ARGH!! Mikä päivä (sympatiaa kiitos)

  • Viestiketjun aloittaja Voih
  • Ensimmäinen viesti
"myy"
Ei voi taas kerran sanoa muuta kuin pahoittelut ap:lle. Oli ongelma kuinka suuri tai pieni, niin eikö sitä voi olla jotenkin ystävällinen toiselle. Mikä siinä on että ei voi osoittaa myötätuntoa vaan pitää alkaa ryöpyttämään.

Ap:lla on huono päivä ja kaipasi sympatiaa. Onko sillä väliä lopulta miksi hänellä on huono päivä? Tarviiko tarttua jokaiseen sanaan ja kääntää asiat ap:ta vastaan?

En oikeastaan tiedä miksi edelleen jaksa yllättyä siitä, että täällä on runsaasti kirjoittajia jotka eivät vaivaudu olemaan ystävällisiä vaan on pakko suoltaa näppikselta pahaa oloa toisille. Ei tarvi valehdella tai mielistellä mutta normaalia kohteliaisuutta voisi opetella.
 
aapeee
[QUOTE="myy";23050189]Ei voi taas kerran sanoa muuta kuin pahoittelut ap:lle. Oli ongelma kuinka suuri tai pieni, niin eikö sitä voi olla jotenkin ystävällinen toiselle. Mikä siinä on että ei voi osoittaa myötätuntoa vaan pitää alkaa ryöpyttämään.

Ap:lla on huono päivä ja kaipasi sympatiaa. Onko sillä väliä lopulta miksi hänellä on huono päivä? Tarviiko tarttua jokaiseen sanaan ja kääntää asiat ap:ta vastaan?

En oikeastaan tiedä miksi edelleen jaksa yllättyä siitä, että täällä on runsaasti kirjoittajia jotka eivät vaivaudu olemaan ystävällisiä vaan on pakko suoltaa näppikselta pahaa oloa toisille. Ei tarvi valehdella tai mielistellä mutta normaalia kohteliaisuutta voisi opetella.[/QUOTE]

Kiitos :)
 
[QUOTE="myy";23050189]Ei voi taas kerran sanoa muuta kuin pahoittelut ap:lle. Oli ongelma kuinka suuri tai pieni, niin eikö sitä voi olla jotenkin ystävällinen toiselle. Mikä siinä on että ei voi osoittaa myötätuntoa vaan pitää alkaa ryöpyttämään.

Ap:lla on huono päivä ja kaipasi sympatiaa. Onko sillä väliä lopulta miksi hänellä on huono päivä? Tarviiko tarttua jokaiseen sanaan ja kääntää asiat ap:ta vastaan?

En oikeastaan tiedä miksi edelleen jaksa yllättyä siitä, että täällä on runsaasti kirjoittajia jotka eivät vaivaudu olemaan ystävällisiä vaan on pakko suoltaa näppikselta pahaa oloa toisille. Ei tarvi valehdella tai mielistellä mutta normaalia kohteliaisuutta voisi opetella.[/QUOTE]

Peesi. Käsi ylös joka ei ole KOSKAAN ärsyyntynyt tai valittanut pienestä.
 
Blue
[QUOTE="myy";23050189]Ei voi taas kerran sanoa muuta kuin pahoittelut ap:lle. Oli ongelma kuinka suuri tai pieni, niin eikö sitä voi olla jotenkin ystävällinen toiselle. Mikä siinä on että ei voi osoittaa myötätuntoa vaan pitää alkaa ryöpyttämään.

Ap:lla on huono päivä ja kaipasi sympatiaa. Onko sillä väliä lopulta miksi hänellä on huono päivä? Tarviiko tarttua jokaiseen sanaan ja kääntää asiat ap:ta vastaan?

