Äiti unohti n. 3v lapsensa kauppakeskuksen parkkipaikalle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "polle"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

"polle"

Vieras
Tapahtui eilen. Kävin viemässä lapseni hoitoon ja siinä töihin menomatkalla menen erään kauppakeskuksen pihan läpi. Siinä parkkialueella kulkee aika paljon autoja ja sitten on pieni kävelyväylä ja tällä väylällä on lumikasa. Lumikasassa oli leikkimässä n. 3v (oma arvio) lapsi.

Katselin siinä ympärilleni näkyykö mahdollisia äiti- tai isäehdokkaita. Pankkiautomaatilla jonkun matkan päässä (n. 10m) oli eräs nainen ja mietin sitten, että tämä nainen on varmaan lapsen äiti. No jatkoin siinä hissukseen sitten matkaani ja katselin samalla meneekö tuo nainen lapsen luokse. Mutta nainen käveli automaatilta suoraan kauppaan sisään. Siinä vaiheessa säikähdin ja olin varma, että nyt lapsi on kadonnut joltain. Olin juuri menossa lapsen luo kysymään, missä hänen äitinsä tai isänsä on, kun tämä samainen automaatilla ollut nainen tuli kaupasta ulos, katseli ympärilleen ja huusi lapsen nimeä. No lapsi huusi jotain ja äiti (tai mistä minä tiedän vaikka nainen olisi lapsen mummo, oli kuitenkin jo varmaan nelikymppinen) löysi lapsen.

Tuossa äsken kulkiessani samaisen parkkiksen läpi, jäin miettimään, oliko äiti niin väsynyt, että tällaista pääsee käymään? Tuossa olisi kuitenkin voinut käydä huonomminkin, onneksi lumikasa oli lapsesta vain kiinnostavampi kuin autot parkkipaikalla. Vai voiko tuo todella olla pelkkää huolimattomuutta ja ajatuksissa oloa.
Voin vaan kuvitella äidin säikähdyksen, kun hän kaupassa huomasi, että lapsi uupuu.
 
jopa sitten. jos se muija shoppailee ilman pentuaan ja nyt sille kakaralle ei ollutkaan hoitajaa ja äpärä piti ottaa mukaan, so what vaikka unohtuikin hetkeksi. on sullakin elämä.
 
Tai jos olivat sopineet, että lapsi odottaa aulassa kun äiti käy automaatilla ja lapsi livahtikin ulos? Tai ei mennyt sisään kun äiti pyyti vaan päätti jäädä leikkimään äidin tietämättä? Eihän se äiti unohtanut jos muutamassa minuutissa äiti haki pois???
 
Mun mielestä tuossa nyt ei mitään kummaa ollut.. nainen meni automaatille, luuli kai että lapsi on mennyt jo sisälle. Kun ei aulassa näkynyt, tuli heti ulos huutamaan ja lapsi löytyi.
Fiksu lapsi leikki lumikasassa eikä lähtenyt parkkipaikalle juoksentelemaan.
 
[QUOTE="minä";23482505]Minulle voisi hyvin käydä noin. Mutta sitä kai se teettää kun on tällainen mummoikäinen lähes nelikymppinen äiti :)[/QUOTE]

No enhän mä tuolla mitään pahaa tarkoittanut :D Kyllähän 40v voi jo hyvin olla mummo! Tiedän itekin muutaman. Ei kyse ollut siitä, että nelikymppiset ois jotenki kalkkiksia :D
 
Sattuuhan näitä. Me ihmeteltiin miehen kanssa parkkipaikalla, kun ostoskärryissä istui tapero yksin keskellä ajoväylää. Ketään ei näkynyt missään. Ohi ei mahtunut. Sieltä kauempaa sit puikkelehti autojen välistä isä, joka oli vienyt tavarat ensin turvaan autoon. Siinä oli arvojärjestys mennyt hetkeksi sekaisin!
 
Ei sitä sentään nelikymppisetkään kaikki muistihäiriöitä sairasta :-D

Mulle ei vois käydä noin, sillä minä hysteerisesti pidän lapsen kädestä kiinni, kun olemme automaatilla. Varsinkin jos autoja kulkee lähellä.

Ja kolmevuotiaan kanssa ei kyllä voi "sopia että odottaa tai menee sisälle". Sitä vaan on vahdittava ja koko ajan.
 
Tuossa ei ollu mitään unohdusta. Ihan normaali tilanne. Mistä tiedät oliko 3 vai 5??? He on voineet sopia, että leikkii lumikasassa hetken aikaa. Voi että mitä dorkia...
 
Lapset kasvaa, ei niiden kädessä tarvi roikkua hysteerisenä siihen asti kun koulutiellle lähtevät. Mitä sitten vaikka unohti hetkeksi, muistihan heti, kun tuli kaupasta ulos hakemaan lasta.
 
