanoo, että lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta, tiukkaa kuria yms... Niin onko hän silloin kasvatusguru ja osaa heti antaa täydellisen vastauksen 120 eri tilanteeseen?

Kyse on kasvatusfilosofiasta, jokainen tilanne on erilainen. Mä en tiedä joka tilanteessa etukäteen miten toimisin tai miten tulen toimimaan, koska se riippuu niin monesta eri muuttujasta ja mun suhteesta mun lapseen.

Palstalla tuttuja ovat myös nämä "Niin, mutta entäs jos ei tottelekaan?" :headwall: Ja tasan saman voisi esittää rangaistuksia ja kieltoja kannattavalle. Että entä jos kielto ei toimi, entä jos ipana jatkaa pahantekoaan? Kuinka pitkälle olette valmiita menemään?

 

Meil lapsi on ihan yhtä arvokas ihminen ku aikunen, joten totta kai mä pyysin pojalt anteeks, koska leikkaaminen aiheutu mun huolimattomuudest.

Kyllä mä tähän anteeksipyytämisjuttuun haluaisin vähän tarkennusta- miksi näin?
Eikö sillä anneta kuva että lapsi saa tehdä mitä vaan ja se aina jollain tapaa vanhemman syytä/ aikaansaamaa?

 

Täällä vai?

Jos joku sanoo, että lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta, tiukkaa kuria yms... Niin onko hän silloin kasvatusguru ja osaa heti antaa täydellisen vastauksen 120 eri tilanteeseen?

Kyse on kasvatusfilosofiasta, jokainen tilanne on erilainen. Mä en tiedä joka tilanteessa etukäteen miten toimisin tai miten tulen toimimaan, koska se riippuu niin monesta eri muuttujasta ja mun suhteesta mun lapseen.

Palstalla tuttuja ovat myös nämä "Niin, mutta entäs jos ei tottelekaan?" :headwall: Ja tasan saman voisi esittää rangaistuksia ja kieltoja kannattavalle. Että entä jos kielto ei toimi, entä jos ipana jatkaa pahantekoaan? Kuinka pitkälle olette valmiita menemään?

Eikös curling- vanhemmuus ole juuri sitä että lapsi saa tehdä mitä vaan kun vanhempi vaan edeltä siloittelee tien valmiiksi?
Eli ei tarvita kieltoja koska ei ole mitään mitä kieltää? Kaikki on lapsen saatavilla, hänen " omaisuuttaan" jolla hän saa leikkiä ja käyttää kuten tahtoo?

Toki pienen lapsen kanssa voi mennä noinkin, mutta kannattaa varmaan ajatella lapsen kasvua, sillä jossain vaiheessa hän on teini ( ja aikuinen ) , joka on oppinut käyttäytymismallit ja ympäröivän ympäristön/ ihmisten suhtautumisen omiin varsin vapaisiin tekemisiinsä tietyllä tavalla.

 

[QUOTE="Vieras";23494104]Mulla on tästä ihan oikea esimerkki. Olin eräässä pienessä kaupassa töissä ja odotettiin kuormaa, jolloin varaston ovi oli auki. Kohta yllätettiin muutama yläasteikäinen teini kantamassa kaljakoppia ulos. Tottakai soitettiin vanhemmille ja ilmoitettiin poliisille. Arvatkaapa mitä vanhemmat sanoi? "Mitäs jätitte sen oven auki, houkutteleehan se!" ja tämä tarina on valitettavasti totisinta totta. olisko meidänkin kenties pitänyt pyytää anteeksi että kaljat sattui oleen siellä varastossa? Vai ehkä, kenties, jonkun olisi pitänyt näille kakaroille opettaa oikea ja väärä ennen poliisia.

Eemin äiteelle sanoisin sen verran että ihan jees johonkin asti on tuo sun opetustyylis. Mutta jossain vaiheessa se menee yli. Ja kehottaisin sua opettamaan ajoissa miten tässä yhteiskunnassa toimitaan, eli niin että toisen tavara on toisen ja sitä ei oteta ilman lupaa. Vaikka se olisi kuinka saatavilla. Vankila odottaa niitä jotka sitä ei muuten osaa.[/QUOTE]

Me käytetään hyväks koettuja ja toimivii tapoja. Tuskin poikaa kehuttas niin paljon, jos oltas tehty ihan väärin.

 

Eikös curling- vanhemmuus ole juuri sitä että lapsi saa tehdä mitä vaan kun vanhempi vaan edeltä siloittelee tien valmiiksi?
Eli ei tarvita kieltoja koska ei ole mitään mitä kieltää? Kaikki on lapsen saatavilla, hänen " omaisuuttaan" jolla hän saa leikkiä ja käyttää kuten tahtoo?

Toki pienen lapsen kanssa voi mennä noinkin, mutta kannattaa varmaan ajatella lapsen kasvua, sillä jossain vaiheessa hän on teini ( ja aikuinen ) , joka on oppinut käyttäytymismallit ja ympäröivän ympäristön/ ihmisten suhtautumisen omiin varsin vapaisiin tekemisiinsä tietyllä tavalla.

Se, ettei asioita kielletä, ei tarkoita, etteikö niistä puhuta tai että vanhempi siloittelisi tien edeltä. Minä _nimenomaan_ pyrin olemaan auttamatta liikaa, mielestäni aivan liian moni sortuu auttamiseen ja kohkaamiseen jolla mitätöidään lapsen omat kyvyt ja viedään häneltä mahdollisuus kehittyä. Kaikki ei ole hänen omaisuuttaan.

