<3 <3 MARRASKUUN massukat 2011 <3 <3

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Uusille onnittelut ja tervetulotoivotukset!

Karoliina87 Koitas olla miettimättä kaikkein pahinta! Tiedetään.. itsekin panikoin täällä viikko sitten tuon verenvuodon takia.. Näyttää kuitenkin siltä, että taidan olla hyvä esimerkki, koska raskaus jatkunee =) sillä..
..sitä saa mitä tilaa.. pahoinvointia Nyt olen sitten yrjöillyt töissäkin ja mahassa velloo lähes jatkuvasti ja sitten kun jotain syö, niin tuntuu että maha turpoaa kunnon rummuksi ja on ihan liian täysinäinen olo koko päivän eikä tee mieli syödä mitään.Kummallista.. Jospa ottais taas vaikka mehukeittoa vähän, että sais tuon yrjötyksen pois.

Valvoin taas lähestulkoon koko viime yön.. Tämä raskaus on aiheuttanut mulle unettomuutta. Heräilen vähän väliä ja kestää tosi kauan, että saa unen päästä kiinni. Aamusin oonkin sitten ihan puhki ja poikki. Tässä vähän kadehdin esikoisen odottajia, sillä te saatte levätä silloin kun siltä tuntuu.. Oi sitä autuutta!

Palailenpa taas vähän töihin, mustikkakeiton kera.

Nojanda ja Pieni 5+3

Ps. Ai niin, se perjantain neuvolareissu. Terkka päättikin ottaa mut kunnon haastatteluun, otettiin verenpaineet ja pissasta heti sokrut ja proteiinit. Miinusta kumpikin. Verenpaine olikin sitten pompsahtanut ihan uusille (ja korkeille lukemille). Täytyy vähän seurailla. Ultrasta se sanoi sen verran, että "sovitaan, että kun soitat sitä ultraa niin sanot vain koska viimeset kuukautiset on olleet, etkä yhtään sano että viikkoja on oikeesti paljon vähempi. Pääset sitten nopeammin ultraan. Kun itse tiedät että viikkoja on oikeesti vähemmän, niin et sano mitään kun sinut pyydetään sitten kontrolliultraan sikiön pienuuden takia". Eri kiva terkka =) .Eli toisin sanoen ei tarvi mennä yksityiselle varhaisultraan vaan saan sen toisen ultran poliklinikkamaksulla, ei paha.. Kyllä se muuten nauro myös mun salapoliisityölle ovulaation ja hedelmöittymispäivän ja lasketun ajan laskujen kanssa

 

Varovasti ilmottaudun mukaan! Plussa tuli tänään ensi yrittämällä ja laskettu aika olisi 11.11. Olen 28-vuotias. Kolmatta siis odotellaan ja sairaalana olisi HYS. Kovasti toivottu on tämä plussa ja varovaisesti onnesta sekaisin ollaan :heart:

 

Terve kaikki Marraskuun 2011 odottajat!

On ollut ihana lukea kokemuksistanne ja saada ns. "vertaistukea". Kiitokset siitä! En ole ihan kaikkia kerennyt lukemaan kun tekstejä tulee melkoisella vauhdlla. Mutta suurimman osan kuitenkin. Liittyisin tässä varovaisesti seuraanne. Eli ikä on 31 v. kakkonen tulossa, LA 3.11 ja synnytyssairaala MKS.

Plussasin heti pari päivää sen jälkeen kun ei kuukautisia kuulunut. Epätodellista juu, mutta kovin odotettua. Esikoinen, tyttö, joka täyttää toukokuussa kolme ei muusta puhukaan kun pikkuvauvasta. Emme ole hänelle vielä kertonut tästä uudesta tulokkaasta kun tieto levisi sitten heti. Uskon kuitenkin että hän jotenkin aistii sen että ei ole kohta enää äidin pikkuvauva. Koko ajan melkoista mamoilua - sylissä pitäisi olla ja päiväkotiin meinaa olla vaikeuksia jäädä vaikka aikaisemmin ei tälläistä ollut ikinä.

Raskausoireista - nyt ei ole oikeastaan mitään muuta kun paleilua. Rinnat on hieman isommat ja väsyttää melko nopeasti. Silloin kun olisi pitänyt olla kuukautiset oli kyllä oireita vaikka muille jakaa - alavatsan nipistelyä, pahoinvointia ja jotenkin sellainen "unessa olo" koko ajan. Esikoisen kanssa ei ollut mitään muuta oireita koko raskauden aikana kun rintojen arkuus ja isompi koko.

