Mitä kuoleman jälkeen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pppppppppppppp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pppppppppppppp

Vieras
Onko teillä arvauksia ja mitä ajatuksia kuolema teissä herättää?
Minulla kuoli mummo ja olen nyt miettinyt tätä. Että tässäkö elämä nyt on? Meitä ei enään kukaan muista 500v päästä.
 
haluaisit tulla muistetuksi vielä 500v päästä? Mulle ainakin riittäis että rakkaat muistaa oman elinaikansa. Ei tavallista pulliaista muistella, ne on suurmiehiä/-naisia, joita muistellaan.
 
Kuolemasi jälkeen kehossasi oleva vesi vapautuu luonnon kiertokulkuun ja loput muut jäänteet maatuvat mullaksi. Joten kuolemasi jälkeen olet elämän mahdollistavaa vettä ja kasvien tarvitsemaa kasvualustaa
 
en usko että on mitään, elämä on tässä ja nyt
toki olisi ihana ajatella että kuoleman jälkeen näkee taas rakkaansa ja viettää ikuisuuden onnellisena jne. mutta todennäköisyys on aika pieni..
se selvinnee sitten kun kuolee ja paska mäihä on jos onkin kuoleman jälkeinen elämä missä mulla on kyllä sunntana sitten tuo alakerta... :D
 
Jos kuoleman jälkeen olisi jotain henkimaailmaa mitä en tiedä uskoako niin mitä tapahtuu kuollessa eläimille? Onko heillä mitään paikkaa tai sielua tai henkeä?
 
Sen muutaman kerran mitä olen kuolemanporteilla käyny, voisin todeta etten taho kuolla. Äitee on aina ollu vastassa ja sehän tarkottaa sitä että jouvun kans helvettiin ja viettämään iäisyyden sen kans... Mielummin tämä maanpäällinen tuska. :kieh:
 
Kerrotko lähemmin?

No esim yks tapaus, oli ihan hemmetin rauhallista, hiljasta, pimeää mut silti valosaa, semmonen "vanha ympäristö", meän kotitalon pihassa, saunan terassilla istuin äitin kans juttelemassa. Kaikenlaista juteltiin tilanhoijosta (se ikäänkuin neuvo minua asioissa jotka mulla ja veljellä oli noussu ongelmaksi, kylläki ihan itsestäänselviä juttuja jotka ois myöhemmin ilman tuota "keskusteluaki" hoksannu) ja siitä myös ettei oo minun aika vielä lähteä ko minua tarvittaan muualla.

Yhen kerran ko nukahin (sain pahan sairaskohtauksen sairaalassa) tavallaan heräsin uuestaan ja äiti istu siinä ja sano että joko mennään. Käänsin kylkeä ja tuli vaan pimeää, heräsin myöhemmin teholta...
Tuon jälkeen oon miettiny paljonki sitä että onko mulla nyt henki löysällä, oonko mie sen tarvittavan tehny, eikö minua ennää tarvi täällä mihinkään? Koska se kysy joko mennään...

Mulla on vähän semmonen uskon-en-usko asenne nuihin juttuihin. Vielä parin viikonki jälkeen ne on tuntunu tosi vaikuttavilta ja todellisilta, mut joku järkipuoli minussa silti sannoo että ne on unta vain.
 

Yhteistyössä