"Kauheita tarinoita" lapsuudestasi

Joita olet kertonut omille lapsillesi, kun ne marisevat tyhmistä asioista.
Enkä nyt tarkoita tässä oikeita kamalia lapsuudentapahtumia, vaan tällaisia:
Silloin kun olin sun ikäinen
- meillä ei ollut kuin telkkari, ja ohjelmaa tuli vain kahdelta kanavalta
- mitään tallentavia digibokseja, cd-laitteita, tietokoneita edes kännyköitä ei oltu keksitty, muista puhumattakaan, oli vaan lankapuhelin
- me vietettiin aikaa piirtelemällä, askartelemalla, pelaamalla lautapelejä, ulkona, keksittiin kaikkia mielikuvitusleikkejä
- pitserioita ei ollut missään, hampurilaisistakaan ei tiedetty, kebabeista puhumattakaan, syötiin vaan kotona tehtyä kotiruokaa
- oli itsestään selvää, että koulumatkat käveltiin, mulla oli 4 km matkaa mennen tullen eikä mitään kyydityksiä ollut
- kouluruokana oli silakkalaatikkoa, tillilihaa, makaronivelliä, maksapihvejä ja niitä piti tosiaan syödäkin, se ei ainakaan mun opettajalle riittänyt että maistoi

 

Kutakuinkin kaikki nuo olen kertonut. Että "kyllä nykyään on helppoa, toisin oli silloin kun minä olin pieni".

8-vuotias kysyikin multa katsoessaan ohjelmaa dinosauruksista, että "äiti, oliko noita silloin kun sä olit pieni?"

 

Ekana tuli mieleen, että ap taitaa olla aika vanha

 

[QUOTE="Jaiks";23019395]Ekana tuli mieleen, että ap taitaa olla aika vanha [/QUOTE]

Juu, olen 45- vuotias. Siihen aikaan kun olin lapsi, ei ollut oikeastaan keksitty mitään. Ei edes maitotölkkejä. Maitokin myytiin muovisissa pusseissa, pussit laitettiin sellaiseen muoviseen kaatimeen ja niistä leikattiin yksi kulma auki. Meillä oli muuten oranssi maitokaadin, johon ne pussukat sullottiin. Kun olin 7-8 v tuli jugurtit kauppoihin.
Ne oli vihreissä neliönmuotoisissa pakkauksissa joissa ei lukenut mitään, paitsi kannessa, ja kärtin aina äidiltä, että se olisi ostanut hedelmäpommi- jugurttia.

 

Kaikki perheen 7 ihmistä käytti sitä yhtä ja samaa puhelinta..

 

Kokeilin röökinpolttoa heinätallissa.

 

Samoja kokemuksia mulla t. 43v
Meillä oli mustavalkonen telkkari jossa oli kaksi kanavaa ykkönen ja kakkonen ohjelmaa tuli vain illalla muutama tunti muulloin virityskuvaa tai lumisadetta.
Radiosta kuunneltiin lastenkuunnelmia ja tosiaan ulkona leikittii paljon kirkkistä, rosvoa ja poliisia, näyteltii lapsi porukalla vitsejä hiihdettii ja luisteltii....

 

Joo ja kavereita haettii menemällä oven taakse pimpottamaan jos oli kotona avas jos ei ollu nii sit ei ollu. Ei puhettakaa, et siihe olis käytetty puhelinta

 

[QUOTE="vieras";23019270]
- me vietettiin aikaa piirtelemällä, askartelemalla, pelaamalla lautapelejä, ulkona, keksittiin kaikkia mielikuvitusleikkejä
[/QUOTE]

Mun mielestä nämä ei ole kauhutarinoita, vaan juuri päinvastoin!

 

en mà ikinà vertaile lapsuusaikojani oman lapseni kanssa. eri aikakausi, eri maa, kaikki niin erilaista. mutta silti kuitenkin kaikki pohjimmiltaan ihan samanlaista, suurinpiirtein samat perusarvot. sekavaako?