Itelläni on neuvola rv 8-lla. Soitin heti testin jälkeen ja sain ajan. En ole ajatellut varhaisultraa. En edes tiedä miten ja milloin täällä on mitäkin kun esikoisen kanssa asuin raskausajan vielä muualla paikkakunnalla.

Muistan että ensimmäisen raskauden aikana pelotti todella paljon ihan kaikki. Synnytyskin. Sain lohtua kuitenkin siitä kun ajattelin että naiset kautta aikojen on ollut raskaana ja synnyttänyt. Nykyisin on lääketiede kehittynyt ja synnyttäjä ei ikinä ole yksin. Luottavaisin mielin. Uskon myös siihen että jos vaikka raskaus meneekin kesken niin siihenkin on joku syy. Kuullostaa todella julmalle, mutta luontohan pitää aina huolen siitä että vahvat ja terveet selviytyvät. Toki kamalaahan se olisi, mutta silti jaksan ajatella näin. Sen vuoksi en myöskään mitään ekstra-ultroja yms. meinaa ottaa koska eihän se oikeastaan mitään auta. Toki omaa mielenrauhaa antaa juu. Sen mukaan siis mennään mikä on se "yleinen" ohje.

Kertomisesta - anoppini arvasi heti kun oltiin plussattu. Asiasta ollut puhetta ja anoppi on minulle todella läheinen ja tärkeä. Eli miehen suku siis tietää. Oma sukuni on kaukana ja ainoastaan yhdelle läheiselle serkulle olen kertonut. Mieli tekisi huutaa. Mutta ajateltiin vielä odottaa kuitenkin jonkinverran.

Tulipahan nyt sepusteluta! Mukavaa maanantaita kaikille! Ja vaikka en aina välttämättä ehdi kirjoitella niin lukemassa käyn senkin edestä!

 

Heippa hei!

Mahtuisikohan tänne vielä mukaan..
Viime yönä on plussattu ja marraskuun puolenvälin tienoille kai sitten la menisi.
Huhhuh, kyllä jännää vaikka aivan suunnattoman onnellinen olen. Meillä on jätetty minipillerit pois tammikuun puolessavälissä, joten tosi nopeasti plussattiin. En kuvitellut sen olevan näin nopeaa.

Itse täytän lokakuussa 23 ja mies on kahdeksan vuotta vanhempi. Kyseessä on ihka ensimmäinen lapsi. Naimisiin on menty viime syksynä ja oma koti löytyy Tampereen rajalta Kangasalan puolelta. Pitänee siis selvittää, mihin sitä pistävät sitten h-hetken tullen synnyttämään..

Mukava lukea teidän kaikkien tarinoita ja kokemuksia. Itse olen vielä vähän asiasta sekaisin, mutta koittaisin aktiivisestikin keikkua täällä juttelemassa ja erityisesti mahdollisesti lähistöltä muita odottavia ja äitejä etsin.

 

Hei!

Kiva taas uusia mukaan, tervetuloa! Ite kans olen tähän asti ihmetelly oireettomuutta mutta tänään aamulla kyllä etoi ja on kokoajan sellanen tunne, kuin mahatautia ois liikkeellä, velloo ja turvottaa Kyllä pelotti tuo eilinen pari vaaleanpunasta tippaa, mutta siihen se jäiki ei oo mitää tullu sitten.. jospa se oli tuosta "petipuuhista" johtuvaa kun limakalvot on herkät tms.

Nojanda Kiitos neuvosta ja lepyttelystä, ehkä se itelläki oli turha hälytys niinku sulla :heart:
Nyt pitää vaan toivoa että olis äkkiä se ultra.

Tää on nyt tyhmä kysymys,mutta kun on ensikäynti neuvolassa (ultra erikseen synnytyssairaalassa vkolla 12) niin eihän ne siellä neuvolassa nää millään laitteella , onko kaikki kunnossa? Eli jos huoli on suuri, onko tuolla mitään tallessa, se ois vissiin mentävä alkuraskauden ultraan? lähemmäs 100e maksaa täällä päin nuo.. :/

 

Tervetuloa ja onnitelut kaikille uusille!!

