Onko täällä joku joka uskaltaa myöntää että häntä harmittaa kun ei pysty ostaa lapsille sellaisia vaatteita kuin haluais

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja bullaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
B

bullaa

Vieras
Siis mietin vaan että onko se yleistäkin kun mulla on kaks kaveria, jotka aina kyttäilee puistossa toisten lasten vaatteita ja puhuu selän takana pahansuovasti niistä mammoista kenen lapsilla on jotain kalliita haalareita tms. Siis sillee "on tuoki kumma ku sen pitää aina ostaa tuota ja tuota merkkiä,eikö voi halvempi kelvata!" ihan niinku se jotenki ois heille kuuluva asia. Kumpiki mamma on usean lapsen kotimammoja ja elävät sossun tuilla. Kumpikaan ei oo ollu päivääkään töissä vaikka ovat 30vuotiaita, toisella ei oo ees koulutusta. Ovat selkeästi kateellisia niille joilla on raha-asiat paremmin hanskassa ja voivat ostaa lapselleen muutakin kuin sen kirppishaalarin. Siis ei muuta mutta mua on alkanu ärsyttää niiden seurassa oleminen kun en jaksais kuunnella niiden selostuksia siitä minkälaisen haalarin se naapurin mikko taas sai. Lisäksi ittelle on tullu sellanen anteeksi-että-en-elä-kuten-te-olo kun itselläni on raha-asiat kunnossa ja pystyn ostaa lapsilleni mitä haluan (tosin en siltikää osta mitään 150e haalareita, halvemmatki riittää). Joskus oon miettiny että mitähän ne minusta puhuu selän takana.

POhdin vaan että onko tällaisia mammoja paljonkin olemassa vai onko mulla vaan ollu huono tuuri?
 
Mulla on niin että pystyn ostamaan mutta kun luonto pistää vastaan, teini kun haluaa kaikenmaailman merkki huppareita (100-150e/kpl) ja niitä ei ihan yksi riitä, toisaalta jos en osta niin kiusataako?
Nyt on sitten puoliväli eli osa on noita "merkkejä" ja osa ei
 
[QUOTE="vieras";23391690]Mulla on niin että pystyn ostamaan mutta kun luonto pistää vastaan, teini kun haluaa kaikenmaailman merkki huppareita (100-150e/kpl) ja niitä ei ihan yksi riitä, toisaalta jos en osta niin kiusataako?
Nyt on sitten puoliväli eli osa on noita "merkkejä" ja osa ei[/QUOTE]

Mulla ei oo vielä teini-ikäisiä lapsia, mutta voin kuvitella itseni kun teini tulee pyytämään 150e huppariin rahaa. Taitaa käydä niin että sanon että läheppä lapsenvahdiksi tai nurmikkoa leikkaamaan ja tienaat puolet rahoista itse ja mä voin sitte antaa toisen puolen. Oon kyllä sen verran pihi etten tollasta summaa laittais johonki huppariin. Mutta toisaalta on myös hyvin kurjaa jos lasta aletaan kiusata siksi ettei hänellä sellasta hupparia ole.
 
siskollani oli nuorena sama ongelma kun halusi juuri tietyn merkkiset farkut yms...äitini ilmoitti että antaa vaatteisiin tämän ja tämän verran (esim 50e farkkuihin) ja itse saa likkaa maksaa erotuksen jos kalliimmat haluaa.. siskoni pesi/vahasi perheen autoja sisältä ja ulkoa,pesi mattoja yms..sai tietyn hinnan tietystä hommasta.säästi ja sai housunsa =)

mutta joo noita mammoja ikävä kyllä on...kyllä minuakin välillä pännii kun itsellä ei luonto(ei raha-asiat) anna periksi ostaa sita ah niin ihanaa minymon tms haalaria molemmille muksuille...
mutta sitten taas jos käyttäisin kaikki rahat ylihintaisiin vaatteisiin josta heti taas pieniä ei raha-asiat kunnossa olisikaan...mutta ei pänni niin paljon että puhuisin pahaa slän takana
 
Meidän 15 v haluaa ostaa käytännössä kaikki vaatteensa Seppälästä, missä huppari maksaa muistaakseni jotain 25 - 40 eur. Olen koittanut tarjota kalliimpiakin merkkejä, mutta ei kelpaa. Eli väitän, että ei-merkkivaatteissa kulkevia ei kiusata vaatteiden vuoksi. Muutenhan mun teini olisi omituinen masokisti...
 