 

- karkkia myytiin kioskeilla niin, että karkit oli laatikoissa ja niissä laatikoissa oli numerot ja sitten niitä ostettiin, että sanottiin noita markalla jne.
- kanavia oli kolme ja ohjelmaa ei tullut ympäri vuorokauden
- internetiä ei ollut, pelikonsoleita oli jonkun verran, mutta läheskään kaikilla ei niitä ollut, elektroniikkapelit oli suosittuja
- huvipuistoissa oli ikä- eikä pituusrajat
- Lauantaipussi oli paljon parempi
- lautapelit oli suositumpia kuin nykyään
- puhelinkopit
- matkapuhelimia ei ollut vaan ainoastaan lankapuhelimet
- ihmiset matkustelivat vähemmän ulkomailla
- värikkäät tuulipuvut ja haalarit oli suosittuja
- 20-vuotiaat näytti 40-vuotiailta
- melkein kaikkiin juhlavaatteisiin kuului olkatoppaukset

 

Ei lapset tuollaisia ymmärrä, jos ovat tottuneet johonkin muuhun.

 

Kaikki perheen 7 ihmistä käytti sitä yhtä ja samaa puhelinta..

Ja sitten jos oikein rankkoja juttuja lapsille tarvitaan, niin voit kertoa, että nykyisten pari-kolmekymppisten isovanhempien nuoruudessa koko perhe joi piimää yhdestä ja samasta astiasta.

Puulusikoita oli sentään koko porukalle, mutta puurokin kauhottiin samasta kattilasta. Ja se syötiin ihan marisematta, koska oli tosi positiivista, että oli puuroa.

 

Koko perheellä ei ollut omaa puhelinta, vaan jos tärkeää asiaa tultiin, niin juostiin muutama sata metriä naapuriin soittamaan.
Samoin ei autoa, kylän ainoaan kauppaan 1 km ja seuraaviin 30 kilometriä, joihin pääsi linja-autolla, joka kulki 2 kertaa per päivä.
Vesi haettiin kaivosta kantamalla tai kesäisin pumpattiin käsin esim. saunalle. Vessaan vetoon tuli vettä, mutta se oli muuten käyttökelvotonta. Tämä vesikin piti pumpata säiliöön kesät talvet kylmässä kellarissa.
Jos halusit pestä esim. tukkasi muulloin kuin saunapäivinä ( 2 krt/vko) jouduit hakemaan veden hetteestä ja lämmittämään kattilalla liedellä.

Ja ikää minulla dinosauruksella on reilusti alle 40 vuotta, meidän perhe eli vaan aika ekoelämää, vaikka ei sitä silloin tajunnutkaan ekoelämäksi.

 

Kaikki perheen 7 ihmistä käytti sitä yhtä ja samaa puhelinta..

Ja oli ihmisiä, joilla ei ollut lainkaan puhelinta. Puhelimella soitettaessa piti muistaa numero tai osata katsoa puhelinluettelosta ja puhelimessa ei ollut näyttöä, josta näki veivaamansa numerot.

 

Itse olen reilusti alle kolmekymppinen, mutta ovat ajat kovasti muuttuneet minunkin lapsuudestani...

Kännykät alkoivat yleistyä minun ollessani ala-asteella, eikä silloin todellakaan ollut itsestäänselvyys että kaikille tarhaikäisistä alkaen hommattiin oma kännykkä niin kuin nykyään. Tavalliset lankapuhelimet silloin olivat vielä perheen yhteisessä käytössä. Itse sain ensimmäisen kännykkäni kuudennella luokalla käytännön syistä, ja se sama rotisko olikin sitten minulla monta vuotta.

