I
"Ilona"
Vieras
Jotain ihmeellistä.
Mä oon ollut sinkkuna jo vuosia. Ei vaan ole ketään sellaista tullut vastaan, jonka kanssa olisi voinut kuvitella jotain enemmän. Sitten kerran tylsyyden puuskassa loin itselleni profiilin eräälle deittipalstalle. Mun profiili oli täysin mitäänsanomaton ja tylsä, en ollut kertonut siinä itsestäni juuri mitään, kuvaakaan ei ollut. Loin sen profiilin vain selatakseni miesten profiileja, en siksi että kukaan ottaisi muhun yhteyttä. Itseasiassa mun tarkoituksena olikin se, ettei kukaan kiinnostuisi musta. Ajattelin, että jos löydän jonkun mielenkiintoisen, niin kerron sitten itsestäni enemmän. No, ketään kiinnostuksen herättävää ei löytynyt, joten unohdin koko sivuston.
Tässä yhtenä päivänä menin käymään katsomassa roskapostiosoitteeni sähköposteja. Käyn siellä todella harvoin, ehkä noin kerran kuussa jos sitäkään. Päivää aiemmin tuonne laatikkooni oli tullut viesti, että joku oli lähettänyt mulle viestiä deittisivuston kautta. Mä olin ihan kummissani, mikä profiili? Missä? Menin kuitenkin katsomaan, eikä mun odotukset todellakaan olleet korkealla. Hämmennyin vielä enemmän, kun saamani viesti olikin ihan fiksu ja asiallinen, ja miehen profiili huolella laadittu ja kuvallinenkin vielä
Vähemmän romanttisesti laitoin takaisin viestiä, tyyliin ootko nyt ihan varma että halusit just mulle viestisi osoittaa vai lähtikö se väärään osoitteeseen?
Mutta siis, tuosta se sitten alkoi. Kirjoiteltiin pitkiä viestejä, ja noin viikon kuluttua vaihdettiin numerot. Sen jälkeen ollaan joka ilta juteltu pitkiä monen tunnin maratonpuheluita, joista ei meinaa tulla loppua. Treffit piti olla joskus tulevaisuudessa, mutta nyt on käynyt niin että kumpikaan ei enää pysty odottamaan niin kauaa, vaan treffataan pikaisesti jo huomenna
Onhan mulla näitten vuosien aikana joskus aiemminkin ollut nettideittejä, mutta ei niistä yksikään ole ollut tämmöinen. En mä ole ollut kertaakaan näin innoissani
Että niin.. tämä kaikki tuntuu jotenkin erityiseltä, niin kovin monta pientä sattumaa, jotka yhdistää
Ja vaikka yritän mennä huomiselle treffeille ilman mitään odotuksia, niin ihan pakko on myöntää että aika suuriin mittasuhteisiin mun odotukset on kuin salaa kasvaneet. Me molemmat ollaan jo ihastuttu toisiimme, ja silti kumpikin hiukan pelkää että jotain menee pieleen.. ja kuitenkaan kumpikaan ei keksi mitä se "jotain" voisi olla, joka pystyisi rikkomaan tän kaiken.
Tää kaikki on ollut aivan ihanaa. Ihan parhaimpia päiviä pitkään aikaan mun elämässä. Huomenna sitten näkee, miten tässä käy. Joudunko keräilemään sirpaleita taas ja nielemään pettymyksen.. vai jatkuuko tosiaan kaikki yhtä taianomaisena kuin tähänkin saakka?
Joo, oli ihan pakko kertoa