Ekassa harjoittelupaikassa minua käytettiin hyväksi eli olin ilmainen työntekijä ettei työnantajan tarvinnut hankkia uutta työntekijää ja sen mie olen tajunnut vasta myöhemmin. Esim oli aina lauantaina töitä, eikä siellä sitten ollut muita kuin tämä paikanomistaja töissä minun lisäksi. Olin silloin vielä nuori ja luotin ihmisiin liikaa. Toisesta harjoittelupaikasta sain ensin extran töitä ja lopuksi vakinaistettiin. Siellä siihen asti töissä, kunnes tuli muutto toisella paikkakunnalle.
Mie aloitin vasta uudessa harjoittelupaikassa ja pidän työstä ja paikasta. Harmi, kun en sieltä voi saada töitä, koska vaaditaan koulutus. Mutta eka päivänä sain kuulla kommentin, että toinen lähtee ja toinen tulee tilalle. Eli joku oli juuri lopettanut ennen kuin mie tulin. Jäi vähän paha maku suuhun, koska hänellä joka sanoi tuon on sen alan koulutus, mutta hän ei saanut muuta kuin sijaisuuksia. Tuli vähän sellainen olo, että vien toisen työt. Ja sitten teen asioita paljon itsenäisesti ja minulla vastuulla yksi puhelin johon minun pitää vastata. On vähän sellainen olo, että olen ihan täysin ilmainen työntekijä, koska eihän minun pitäisi olla yksin vastuusta mistään, vaan siinä pitäisi olla myös vakituinen työntekijä tekemissä niitä asioita. No, olen sen 3 kuukautta siellä ja toivon saavani tässä välissä sitten muita töitä. Harmittaa, koska haaveilin uran vaihdoista, mutta ilman koulutusta tätä työtä ei saa, eikä yhtään tee mieli enää lähteä opiskelemaan, ainakaan opintotuella. Otan tämän harjoittelun työkokemuksena ja olenpa tehnyt edes jotain työttömyyden aikana, enkä vain istunut kotona päivät.
Minullekin sanottiin, että kannattaisi mennä johonkin oman alan työnpaikkaan harjoitteluun, että saisin jalan oven väliin, mutta ilmaisena työntekijänä ei tee mieli olla, kun on tottunut saamaan kunnon palkkaa työstä. Vaikka sillä tavalla ehkä joku palkkaisikin, mutta todennäköisesti ei tai saisin vain noita extran töitä.