Kyllä menee pino kovaa vauhtia vaikka ihan alussa ollaan, en ehdi tänne hirveen usein kirjotella tuon esikoisen takia ja töissäkin pitäisi käydä sekä järjestää häät 3:n kuukauden päästä mutta pyrin lukeen kaikki viestit ja vastaileenjos on tietoa tai kokemusta jostain asiasta.

karoliina ei sielä neuvolassa ole mitään millä tarkistaa, jollei heillä ultraa ole, mitä harvemmin neuvoloissa on. sydänäänet kuulee aikasintaan 8-9 viikolla että sillon ehkä, mutta siitä voi tulla isompi paniikki jos ei kuulukkaan koska välttis ei kuule kun vasta 12 viikolla.

alkuraskauden ultrasta onhan se ns. turhaa mutta ihan sen takia menen kun pitäis suunnitella just niitä häitä yms. ja menee asiat uusiksi jos tämä raskaus jatkuu/ ei jatku. ultra on viikon päästä enkä millään jaksais odottaa jotenkin luottavainen olo kun oireita on samanlailla kun esikoisen kanssa ja niissä keskeytyneissä ei ollut oikeestaan mitään.

mulla on tää viikko lomaa ja kaikki päivät buukattu ihan täyteen, onneks mulla ei ole vielä pahaa väsymystä. varmaan silloin pahinta kun mies lähtee viikoks norjaan kalaan :kieh:

kuinkas teidän esikoisett/nuorimmaiset nukkuu, käy potalla yms..? meillä on aina nukuttu huonosti ja pottailu ihan alkutekijöissään että hankalaks menee...

JJ-t ja kakkone 5+4

 

sitä vielä piti kirjotttaa että mies tuskaili eilen kun pyörin netissä, että "taasko se alkaa tuo keskustelupalstoilla pyöriinen??" ennen esikoista ja odotusaikana nimittäin jatkuvasti kaksplussa esillä, mutta tuskin nyt. ihanaa odottaa keväällä ja kesällä että saa olla ulkona, mutta loppuraskus kuitenkin jo syksyä niin ei tarvi kuumassa tuskailla jättimahan kanssa

ja kahvinjuonnista juon ihan tajuttomasti kahvia yleensä. aamulla 3-4 kuppia töissä 5-6 kuppia ja ehkä vielä töiden jälkeen jos johkin kylään/kerhoon menee. kuten edellisessä raskaudessa, myös tässä kahvi ei maistu. silti oon keittänyt aamulla kahvit ja juonut pari kuppia toisin sanoen pitänyt kuppia kädessä ja hörppinyt muutaman minihörpyn ja loput viemäriin. siinä saa sen kahvin juonnin fiiliksen, vaikkei sitä oikeestaan yhtään juo ja se maistuuihan kamalalta

 

Tännehän tupsahtaa lisää porukkaa, kiva juttu ja tervetuloa mukaan

Nyt se sitten alkoi, nimittäin pahoinvointi, yäk! Tämän päivän on saanut yökkäillä ahkerasti, mutta oksennusta ei ole vielä tullut. Mutta jos raskaus menee samalla kaavalla edellisten kanssa, niin kohta sitä oksennetaan 24/7. Sitten pitää mahdollisimman huomaamattomasti oksentaa, koska jos esikoinen näkee, niin sehän kailoittaa kaikille, että meidän äiti oksentaa

Liikunnasta haluaisin kysellä, miten rajua liikuntaa uskaltaa harrastaa vai ihan oman voinnin mukaanko mennään? Edellisten raskauksien aikan en harrastanut juuri muuta kuin kävelyä, mutta nyt minulla on kuntosalikortti, johon kuuluu myös esim. spinning tunteja, zumbaa, ja kaiken maailman jumppajuttuja, joten en oikein tiedä miten uskaltaa liikkua, voiko esim. vatsalihaksia harjoitella samaan malliin? Nyt olen käynyt zumbassa ja spinningissä. Tyhmiä kysymyksiä näin kolmatta lasta odottavalta äidiltä Itse painoin esikkoa odottaessa alussa 63kg ja raskaus toi 10kg, joista melkein kaikki jäi sairaalaan, toisen lapsen odotusaikana paino oli alussa 64-65kg ja raskaus toi samat 10kg ja nekin melkein lähti. Nyt kuitenkin on tullut herkuteltua liikaa ja vaaka taitaa näyttää 66-67kg, joten haluaisin pitää painon suht kurissa raskauden ajan ja liikkua, ettei tulis hirveesti ylimääräistä.