En oikeastaan tiedä miksi edelleen jaksa yllättyä siitä, että täällä on runsaasti kirjoittajia jotka eivät vaivaudu olemaan ystävällisiä vaan on pakko suoltaa näppikselta pahaa oloa toisille. Ei tarvi valehdella tai mielistellä mutta normaalia kohteliaisuutta voisi opetella.[/QUOTE]

Ei kukaan ole pahasti sanonut. Ihmetelleet vain, koska noi ap:n ongelmat on ihan jokapäiväistä selviytymishuttua vauva-arjessa.
 
hrgi
mä ärsyynnyn helkkarin helposti omassa elämässäni mut en mä silti tajua mikä tossa on ongelma. Ärsyyntyneenä mä kantaisin entistä helpommin ne vaunut alas :D
Sama minulla! Ärsyyntyneenä olisin taatusti kantanut ne vaunut vaikka 6 kerrosta, siivonnut koko talon, kävellyt vaikka 10km ostoksille ja shoppaillut sydämeni kyllyydestä tai mahdollisesti lähtenyt junalla sukulaisiin kera vauvan :) Niin me ollaan erilaisia.
 
"hups"
Mikä marttyyriMartta täällä kiukkuaa... :D
Minä kyllä sisuuntuisin ja kantasin ne vaunut, vaikka paikat ois hellänä alakertaan ja menisin omille menoilleni vauvan kanssa. Kehuisin sitten illalla miehelle kuinka olikaan ihana päivä ;)
 
jaahas
Ryhditäydy nyt nainen!
Olisit soittanut niille kavereille ja selvittänyt tilanteen...ei kovin hyviä kavereita sitten ole jos siitä olisi joku meteli noussut. Toisekseen jos on niin avuton ettei kärryjä saa ite alakertaan, mutta jaksaa silti hillua kaupungilla niin on ehkä prioriteetit vielä hakusessa.
Oisit kilauttanu kaverille, roudannu ne satakiloa paianvat kärryt alas ja lähteny kaupungille vauvan kanssa.
 
heh,ei mulla ainakaan ollut rankkaa KUUKAUSI synnytyksen jälkeen :D huh.. ensimmäisinä päivinä ois voinu tehdä tiukkaa tuo rattaiden vieminen portaita pitkin alas,mutta kunnialla siitäkin selvisin.. nyt kuules vähän eri asenne elämään. ei tollasella murjottamisella saa kun vielä paskemman mielen !
 
Ei nyt pahalla, mutta mä en nähnyt tuossa mitään ongelmaa.

Mä olen ollut viikon YKSIN 4n lapsen kanssa, joista nuorin viikon ja 4 päivää vanha, seuraava 3v, seuraava 4,5v ja vanhin 6,5v. Olen kuskannut kerhot ja eskarit, neuvolat ja hammaslääkärit, käynyt kaupassa ja tehnyt kaiken yksin. Kantanut jopa sisarusrattaita tuolla ulkosalla, kun en kinoksista päässyt yli. Juu ja mulla on edelleen jälkisupistuksia, mutta minkäs teet :)

Tekaistu juttu =)
 
D
..ja kannoin SEKÄ vaunut ETTÄ ison vaununkopan portaita YLÖS, sylissä. Hitto että oot avuton. Ai niin juu, ENNEN synnytystä viimeisellä kolmanneksella kannoin SEKÄ mahan ETTÄ yhden lapsen reppuselässä JA kauppakassit molemmissa käsissä kun rattaat olivat hajonneet ja mies muualla. Eikä se mun mielestä nyt edes mikään big deal ollut. Nyt on kolme lasta ja reissaan heidän kanssaan julkisilla ja kivaa on! Muutaman kerran tulee ennen seitsemääkin herättyä, joskus jopa käyn kaupassa jo siihen aikaan kun eka kauppa aukeaa. Töissä taannoin, kun jalka oli murtunut kahdesta kohtaa, kinkkasin tietenkin pakkasessa keppien kanssa muutaman kilsan töihin, mitäs sitä nyt viikkotolkulla kotona makaamaan, palatessa kannoin ruuat repussa. En voi edes uskoa että joku voi olla noin helkkarin tavi. Mitä jos sä jäät joskus yksin?? Osaatko tehdä MITÄÄN?
 

Yhteistyössä