Hirvee vuodatus jostain lasten vaatteista. Älä kuuntele muita, tee niin kuin itse haluat.

No on joo, mutta tuntuu että noi tyypit ei muusta osaa puhuakaan. Pitänee kai harventaa yhteydenpitoa nii ei tarvii kuunnella. Kun mua ei itteä jaksa kiinnostaa montako euroa naapurin muksun haalari maksoi eikä mua muutenkaa kiinnosta mitä niille on puettu. Mutta se on sellasta pakkokuuntelua jos seisot puistossa niiden kanssa. Ne taitaa muistaa ulkoa kaikkien kävijöiden lasten haalarimerkit ja hinnat... :O mietin vaan että miten katkera ja kateellinen pitää olla että jaksaa vaahdota niistä. Ehkä pitäis alkaa käydä jossain toisessa puistossa, vai onko joka puistossa tälläsiä?
 
[QUOTE="kesis";23391715]siskollani oli nuorena sama ongelma kun halusi juuri tietyn merkkiset farkut yms...äitini ilmoitti että antaa vaatteisiin tämän ja tämän verran (esim 50e farkkuihin) ja itse saa likkaa maksaa erotuksen jos kalliimmat haluaa.. siskoni pesi/vahasi perheen autoja sisältä ja ulkoa,pesi mattoja yms..sai tietyn hinnan tietystä hommasta.säästi ja sai housunsa =)

mutta joo noita mammoja ikävä kyllä on...kyllä minuakin välillä pännii kun itsellä ei luonto(ei raha-asiat) anna periksi ostaa sita ah niin ihanaa minymon tms haalaria molemmille muksuille...
mutta sitten taas jos käyttäisin kaikki rahat ylihintaisiin vaatteisiin josta heti taas pieniä ei raha-asiat kunnossa olisikaan...mutta ei pänni niin paljon että puhuisin pahaa slän takana[/QUOTE]

et oo kattonu ikinä oisko alessa noita minymoja? Sillä vaan kun ite ostan kyseisen merkkisiä ulkovaatteita ja niitä saa kohtuu hyvin alesta. Tämän talven alessa oli minymon haalarit 45 euroa hinnaltaa, se ei mun mielestä oo enää paha hinta ollenkaan. En toki tiedä sun hintahaitaria mikä on liikaa, mutta itse maksan mielihyvin vielä jonkun 45-60e jos on hyvä haalari. Merkistä en niin välitä, ostan kaikkea lassiesta ticketiin, mitä sattuu alerekistä löytyä ja missä sattuu olla kiva kuosi :)
 
Väittäisin, että alkaa olla vähän sinun mammakavereillasi puheenaiheet vähissä jos ehtii usean lapsen äitinä miettiä naapurin tenavan haalareita. Kai se sitten on niin, että jos on monta vuotta kotona lasten kanssa, ilman koulutusta tai suunnitelmia tulevaisuudelle niin puheenaiheet kiertää kehää. Asian vierestä myös hiukan, että jos muistelen omaa lapsuuttani niin missä rytkyissä sitä on kuljettu..paleltiinkin välillä mutta hengissä selvittiin. Vaatteista ei keskusteltu eikä vertailtu, ainakaan meillä päin. Nyt jokaisella lapsella täytyy olla väri väriin ulkovaatteet ja luonnollisesti sisävaatteet, jotka rimmaa keskenään. Lisäksi tietysti kenkien tulee istua kokonaisuuteen :) Niin ne ajat muuttuu, odotan kauhulla sitä ikää kun lapset ei enää suostu pukeutumaan äidin valitsemiin vaatteisiin.
 
Väittäisin, että alkaa olla vähän sinun mammakavereillasi puheenaiheet vähissä jos ehtii usean lapsen äitinä miettiä naapurin tenavan haalareita. Kai se sitten on niin, että jos on monta vuotta kotona lasten kanssa, ilman koulutusta tai suunnitelmia tulevaisuudelle niin puheenaiheet kiertää kehää. Asian vierestä myös hiukan, että jos muistelen omaa lapsuuttani niin missä rytkyissä sitä on kuljettu..paleltiinkin välillä mutta hengissä selvittiin. Vaatteista ei keskusteltu eikä vertailtu, ainakaan meillä päin. Nyt jokaisella lapsella täytyy olla väri väriin ulkovaatteet ja luonnollisesti sisävaatteet, jotka rimmaa keskenään. Lisäksi tietysti kenkien tulee istua kokonaisuuteen :) Niin ne ajat muuttuu, odotan kauhulla sitä ikää kun lapset ei enää suostu pukeutumaan äidin valitsemiin vaatteisiin.