Voi HUOH kun tämä palsta on täynnä pässejä. "Et huuda naama punaisena EI ----> siloittelet tien lapsen edeltä ja hän terrorisoi kaikkia ympärillään". Koska muita vaihtoehtoja ei ole. Joko hallitset tai sitten avustat pikkuterroristia. Opettaminen, ohjaaminen ja keskusteleminen eivät kuulu kasvatukseen. Ne ovat "lässytystä". Vaikka toimisivat

 

Se, ettei asioita kielletä, ei tarkoita, etteikö niistä puhuta tai että vanhempi siloittelisi tien edeltä. Minä _nimenomaan_ pyrin olemaan auttamatta liikaa, mielestäni aivan liian moni sortuu auttamiseen ja kohkaamiseen jolla mitätöidään lapsen omat kyvyt ja viedään häneltä mahdollisuus kehittyä. Kaikki ei ole hänen omaisuuttaan.

Voi HUOH kun tämä palsta on täynnä pässejä. "Et huuda naama punaisena EI ----> siloittelet tien lapsen edeltä ja hän terrorisoi kaikkia ympärillään". Koska muita vaihtoehtoja ei ole. Joko hallitset tai sitten avustat pikkuterroristia. Opettaminen, ohjaaminen ja keskusteleminen eivät kuulu kasvatukseen. Ne ovat "lässytystä". Vaikka toimisivat

Ahaa, että ihan pässi :xmas:

vaikka lasta kiellettäisiin ja hänellä olisi hyvin selkeät rajat ja "kuri" kotona, niin ei se tarkoita huutamista, lapsen vähättelyä tai mitätöintiä. Lapselle voi sanoa ei ja sitten perustella miksi se asia on ei. Eivät nämä ole toinen toisensa poissulkevia juttuja ollenkaan.
Eikä sitä eitä ole pakko koko ajan sanoa, jos lapsi meinaa nousta pöydästä ennen ruoka- ajan päättymistä, niin voi sanoa että ruokapöydästä noustaan vasta muidenkin syötyä.

 

[QUOTE="Rainbow";23493904]Olen samaa mieltä, että lapsi on yhtä arvokas ihminen kuin aikuinen, mutta kyllähän häntä silti olisi voinut torua. Se, että jätit sakset lapsen saataville, oli ehkä sinun mokasi, mutta se, että lapsi otti sakset ja ryhtyi leikkelemään vaatteitaan, oli hänen oma päätöksensä. Se oli hänen vikansa eikä sinun. Ei vaatteita ole tarkoitus tuhota huvikseen, vaan niitä on tarkoitus pitää päällä. Eli lapsen tuossa kuului pyytää anteeksi, koska hän teki väärin. Kyllä tuossa tilanteessa olisi ollut aiheellista suuttua eikä se lapsi siitä olisi rikki mennyt.[/QUOTE]

Kyl se on täysin aikusen syy, jos pari vuotias tekee tuhoja aikusen huolimattomuus virheen takii. Ei poika edes saanu paljoo leikattuu, ku oli kuitenki aikas pieni, ja vast opetteli saksien käyttöö. Oli kyl ennemminki käyttäny tavallisii saksii, mut vain aikusen seuras

 

Ahaa, että ihan pässi :xmas:

vaikka lasta kiellettäisiin ja hänellä olisi hyvin selkeät rajat ja "kuri" kotona, niin ei se tarkoita huutamista, lapsen vähättelyä tai mitätöintiä. Lapselle voi sanoa ei ja sitten perustella miksi se asia on ei. Eivät nämä ole toinen toisensa poissulkevia juttuja ollenkaan.
Eikä sitä eitä ole pakko koko ajan sanoa, jos lapsi meinaa nousta pöydästä ennen ruoka- ajan päättymistä, niin voi sanoa että ruokapöydästä noustaan vasta muidenkin syötyä.

Ja entä sitten kun nousee kuitenkin?

 

Se, ettei asioita kielletä, ei tarkoita, etteikö niistä puhuta tai että vanhempi siloittelisi tien edeltä. Minä _nimenomaan_ pyrin olemaan auttamatta liikaa, mielestäni aivan liian moni sortuu auttamiseen ja kohkaamiseen jolla mitätöidään lapsen omat kyvyt ja viedään häneltä mahdollisuus kehittyä. Kaikki ei ole hänen omaisuuttaan.

Voi HUOH kun tämä palsta on täynnä pässejä. "Et huuda naama punaisena EI ----> siloittelet tien lapsen edeltä ja hän terrorisoi kaikkia ympärillään". Koska muita vaihtoehtoja ei ole. Joko hallitset tai sitten avustat pikkuterroristia. Opettaminen, ohjaaminen ja keskusteleminen eivät kuulu kasvatukseen. Ne ovat "lässytystä". Vaikka toimisivat

Monil on tosi paljon harhaluuloja ja kuvitelmii sellasist asioist, joist ei oo omaa kokemust. "Jos et hoe lapselles ei sanaa, niin siit tulee 100% varmast rikollinen" : /

 

Kiinnostava juttu kyllä tuollainen kasvatusfilosofia. Oisko jotain kirjaa tai nettisivua josta aukenis vähä enempi sen pointteja?