[QUOTE="sattuuhan sitä";23482510]Sattuuhan näitä. Me ihmeteltiin miehen kanssa parkkipaikalla, kun ostoskärryissä istui tapero yksin keskellä ajoväylää. Ketään ei näkynyt missään. Ohi ei mahtunut. Sieltä kauempaa sit puikkelehti autojen välistä isä, joka oli vienyt tavarat ensin turvaan autoon. Siinä oli arvojärjestys mennyt hetkeksi sekaisin![/QUOTE]

ai, mä laitan kans aina ensin tavarat autoon ja sitte vasta lapsen. mutta mä kyllä parkkeeraan aina niin ettei mun tarvi ostoskärryä kauas jättää vaan saan ihan auton viereen.
 
Tuossa ei ollu mitään unohdusta. Ihan normaali tilanne. Mistä tiedät oliko 3 vai 5??? He on voineet sopia, että leikkii lumikasassa hetken aikaa. Voi että mitä dorkia...

No onhan 3 ja 5vuotiaan välillä nyt aika iso ero! Ja aika huonosti sitten puhui jos viisi vuotias oli. Sillon, kun äiti huusi lastaan niin se lapsen vastaus oli semmosta "vauvaölinää" vielä eli ei ihan saanu selvää mitä huuteli.
 
[QUOTE="polle";23482556]No onhan 3 ja 5vuotiaan välillä nyt aika iso ero! Ja aika huonosti sitten puhui jos viisi vuotias oli. Sillon, kun äiti huusi lastaan niin se lapsen vastaus oli semmosta "vauvaölinää" vielä eli ei ihan saanu selvää mitä huuteli.[/QUOTE]

mun 5vuotias on 7vuotiaan kokoinen mutta puheesta uupuu vielä s ja r kirjaimet, joten lapsen ikää voi olla hyvinkin vaikea arvioida. kaverilla on 6vuotias , joka on tosi pikkuruinen, moni 3vuotiaskin on häntä pljon isompi, puhetta tulee kyllä tosi selvästi. lapsen ikää voi olla todella vaikea arvioida ulkopuolisen silmin
 
Minä kun olen tällainen hysteerikko, niin nostan aina lapsen ensin autoon, ettei vaan pääse kärryt kaatumaan sillä aikaa, kun nostelen ostoksia autoon. Mutta myönnän, että mietin aina, mitä kaikkea kauheaa voi pahimmassa tapauksessa sattua.
 
Ei sitä sentään nelikymppisetkään kaikki muistihäiriöitä sairasta :-D

Mulle ei vois käydä noin, sillä minä hysteerisesti pidän lapsen kädestä kiinni, kun olemme automaatilla. Varsinkin jos autoja kulkee lähellä.

Ja kolmevuotiaan kanssa ei kyllä voi "sopia että odottaa tai menee sisälle". Sitä vaan on vahdittava ja koko ajan.

Samaa mieltä. (Tuo sana "hysteerinen" taisi nyt saada huomion itse asialta.) :)
Mutta kyllä ihan jokaisessa paikassa esim. matkoilla, kaupungilla, parkkipaikoilla tai niiden läheisyydessä pidän lapsesta kiinni. Ja seuraan katseellani aina.
Kuvatussa tilanteessa pystyn asioimaan pankkiautomaatilla ilman että kadotan lapsen, edes hetkeksi. Minimoin selkeät vaaran mahdollisuudet. Mies on myös tarkka eikä hänen harkintakykynsä tai huomio herpaannu lapsesta.
 
mun 5vuotias on 7vuotiaan kokoinen mutta puheesta uupuu vielä s ja r kirjaimet, joten lapsen ikää voi olla hyvinkin vaikea arvioida. kaverilla on 6vuotias , joka on tosi pikkuruinen, moni 3vuotiaskin on häntä pljon isompi, puhetta tulee kyllä tosi selvästi. lapsen ikää voi olla todella vaikea arvioida ulkopuolisen silmin

Älä ny viitti :D Toi lapsi ei todellakaan ollu yli 3vuotias. Sillä oli vielä selkeää vauvan pyöreyttäkin olemassa. :D
 
[QUOTE="polle";23482556]No onhan 3 ja 5vuotiaan välillä nyt aika iso ero! Ja aika huonosti sitten puhui jos viisi vuotias oli. Sillon, kun äiti huusi lastaan niin se lapsen vastaus oli semmosta "vauvaölinää" vielä eli ei ihan saanu selvää mitä huuteli.[/QUOTE]

Mä en tunne yhtään kolmevuotiasta, jonka puhe olis "vauvaölinää".. Jos et tiedä varmaksi lapsen ikää, niin älä lähde arvailemaan.
 

Yhteistyössä