JJ-t taisi kysellä lasten nukkumisesta ja pottailusta. Meillä on lapset aina nukkuneet mahdottoman hyvin, eivät koskaan ole olleet mitään yöhuutajia tai aamukukkujia. Viikonloppuisin saatetaan nukkua vaikka 10 asti. Omassa huoneessa nukkuvat ja aika aikasessa vaiheessaa olen muksut laittanut omaan huoneeseen, niin ovat nukkuneet siellä tosi hyvin. Pottailu on aloitettu 6kk-8kk ikäisenä, esikoinen oli 1v8kk kun teki kakat aina vaan potalle, mutta pissit meni vielä vaippaan. Päivävaippa otettiin pois käytöstä vasta 2v8kk ikäisenä ja yövaippaa on vieläkin pakko pitää, koska muuten sänky kastuisi joka yö, poika siis 3,5v. Kakkonen pottailee myös päivittäin hyvin vaihtelevalla menestyksellä, välillä sanoo kun kakka tai pissi tulee, mutta vaipat siis käytössä, ja ikää on 1v9kk. En ota mitään stressiä asiasta, jokainen oppii aikanaan. Ajattelin tuon nuorimmaisen kyllä opettaa kesän aikana kuivaksi, kesällähän se on paljon helpompaa.

Millaisia kokemuksia teillä on aikaisemmista synnytyksistä, siis teillä joilla on jo lapsia? Onko jäänyt hyvät muistot vai traumoja?
Meillä esikoinen käynnistettiin rv 40+3 ja oli mielestäni helppo synnytys, paljon helpompi mitä oli koskaan kuvitellut. Supistukset tais alkaa joskus illalla 22 aikaan, salissa oltiin pari tuntia ja vauva syntyi aamuyöllä 4 aikaan, eli ei ollut mikään kauheen pitkä synnytys vaikka ensisynnyttäjä olinkin. Otin epiduraalipuudutuksen. Toinen lapsi käynnistettiin rv 38 ja se olikin täysin luomu synnytys ja ihanan helppo ja nopea. Supistukset alkoi myöhään illalla ja kätilö sanoi, että ei tämä synny vielä kohta huomenna, tokasin että varmasti syntyy jos samalla lailla menee kun esikoinen. Kahden jälkeen yöllä meni lapsivedet ja viiden jälkeen pyysin kätilöä huoneeseen tsekkaamaan tilanteen, kätilö tokaisi, että nyt synnyttämään Olin siis täysin auki. Soitin miehelle vähän ennen puoli kuutta aamulla, että alahan tulla ja vauva syntyi viittä vaille kuusi, eli ei siinä pitkään mennyt. Minulle on jäänyt tosi kivat muistot ja toivon, että tämä kolmaskin synnytys menisi yhtä mallikkaasti ja helposti

 

Hei!

Haluaisin liittyä mukaan tänne eli plussasin viime viikolla ja laskettu aika ois sitteen 18.11 Esikoista odottelen siis ja jännittää ja pelottaa todella paljon, mutta päivä kerrallaan. Neuvolaan ois aika 12.4 jo varattuna Sairaalana on näillä näkymin Jorvin sairaala
Ainiin ja olen 20-vuotias.

Sitten mulla ois tällanen tosi "tyhmä" kysymys, mutta lasketaanko raskausviikot kuukautisten alkamispäivästä, vaikka kierto olisikin vähän pidempi? :/ Kun oon nyt ihan sekasin kun itse laskin, että kierron mukaan ois rv 4+3, mut neuvolatäti sanoi, että ois 5+1.

 

Tervetuloa, VMR, HelenElisa, Naive88, Kumikvatti!

Kumikvatti, mun mielestä raskausviikot lasketaan edellisten kuukautisten alkamispäivästä. Nettilaskureissahan voi laittaa myös sen oman kk kierron pituuden esim. 30 päivää niin LA on enempi suuntaa antava. Neuvolassa monesti ei kysytä kierron pituutta vaan oletetaan sen olevan 28 päivää. Mulla itsellä on kierron pituus yleensä 32 päivää, joten melkoisesti LA heittää jos laskeekin sen tuon 28 päivän mukaan.

Kristalli kyseli edellisistä synnytyksistä. Mulla meni esikoisesta vedet spontaanisti kotona yöllä, rv 38+0. Siitä ambulanssilla sairaalaan, vaikka supistuksia ei ollut yhtään. Sairaalalla makoilin sitten yön ja seuraavan päivän eikä juuri mitään tapahtunut. Sitten seuraavana yönä rv 38+1 rupesi tapahtumaan. Mulle annettiin oxaminia pari tablettia ja panadolia, että vähän jouduttavat synnytystä. Oxaminista meni ihan pää pyörälle, mikä ei kyllä ollut kiva juttu. Yöllä pääsin sitten synnytyssaliin ja sain epiduraalin. Supistuksiakin siis oli ruvennut tulemaan, vaikkei mitään hirveän kipeitä ollut. Aamulla puoli kasin tienoilla syntyi poika alateitse, pistein 7-8-9. :heart: Synnytyksen kesto oli vain 5 ½ tuntia, vaikka tuntui todellakin paaaaljon pidemmältä kun sen verran aikaisin olin sairaalalla jo. Traumoja ei jäänyt ollenkaan. Suhteellisen helppo ja kivuton synnytys oli. Toivottavasti tämä toinen on yhtä helppo jos synnytykseen asti päästään.