Minun varhaislapsuudessani musiikkia kuunneltiin vielä kaseteilta, jotka olivat kaikki pilalle venyneitä ja nauhat kierossa Samaten vhs:t olivat hankalia, aina sai olla rullaamassa nauhaa takaisin kun venyi.

Minulle tai kavereilleni ei todellakaan maksettu kotitöistä niin kuin usein tunnutaan nykyään tekevän, kotityöt ja omien jälkien siivoaminen kuuluivat jokaisen velvollisuuksiin.

Minulla ei koskaan teininä ollut mitään minuutintarkkoja kotiintuloaikoja, ei myöskään kavereillani, riitti että kerroin rehellisesti vanhemmille minne olen menossa ja kenen kanssa. Vanhempani eivät myöskään olleet joka raivon/kiukunpuuskasta ja epätavallisesta käytöksestä viemässä minua hoitoon. Olen myös kiipeillyt puissa ja kaikkea muuta vaarallista mikä nykyään ei tulisi kysymykseenkään. Kaiken kaikkiaan kasvatus oli paljon löyhempää kuin nykyään kun kaikesta ollaan aivan hysteerisiä. Sain myös lapsena karkkia ja valmisruokia, kuten muutkin, mikä nykyvanhempien mielestä on hengenvaarallista

 

[QUOTE="minttu";23019575]Mun mielestä nämä ei ole kauhutarinoita, vaan juuri päinvastoin! [/QUOTE]

Näitä kerrotaankin omille lapsille niissä tilanteissa, kun ne tappelevat pelivuoroista eikä ole mitään tekemistä. Että keksisivät sitä tekemistä, ei siihen tarvita mitään hiton pelikoneita kun ei niitä ole ennenkään tarvittu

 

En mäkään oo kun reilu 30v mut ei ollu kännyjä, cd-soittimia yms, töllö josta näkyi kaksi kanavaa ja myöhemmin 3. Videotkin olivat harvinaisempia.
Kouluun käveltiin säällä kun säällä ja muutenkin leikittiin sen sijaan että ois istuttu pelikoneiden ääressä.
Ajat on muuttuneet kyllä aika paljon ja tuskin koulussakaan enää silakoita ruokana on.
saapa nähdä tulenko noista puhumaan aikanaan pojalle jos se narisee.

 

-Meillä ei koskaan ollut kääretorttua, dominokeksejä tai muuta hyvää herkkua kahvin kanssa. Ainoastaan Marie-keksejä tai jotain itsetehtyä pahaa kuivakakkua. (nykyään kylläkin pidän siitä)
-Karkkipussit olivat sen kokoisia kuin nykyään ovat pienimmät.
-Meillä ei ollut autoratoja, rattikelkkoja eikä muutenkaan ylenmäärin leluja. (olivat toki keksitty joo mut maksoivat jonkun verran)
-Lastenohjelmia pystyi katsomaan vain silloin kun niitä tuli tv:stä, mikä oli siis tunnin päivässä.
-Haalarit ja ulkopuvut eivät pitäneet vettä vaan kastuivat hetkessä ja samoin lapaset oli aina märät.
-Äidit eivät seisseet ulkona vahtimassa vaan yksin piti leikkiä ulkona.
-Kypärää ei käytetty pulkkaillessa, luistellessa saati pyöräillessä.

Näillä kauhutarinoilla välillä herättelen yltäkylläisyydessä kasvanutta narisijaa.

 

En mä tiedä onko nyt niin kauheita juttuja, mutta olen kertonut omasta lapsuudestani .