Kun mä olin lapsi niin meillä oli peruskoulussa jo ekaluokilta sellasta että niitä kiusattiin ankarasti joilla oli päällä halpista tai isoveljen tai -siskon vanhoja vaatteita. :( Mulla esikoinen menee kouluun syksyllä ja oonkin miettiny että pitääkö alkaa kattoa mitä sille laittaa sinne päälle jos nykyään on samallaista (onko?) Ja tuota sävy sävyyn asiaakin oon miettiny: huusin keskimmäiselle ruskea-oranssin välikausihaalarin huutiksesta (tähti jonathan) ja serkun tytöltä se peri pinkin reimatecin keväthatun, nii pitääkö mun nyt sitte lähtee bongailemaan ruskeaa tai oranssia hattua kun ei noiden värit kyllä oikeen rimmaa toisiinsa :D kaiken kukkuraksi sen keväthanskat on punaiset ja kengät mustat. Nii tarviiks mun nyt sitte ostaa sille kaikki asusteet uusina, vaikka kotona olis uudenveroiset jo, kun ei värit soinnu yhteen?? TÄmä nyt ei kyllä liity tähän asiaan mutta tuli mieleen sun tekstistäs...
 
Minä ostan omille lapsilleni todella vähän vaatteita, etenkin pienimmille.
Sille on ihan järkevä syykin: Anopilla on jonkinasteinen vaatefetissi, varaa ja aikaa joten hän on oikeasti kiitollinen siitä kun saa ostaa.

Omaa ostotarvettani (jos sellainen tarve voi olla olemassa) saan sitten tyydyttää ostamalla lapsenlapsilleni (teinit hoitavat itse omat vaateostoksensa) enkä koe että erityisesti harmittaisi ettei pysty ostamaan kalliimpia kuin mitä pystyy.
Isommat kicksit saa oikeastaan hyvästä löydöstä kirpparilla kuin jostain merkkikuteesta, jonka hakemalla hakenut sen kuvaan tms ihastuttuaan.

Sen sijaan minua kyllä harmittaa pikkuisen oma hiipumiseni (lue: laiskiintumiseni) vuosien varrella mitä tulee käsitöihin. Kun isoimmat lapset olivat pieniä, talous oli paljon tiukemmilla kuin nykyään - ja useimmat vaatteet tein itse. Silloin sai oikeasti mieluisia ja taatusti persoonallisia. Ja niistä tuli jotenkin aivan toisella tapaa hyvä mielikin kuin ostetuista.

Täällä seuraan ajoittain noita käsityöketjuja aidon ihailevana ja tietyllä tavalla haikeasti "kateellisena"...
 
Ajatelkaahan miten afikassa ja muualla äidit pohtivat kuoleekohan oma lapsi ensiyönä kun ei ole ollut ruokaa viikkokausiin tarjota.
Tilan työntekijä yrittää varastaa perheelleen muutaman tilan tuotteen pitääkseen perheen hengissä ja kiinnijäädessään koko perhe tapetaan.
Että miettikää vaan toisten miettimisiä ja vaatteiden kalleutta. Olkaa tyytyväisiä, että on edes vaatteet kun kaikilla lapsilla ei ole vaatteita eikä ruokaa ja toiset lapset valmistavat sinunkin lapsesi vaatteet ja sinun lapsesi syö toisen lapsen ruuan ja kuolee nälkään!
 
Tällä hetkellä pystyisin ostamaan vaatteet uutena kaikki, ja suunnilleen sitä merkkiä mitä haluaisin jos nyt kalleimmat burberryt jne jätetään laskuista. En kuitenkaan raaski ostaa, joskus se vähän harmittaa. Ei siis varsinaisesti ole rahat niin finaalissa, mutta rahaa menee meillä muihin asioihin. Valitsemalla toisin voisin siis ostaa ne lastenvaatteet.

Eli joskus katson kyllä kateellisena jotain superkivaa vaatetta, mutta en niin paljon että tarttis mennä haukkumaan selän takana. Lähinnä miehen kanssa ihmetellään, kun ollaan suht hyväpalkkaisia että mistä näillä ihmisillä riittää rahaa kaikkeen siihen mitä ostavat. Monesti kun kyseessä ei ole edes työssäkäyvät äidit, mitkä ostaa niitä kalliita vaatteita. Ehkä heillä on sitten vielä asuntolainaa tai elämisessä tingitty jostain muusta.