 

Sitten mulla ois tällanen tosi "tyhmä" kysymys, mutta lasketaanko raskausviikot kuukautisten alkamispäivästä, vaikka kierto olisikin vähän pidempi? :/ Kun oon nyt ihan sekasin kun itse laskin, että kierron mukaan ois rv 4+3, mut neuvolatäti sanoi, että ois 5+1.

Joo, raskaus katsotaan alkaneeksi kuukautisten alkamispäivästä. Siksi tulee suuremmat viikot ja helpottaa sitten laskemistakin.

 

Hei!

Pohjois-Savosta ilmoittaudutaan mukaa marraskuun odottajiin.
Laskurin mukaan La olisi 11.11. Neuvola aikaa en ole vielä varannut.
Meille on tulossa 4:s lapsi. Tätä raskautta ennen on ollut keskenmeno viikolla 16.
Minun ikä on 36, täytän ennen lapsen syntymää 37-v. Synnytyssairaala tulee olemaan KYS.
Muut synnytykset minulla on ollut naistenklikalla.
Mukavaa odotusta kaikille!

 

Tervetuloa kaikille uusille :wave:

Itse en viikonloppuna jaksanut kirjotella, lueskelin juttuja, mutta olin laiska Muutenkin ollut nyt ihan älytön väsy ja esimerkiksi kauppaan menokin ihan työn ja tuskan takana ollut Menkkamaiset kivut nyt vaivaa oikeastaan läpi päivän kun ennen oli illalla ja yöllä eniten kipuilua.
Huomenna soitan neuvolaan ja varaan ajan, jospa sen nyt suostuisivat antamaan kun huomenna rv 7

Karoliina87 kyseli neuvolassa ultrauksen mahdollisuudesta. Meillä täällä neuvolassa on vanha ultrauslaite, jolla ultraavat ekalla käynnillä eli alkuraskauden ultraan ei tarvitse mennä- Kannattaa siis varmistaa omasta neuvolasta =)

Kamala pahoinvointi vaan kasvaa. Muutaman päivän oksensin aamulla kerran tai kaksi. Nyt sitten eilen ja tänään pitkin päivää nousee ruoka ylös. Ei mukavaa kun kamala nälkä sitten ympäri päivän kun mikään ei pysy sisällä : / Tämän johdosta kahvikin tippunut 2-3 kupillisesta päivässä puolikkaaseen kuppiin, juuri ja juuri sen verran saa alas.

 

Hellurei ja tervetuloa uusille mukaan :heart: ja isot siot onnittelut tietenki!!!

Mulle on tullu nyt parin viime päivän aikana kauhee olo, että oonko oikeesti ollenkaan raskaana kun kaikilla muilla on pahoinvointia ym, ym ja mulla ei oikeestaan oo kun rinnat kasvanu ja kipeet. Välillä paleltaa ja väsyttää, mutta siinä aika lailla kaikki...?? Ärsyttävää! Haluaisin oikeen kans oksentaa kunnolla että tietäsin tän olevan totta!

Liikunnasta mulla on kans kuntosalille ja jumppiin kortti. Plussauksen jälkeen en enää bodypumppiin oo uskaltanu mennä ku se on niitten painojen kans repimistä... Lenkkeilyä ja jotain muokkausta oon uskaltanu harrastaa. Ja uinti on kans tosi hyvä.

Mää ajattelin nyt sit varata huomenna sen varhaisultran. Millä viikolla te ootte sinne menossa? Mulla on nyt menossa 5+3, ni jos ottasin sen vaikka ens viikon lopulle, jollon olis jo melkein 7. rv, niin eks se sillon olis jo ihan hyvä aika..??

Mutta ei muuta kun hyvät voinnit mammakavereille!!