-Ei ollu kännyköitä, vaan piti lankapuhelimella soittaa, ja se puhelin oli eteisessä missä koko perhe kuuli, ja piti puhua "salakieltä" jos halus ettei muut perheessä tajua mistä puhuttiin.
-Kouluun piti kävellä säässä kuin säässä, koska vanhemmat oli töissä (esikoinen nurisee kun joutuu kävelemään tuohon 20m päähän bussipysäkille odottamaan aamuisin).
-Ensimmäisen pelikoneen sain 11-12v (nintendo) ja muistampa kun ensimmäiset videotkin ostettiin, olin joku 4v.
-Jos halus jonkun tietyn biisin kasetille, piti odottaa radion vieressä koko päivä sormi rec-nappulalla. Kyllä nyt on helppoa kun voi vaikka youtubesta ladata koneelle ja siitä polttaa levylle tai laittaa mp3:seen.
-Telkkarista näky vaan 3 kanavaa.
-Harrastuksiin ym menoihin mentiin itse pyörällä tai kävellen, eikä vanhemmat kuskanneet joka paikkaan.

Näitä juttujahan riittää, ja meidän lapset on varmaan kyllästymiseen asti joutuneet kuuntelemaan .

 

Pikku-Fiatiin mahtui 2 aikuista ja 6 lasta, joista yhden turvaistuin oli etupenkillä. Turvavyöt?

Höh.

 

- Ensimmäinen kännykkä oli pikkuveljen kanssa yhteinen.
- Kouluun käveltiin joka ikinen päivä, säästä riippumatta.
- Vanhemmat eivät todellakaan kuskanneet mihinkään kaupoille, kirjastoon, rannalle tai mihinkään muuallekaan, vaan itse käveltiin tai pyöräiltiin.

 

En mä tiedä onko nyt niin kauheita juttuja, mutta olen kertonut omasta lapsuudestani .

-Ei ollu kännyköitä, vaan piti lankapuhelimella soittaa, ja se puhelin oli eteisessä missä koko perhe kuuli, ja piti puhua "salakieltä" jos halus ettei muut perheessä tajua mistä puhuttiin.
-Kouluun piti kävellä säässä kuin säässä, koska vanhemmat oli töissä (esikoinen nurisee kun joutuu kävelemään tuohon 20m päähän bussipysäkille odottamaan aamuisin).
-Ensimmäisen pelikoneen sain 11-12v (nintendo) ja muistampa kun ensimmäiset videotkin ostettiin, olin joku 4v.
-Jos halus jonkun tietyn biisin kasetille, piti odottaa radion vieressä koko päivä sormi rec-nappulalla. Kyllä nyt on helppoa kun voi vaikka youtubesta ladata koneelle ja siitä polttaa levylle tai laittaa mp3:seen.
-Telkkarista näky vaan 3 kanavaa.
-Harrastuksiin ym menoihin mentiin itse pyörällä tai kävellen, eikä vanhemmat kuskanneet joka paikkaan.

Näitä juttujahan riittää, ja meidän lapset on varmaan kyllästymiseen asti joutuneet kuuntelemaan .

Tää on kyllä semmonen asia jonka haluisin muistaa tolle 7v. tytölle kertoa, jos rupee jossain välissä nurisemaan noista biisien lataamisista
Muistan kun eilisen kun saatoin maata radion vieressä koko päivän ja kyttää että koska sieltä tulee joku hyvä biisi

 

No miekin olen vähän päälle neljäkymmentä ja kovin tutulta kuulostaa mainitut asiat. Omat lapset ovat joskus ihmetelleet et eikö sillon ollu värejä vaan kaikki oli mustaa, valkoista, harmaata kun äiti eli minä olin lapsi? Tämän ovat saaneet siitä päähänsä kun ovat kattoneet mun lapsuuskuvia joista osa on mustavalkokuvia.

 

Pikku-Fiatiin mahtui 2 aikuista ja 6 lasta, joista yhden turvaistuin oli etupenkillä. Turvavyöt?

Höh.

Turvavöitä ei tosiaan ollut, meilläkin oli Wartburg joka piti ihan kauheeta meteliä. Siellä heiluttiin takapenkillä ajon aikana ja makailtiin välillä lattiallakin, isä vaan välillä ilmoitti että ei saa renkuttaa etupenkkiä kun hän ajaa. Voi kauhistus