Arvostan enemmän sitä että voin matkustella, taloudellista riippumattomuutta, monia muita juttuja, kuin merkkilastenvaatteita. Aikani ei kuitenkaan riitä siihen että ostaisin kaiken kirpparilta käytettynä, joten meillä on paljon uusia ei-niin-kalliita lastenvaatteita.
 
Mä olen kotoisin maalta, että meillä ei silloin aikanaan kiusattu ketään vaatteiden vuoksi. Ja voi luoja jos kiusataan siksi, että kuljetaan siskon vanhoissa vaatteissa. Minkälainen maailma me ollaan oikein luotu? Eihän lapsi sitä itse keksi vaan kasvaa tiettyyn ilmapiriin kotona. Itse tykkään tästä kierrätysajatuksesta. Ihan vaan siksi, että haluaisin elää hieman ekologisemmin. Lisäksi pyrin siihen, ettei vaatteilla tai ylipäätään tavaran paljoudella ei olisi minun elämässäni kovasti merkitystä. Toivottavasti onnistun kasvattamaan lapseni niin, että hekin innostuisivat äidin halusta "pelastaa maailmaa" käyttämällä kierrätysvaatteita. Se, että kaiken pitää olla uutta on markkinavoimien luoma mielikuva. Helppoahan tätä vastaan ei ole taistella, kun kaupat pursuaa ihanuuksia ja joka vuodenaikana sisutuslehdet jne. luovat mielikuvaa siitä, mitä uutta taas pitäisi olla, että olisi onnellinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ettekö ymmärrä?;23391835:
Ajatelkaahan miten afikassa ja muualla äidit pohtivat kuoleekohan oma lapsi ensiyönä kun ei ole ollut ruokaa viikkokausiin tarjota.
Tilan työntekijä yrittää varastaa perheelleen muutaman tilan tuotteen pitääkseen perheen hengissä ja kiinnijäädessään koko perhe tapetaan.
Että miettikää vaan toisten miettimisiä ja vaatteiden kalleutta. Olkaa tyytyväisiä, että on edes vaatteet kun kaikilla lapsilla ei ole vaatteita eikä ruokaa ja toiset lapset valmistavat sinunkin lapsesi vaatteet ja sinun lapsesi syö toisen lapsen ruuan ja kuolee nälkään!

On se osaksi näinkin, toisaalta auttaako se että jätän ostamatta tavaroita JOS en siis laita kaikkia säästyneitä rahoja hyväntekeväisyyteen. Mikäli jätän ne "afrikkalaisen tilan" tuotteet kokonaan ostamatta, heillä ei ole sitäkään vähää.

Olen samaa mieltä siitä että ympäristöongelmien takia länsimainen jatkuva kulutuksen kasvatus pitäisi saada loppumaan. Katsoiko kukaan teistä ykkösdokumenttia: "Hehkulamppuhuijaus"? Löytyy vielä pari päivää Ylen areenasta. Siinä kerrotaan miten tuotteiden elinkaarta tarkoituksella lyhennetään, että ostaisimme aina vain uusia tuotteita ja ne vanhat heitettäisiin pois.

Länsimaisen tasoiseen kulutukseen ei maapallolla riitä resurssit, kun Kiina ja Afrikka haluavat saman elintason kuin meillä nyt.
 
[QUOTE="vieras";23391863]On se osaksi näinkin, toisaalta auttaako se että jätän ostamatta tavaroita JOS en siis laita kaikkia säästyneitä rahoja hyväntekeväisyyteen. Mikäli jätän ne "afrikkalaisen tilan" tuotteet kokonaan ostamatta, heillä ei ole sitäkään vähää.

Olen samaa mieltä siitä että ympäristöongelmien takia länsimainen jatkuva kulutuksen kasvatus pitäisi saada loppumaan. Katsoiko kukaan teistä ykkösdokumenttia: "Hehkulamppuhuijaus"? Löytyy vielä pari päivää Ylen areenasta. Siinä kerrotaan miten tuotteiden elinkaarta tarkoituksella lyhennetään, että ostaisimme aina vain uusia tuotteita ja ne vanhat heitettäisiin pois.

Länsimaisen tasoiseen kulutukseen ei maapallolla riitä resurssit, kun Kiina ja Afrikka haluavat saman elintason kuin meillä nyt.[/QUOTE]


Me voimme tiputtaa omaa elintasoamme ja luopua kaikesta turhasta myös.
Tuotteiden elinkaaren lyhentäminen tarkoituksella on ollut itsellä tiedossa jo kymmenisen vuotta ja todellakin lamppuihin saadaan "piilotettua" elohopeaa, joka taas on ympäristömyrkky pahimmasta päästä. Suljettu myrkkyjen kierto alkaa olla todellisuuutta länsimaissa. Ja köyhät ihmiset tekevät likaisen työn puolemme. Me kulutamme ja toiset mahdollistavat sen.