 

Kiitoksia kaikille onnitteluista ja Diinullelistauksesta. Ja onnittelut myös kaikille muille raskautumisen johdosta! =) Tänään varattiin sitten neuvola. Oli kyllä niin ihanaa kertoa, jollekin olevansa raskaana(vaikka se olikin vain neuvolan täti) ja iloita raskaudesta=)Sain neuvolan kuukauden päähän. Mutta kuukausi toisaalta menee nopeesti.
Päätettiin olla kertomatta muille raskaudesta vielä, paitsi mun ja miehen perheelle ollaan kerrottu. Salailu on kyllä niin tylsää. Tykkään pitää tyköistuvia vaatteita ja vähän töissä pelottaa, koska ihmiset rupee miettimään, mun mahan kasvua. Mulla nyt jo siis maha on turvonnut aika palloksi. Toisaalta haluaisin kertoa työkavereille heti, mut toisaalta en haluaisi kertoa niille keskenmenostakaan, joten nyt täytyy vielä pari kuukautta malttaa mielensä..Koska te muut ootte miettinyt kertoa raskaudesta töissä?

Mulle myös kahvinjuontion kuulunut työpäivään, mutta nyt oon päättänyt viedä töihin kofeiinitonta teetä ja opetella juomaan sitä kahvitauoilla. Oon ajatellut, että yhden kupin/päivä voin hyvällä omallatunnolla juoda..

Liikunnasta Mun pitäis kans pyrkiä liikkumaan raskausaikana suht säännöllisesti. Mun selkä on aina reistallut, joten täytyy salilla alottaa sen treenaaminen. Just kävin puntarilla, joka näytti 60kg, joka on mun pituselle naisella normaalipaino, mutta aijon pitää huolen, ettei raskauskiloja tulis liikaa. Niitä ei meinaa sitten oo kiva ruveta tiputtelee. Lueskeltuani n.12kg painonnousu on semmonen ok määrä. Nyt siis pitäis ostaa salikortti sekä sykemittari. Tykkään käydä salilla ja spinningeissä ja sain raskaudesta uutta puhtia=) Ja niissä ainakin uskallan käydä..

Ite mietin, miksei mulla oo mitään kunnon raskausoireita. Vähän vaan semmonen öklö olo ja maha turvonnut palloksi..Jotenkin kunnon oireet helpottais tietämään, että pieni kasvaa mahassa..

pikkuinen 4+2?(luultavasti)

 

Jee!
Syke bongattu ultrassa ja laskettuaikakin täsmentyi: 1.11.11.
Mä en kyllä itse tuota sykettä kunnolla havainnut, mutta kätilö sanoi näkevänsä selvästi.

Tänään olo on ollut todella raskautunut; oksettaa, palelee, janottaa, iljettää, jatkuvasti nälkä jne, joten pakkohan se on uskoa, että mahassa jotain todella tapahtuu.

Joku kyseli edellisistä synnytyksistä: Mulla esikoisen pungerrus kesti 38 tuntia, ponnistusvaihe 45min. Lopulta sain oksitosiinitipan ja supistukset lähtivät tekemään tehtävänsä. Ennen tippaa köllöttelin altaassa vyöhyketerapianapit korvissa, se oli synnytyksen paras ja helpoin osio. Tipan asentamisen jälkeen olin kiinni sängyssä, en hirveästi tykännyt, mutta pakkohan se oli. Oksitosiinin tuloksena oli pitkiä ja staattisia megasupistuksia. Mä olin todella väsynyt ja kipeä. Epiduraalin sain, mutta sen tuli hitusen liian myöhään, kun vaikutus alkoi käytännössä vasta silloin, kun ponnistin vauvaa maailmaan.Mitään suurempia tarumoja ei kuitenkaan jäänyt. Eppari tehtiin ja tikkejä tuli komeasti. Toivuin nopeasti.
Toinen synnytys kesti 3h ja ponnistusvaihe 15 min. Eli todella paljon helpompaa oli kuin edellisessä. Lapsivedet menivät jouluyönä ja olin sairaalassa 27.12 saakka, kunnes synnytys aiottiin käynnistää. Supistukset alkoivat kuitenkin itsestään juuri ennen saliin lähtöä ja mä sain synnyttää ilman apukeinoja. Tosin kalvot puhkaisiin heti uudelleen, sillä ne olivat puhjenneet runsaan lapsiveden takia paljon ylempää, eivätkä näin voineet aiheuttaa riittävästi supistustehokkuutta. Tämän toisen synnytyksen aikana sain liikuskella vapaasti, mutta parhaaksi totesin jumppapalloa vasten rötköttelyn tai sen päällä istumisen. Ilokaasulla menttin ja se tehosi hyvin. Ponnistukseen sain spinaalin, joka vei kaikki kivut. Synnytys oli ihana ja voimaannuttava kokemus. Toivottavasti kolmas olis samaa luokkaa. Pelkäsi toista synnytystä vasta juuri ennen käynnistystä, kun edellisen synnytyksen kivut palasivat mieleen. Olikin todella mahtavaa olla itse tilanteen herrana, liikuntakykyinen ja aktiivinen. Kivutkaan eivät tuntuneet nii pahoilta. Epparia ei tehty, tikkejä tuli 3. Toipuminen oli suht nopeaa, tosin pissa lirahti kerran housuun, kun aivastin synnytyksen jälkeen..