Kaikkea ei tarvitse ostaa vaan riittää kun on ruokaa, lämmintä/katto pään pä'ällä ja rakkautta!
 
No tavallaan harmittaa, koska haluaisin ostaa lähinnä kunnon ulkovaatteet mitkä kestää sään kuin sään ja kyllä, ne maksaa... mut en mä harmittele minkään merkin takia tai sen takia että sais naapureille näyttää. Ja onhan noi kaikki esim. Metsolassa myytävät vaatteet ihan ihania ja arvokkaita. Kyllä mä niitä ostaisin jos olis varaa
 
Lasten ulkovaatteisiin raskin laittaa rahaa mut en osta lapsille mitään paitoja tai housuja jotka maksaa yli 30e ja enempi ostan vanhemmalle lapselle uusia kun on nuorempi sisarus joka voi myös niitä sit käyttää.
 
Kyllä mua harmittaa, ettei ole aina rahaa ostaa lapselle sitä mitä haluaisin. Viimeksi päädyin alen ReimaTeciin kun mieili teki normihintaista Ticketiä. Kumpparit on rumat kaverin lapsen vanhat.

MUTTA: A) olen todella iloinen niistä vaatteista, joita saadaan lahjaksi ja B) En ikinä vingu siitä mitä muilla on, tai arvostele vanhempia sen mukaan.

JA: mua myös ketuttaa se, että joku voi olla 30v ja olla tekemättä päivääkään duunia. Ollaan koulutettu keskiluokkainen pariskunta asuntolainoinemme, vakuutuksinemme ja "elitisisine" harrastuksinemme. Eli rahaa ikään kuin on, mutta sitä myös palaa.

Ja kyllä, maailmassa ja myös mun elämässä on suurempia murheita kuin harmitella sitä, että merkkilappu puuttuu, mutta valehtelisin jos sanoisin ettei ole käynyt mielessä. Pieni asia, mutta ostaisin kalliimpaa jos voisin.
 
Musta on kiva että lapsi saa itse valita vaatteensa. Vanhempana voi tietysti ohjata oikean hintaiseen kauppaan. Ei vaatteita vanhempia varten osteta. Saatika että niiden pitäis olla brassailun väline. En tunne ketään jola arvostelis esim hinnan perusteella Lastenvaatteita. Aikuisten vaatteitakin lähinnä ulkonäön.
 
En mä aina pysty ostaa kaikkea vaatetta mitä lapsille haluisin. Toisaalta mulla tulee luonnekkin jossain vastaan, enkä viitsi maksaa jotain summaa vaikka varaa olisikin. Silti mua ei kyllä kiinnosta mitä muiden lapsilla on päällä. Mulla ei ole kyllä mitään tietoa minkä merkkisiä haalareita edes mun parhaiden ystävien lapsilla on. Meillä on neljä lasta ja olen kyllä tiedostanut, että jostain pitää tinkiä, enkä näe mitään järkeä kadehtimisessa. Tämä on meidän elämän. Mun mielestä on naurettavaa, että pitää arvostella kuinka kallista tai halpaa ostaa. Samahan tuo nyt on.
 
Välillä kyllä harmittaa, ettei koskaan voi ostaa lapselle (eikä itsellekkään) sitä vaatetta tai tavaraa, jonka todella haluaisi vaan aina täytyy tyytyä halvimpaan. Toisaalta olen myös hyvin kulutusvastainen ihminen ja ostaisin kyllä mielelläni kaikki vaatteet yms kirpparilta, jos ei täällä päin Suomen maata olisi kirpparit täynnä ylihinnoiteltua rääsyä. Kammottaa tämä nykyinen meininki, että kokoajan vaan ostetaan uutta ja uutta. Hirvetätä miettiä, että on paljon sellaisia ihmisiä, joille ainoa rentoutumiskeino ja ilonaihe on shoppailu.

En ole kuitenkaan kenelleekkään kateellinen mistään vaatteesta, saatan kyllä miettiä että jollakulla on kiva takki tai tyyli ja olisipa itselläni/lapsellanikin sellainen. En kuitenkaan välitä merkeistä mitään.
 

Yhteistyössä