Näihin tunnelmiin tänään.
Tervetuloa kaikille uusille!

-F

 

Tervetuloa, Trallaa!

Jenzzi, mulla on tämän viikon torstaina alkuraskauden ultra yksityisellä, rv 6+6. Otin tarkoituksella tuon viikon lopussa, että luulis ainakin sykkeen näkyvän (jos kaikki on kunnossa). Esikoisesta kävin 6+3 ja kyllä silloinkin jo syke näkyi.

Mulla on kans ollu tänään olo, että oonko mä edes raskaana kun aika vähissä on oireet nyt ollu! Hieman on pahoinvointia tänään ollut, mutta mä niin haluisin oksentaa että tulis varmempi olo että todella on raskaana. Kamalaa, kun oikein toivoo että oksettais. Tosin, ei mulla kyllä isoja oireita esikon aikaankaan ollut. Tais olla vielä vähempi kun nyt.

 

Onnea Finja hyvistä ultrakuulumisista! Nyt saadaan sullekin listaan laitettua LA.

 

Ajattelin tulla pikaisesti jakamaan mun ihanat uutiset; meidän äiti ottikin raskauteni aivan mielettömän hyvin!(Kerroin aikaisemmin, että luulin joutuvani suunnilleen banniin suvussani.) Pelkäsin vähintään raivaria, mutta myöhemmin facebookista sain lukea: "Lauantaina kuulin yhden elämäni tärkeimmistä uutisista. Elämä jatkuu! Olipa onnellinen päivä..."
Niin äitini tapaista juoruta koko maailmalle, mutta toisaalta olen todella onnellinen, että saatiin tällainen vastaanotto!

Mutta äkkiä nukkumaan, että jaksaa huomenna herätä töihin, kun niin ihana kamala väsymys piinaa! Toivon, että kaikilla menee kaikki hyvin, ja pysytään mukana loppuun asti!!:heart: (Tähänkin ihanat kamalat raskausoireet; pillitän joka asiasta, hyvä etten nytkin!)

ps. juu vinkkejä kaivataan, että koska kannattaa kertoa työnantajalle! Mulla varsinkin kinkkinen tilanne, kun eivät ole vielä saaneet edes työsopparia lähetettyä eteenpäin!

 

Tein virheen! Kerroin tänään systerille odotuksestani ja sisko onnitteli ja vannoi pitävänsä salaisuuden yhdessä minun kanssani. No mitä vielä...otti fb:n käyttöön ja levitteli asioitani puolituntemattomille ihmisille Minä kun luulin että siskoon voisi luottaa! Ei voinutkaan

 

Voi Susse, tuntuu varmasti ihan kaamealta kun oma sisko pettää luottamuksen. Oliko tämä häneltä ns. "normaalia käytöstä" vai tuliko ihan puun takaa?

Voi hitsi kun käy kateeks noi teidän sovitut, tai jo käydyt (ONNEA FINJA) ultrat. Itsellä kun ei oo tietoa saako sen kun ei yksityinen ehkä ole vaihtoehtona. Noooo mut kärsivällisyyttä!

Hieno juttu helmi!! Yksi stressaava tekijä vähemmän.

Ootte jutskannu tuosta työpaikalle kertomisesta, opiskelijana mun ei tarttee tollasii miettiä mut suurta huolta aiheuttaa kyllä toi opintojen keskeytyminen, onneksi sain tänään juuri kuulla että saan syksyn pitkän harjoittelun suoritettua (jos ei mitään kummallisempia).

Mun synnytys oli ihan karmea kokemus ja kauhulla ja pelolla ajattelen nyt jokapäivä että sen joudun todennäkösesti uudelleen kokemaan. Lapsivedet tuli kylppärin lattialle ja sit hiljalleen sairaalaan. Olin erittäin kipeä 36h kestävien epäsäännöllisten supistusten takia. Sain puudutuksia mut silti oli ihan kidutusta. Ponnistamaan piti lähtee 2vrk syömättä ja melkein 3vrk nukkumatta joten voimia ei ollut, ponnistusvaihe kestikin sit melkein 2h, eppari leikattiin harjoittelijan toimesta joka synnytyksen jälkeen kursiessaan minua kokoon, makuutti vielä puoltoista tuntia selällään siinä likasella sängyllä. Hyh, en halua edes muistella enempää...

Herkkistelyä täälläkin havaittavissa Edellinen viikko oli kiukkuumista niin nyt pillittämistä . Palelee vaan sietämättömästi vieläkin. Yhtään ei lohduta talomme hissiremontti jonka vuoksi koko asunto on betonipölyn peitossa ja korvia huumaavaa melu kun piikkaavat sitä betonia alkaa puol 8 ja kestää puol 4. Onneks pääsee karkuun koululle välillä ja muksukin hoitoon :/

Mut öitä kaikille!

Uuna 5+2

 

Huomenta!

Uunalle vain halusin tulla sanomaan, että olen kohtalotoverisi tuossa synnytyskokemuksessa. Esikoiseni synnytys oli elämäni kauhein kokemus, enkä todella haluaisi enää joutua samanlaiseen tilanteeseen. En ole vieläkään pystynyt puhumaan (synnytyksestä kohta vuosi) kokemuksistani. Aina tulee kyyneleet silmiin. Pelkään kuollakseni uutta synnytystä ja se nyt vähän varjostaa tätä nykyistä raskautta. Aion ensimmäisessä neuvolassa ottaa asian puheeksi (neuvola-täti tosin kyllä tietää nuo minun aikasemman synnytyksen jättämät traumat). Minun pitää ehdottomasti saada apua näihin pelkotiloihin.:'( Jotenkin olen vain siirtänyt ja siirtänyt asioiden läpikäymistä. Ajattelin että aika parantaa haavat ja kultaa muistot. niin ei kuitenkaan ole päässyt käymään. Nyt en pysty enää ajattelemaan asiaa. Anteeksi. Rupean töihin, kun tuli niin paniikkiolo.

 

Onneks olkoon Finja Tosi hieno homma!

Alicelle ja Unalle toivon todella, että seuraava synnytys olisi helopmpi! Itselläni ei vielä synnytyksiä takana, joten en sitä osaa pelätä, ja ehkä hyvä niin!

Nyt on sitten alkuraskauden ultra varattu Ens viikon torstaina mennään yksityiselle ja katotaan miten käy..! Voi kumpa kaikki olis hyvin. :heart:

Mää kerroin eilen mun yhdelle työkaverille. Otti asian tosi hyvin ja halas kamalasti. Sovittiin, ettei kerro muille ja uskon että pitää sanansa. Saa nähdä, kun täältäkin nyt lukenut pettymyksiä Tosi surullista susse.

Mulla on ollu eilen ja tänään kovin kipeinen olo. Kuumetta ei oo, mutta iltasin lämpö nousee. Varmaan liittyy tähän raskauteenki. No, meen kuitenki tänään lääkäriin hakeen saikkua, kun tässä "tilassa" en halua puolikuntosena töihin mennä!

Hauskaa päivän jatkoa! Jenzzi+kikura 5+4

 

Moi! Mulla la 18.11. Kolmas lapsi olisi tulossa ja synnärinä KYS.

 

Hei!

Edellisistä synnytyksistä sen verran, ensimmäisen ponnistusvaihe kesti 2h 30min, toisen 40 min ja kolmannen n. 30 min. Ensimmäisen lapsen painoarvio oli 3500, mutta syntymäpaino oli 4190g. Kyllä raukalla oli pää suippona,kun viimein ulos pääsi.

Kaikki synnytykset ovat olleet kivuliaat, olen kokeillut epiduraalia, ilokaasua. Jostakin syystä eivät vie kipua. Jalat kyllä puutuu. Pelkoa ei kuitenkaan ole jäänyt.

Neuvolaan pitäisi varata aika. Asun pienellä paikkakunnalla ja varmasti neuvolaan sattuu samaan aikaan tuttuja. Sitten puoli kylää jo tietääkin asiasta.

Jos nyt tämä raskaus kestää. Edellinen kesti viikkolle 16.
Ihmetyttää, kun ei ole vielä etova olo alkanut. Eikä päänsärky. Edellisessä raskaudessa olin todella huonovointinen ja pää oli räjähtää.

Vaunut on tallella, mutta vauvakaukalo on ostettava. Kerkesin myydä edellisen. Vaunut ovat vuodelta 2001, esikoiselle ostetut. Hyväkuntoiset ja minusta edelleen nätit.

Ihanan aurinkoinen sää!