Kokemuksia n.2vuoden ikäeroista lapsilla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "aapee"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

"aapee"

Vieras
Heippa hei:)

Te joilla lapset 2v ikäeroilla kuinka nopeasti vanhempi lapsi on saanut nuoremmasta leikkiseuraa ja puuhakaveria?! Miten on sisaruus lähtenyt sujumaan??
 
Ekalla ja tokalla on 1v5kk ja tokalla ja kolmannella 1v9kk.

Kaikki pelotteli kuinka hirveää tulee olemaan, elämä muuttuu ihan helvetiksi ja jne. Sen myönnän, että kakkosen paha koliikki oli aika hirveää, eikä kolmosen korvakierrekkään mitään herkkua ollut, mutta pääsääntösesti olen nauttinut koko ajasta. <3 Päivääkään en pois antaisi. Esikoinen ja kakkonen on aina ollu kun paita ja peppu ja kolmonen on nyt 1v8kk ja hirveä hyvä perävaunu on jo näille isommille :)
 
Leikkikaveria miltei heti. Paita ja peppu ovat olleet aina. Esikoinen tuli sairaalaan katsomaan mua ja kuopusta, ei osannut esikoinen sanoa vauva niin sanoi "pupu". Ovat jo piakkoin 10v ja 8v. Edelleen toistensa parhaat kaverit. Kuopus lähti jo kolmikuisena liikkeelle ihailemansa isosiskon perään.
 
Hei! Meillä lapset alkaneet nyt enemmän oikeasti leikkiä kahdestaan ja nauttia yhteisleikistä kun pienempi 1v8kk ja vanhempi 3.5v. Varmaan sitten kun pienempi oppii vielä kunnolla puhumaan niin leikit tästä vielä paranevat.
 
Lapset nyt 8-v, 6-v ja 4-v ja aluksi oli aika säpinää, mutta nykyään ja jo monta vuotta ovat leikkineet keskenään. Todella paljon seuraa toisille. Ehkä norimmaisen pitää olla n. yli 2-v, että edes jotakin leikeistä tajuaa ja 3-vuotias taas enemmän ja 4-v jo osaa jakaakin.
 
Lapsilla ikäeroa 1v10kk. Nuorempi nyt tasan kaksi ja tämän talven aikana oppineet oikeasti leikkimään keskenään. Siis enemmän "hyötyä" pikkusisaruksesta kuin haittaa esikoisen vinkkelistä katsottuna.
 
meillä ikäeroa 2.5v ja heti kun lattialla aloin pitämään niin heti oli isosisko leluja tarjoamassa ja viihdyttämässä niinkuin kerhossakin teki muiden vauvoille.Ja nyt kun kuopus on 1.3V ja keskimmäinen 3V7kk leikkivät kahdestaan melkein aina ja ilman toista eivät osaa olla.
 
Paita ja peppu ihan alusta asti. Yhteisiä leikkejä siitä lähtien kun kuopus oli jotain 8 kk ja esikoinen 2 v 8 kk, sitä ennenkin toki isompi viihdytti vauvaa ja "leikki" tämän kanssa.

Nyt 7 v ja 5 v iässä ovat sekä toistensa arkkiviholliset että rakkaimmat leikkikaverit.
 
meillä tasan 2v ikäero pojilla, nuorempi nyt 5kk. Nyt alkaa leikkimään jo keskenään kun kuopus juuri alkoi ryömimään, isoveli tuo ja vie leluja ja juttelee pikkaselle :)

mulla myös 2 kaveria joilla sAama ikäero lapsilla, me kaikki 3 olemme riidoissa miehien kanssa, oma ja yhteinen aika kortilla, esikoinen uhmaiässä ja pinna kireellä. onhan tää ihanaa.mutta kannattaa varautua ainakin siihe, että suhde joutuu koville ja että sen eteen kannattaa tehdä töitä :/

mies tuli just kotiin, oli hänen harrastepäivä ja olen PUHKI. omaa aikaa ei voi ottaa tolkuttomasti koska sitten ei homma pelitä....
 
Hieno kuulla:D Meillä ei vielä lapsia, mut n. kahden vuoden ikäeroa kaavaillut..ja kahta tai kolmea vuotta!!:) Mut siis kannustatte tämmöseen ratkasuun?

minä vain: eli esikolle olisi hyötyä 2v nuoremmasta vaikka pienempi ei aluks niin osaisi mukana leikkiä?
 
Mulla nuorimmilla tasan kaks vuotta ikäeroa ja ovat olleet pienestä pitäen kuin paita ja peppu. Kuopuksen vauva-aikana omatoiminen isosisko nautti veljen hoitamisesta ja siitä lähtien kun pikkuveli oli n. puoltoistavuotias ovat leikkineet käytännössä aina ja koko ajan yhdessä.

Alussa leikki oli tyyliin "se nyt sanois että..." ja pikkuveli sanoi mitä käskettiin, mutta nyt 3- ja 5-vuotiaina ovat jo melko tasapuolisia leikin kulun suhteen. Tosin vieläkin siskolle saattaa tulla hoivapuuskia, jolloin pikkuveli ymmärtää taantua vauvaksi ja sitten leikitään sen kaavan mukaan.
 
Pojilla ikäeroa 2 v 1 kk. Alku oli rankkaa kun esikoisella oli ihan hirveä uhma. Ei onneksi purkanut sitä vauvaan mutta meihin vanhempiin kylläkin. Nuoremman ollessa vajaa 1v alkoivat leikkiä yhdessä ja nyt nuo 3 ja 5 v ovat toistensa parhaat kaverit :).
 
Meillä on ikäeroa 1v 11kk, ja kuopus on nyt 4,5kk. Tähän saakka ainakin kaikki on sujunut uskomattoman hyvin, kun ottaa huomioon esikoisen tahtoiän. Muita lapsia 2-vuotiaamme saatta joskus vihoissaan läpsiä, mutta pikkusiskoa ei onneksi juuri koskaan. Aina on huolehtimassa siskosta, ja jos on ollut erossa siskostaan, niin aina ekana kysyy siskoaan, kun nähdään <3 Pelkäsin, että esikoinen jäisi vaille huomiota ja tästä seuraisi läpsimistä yms., mutta pikkuhiljaa esikoinen on oppinut leikkimään välillä yksinkin, on aina ollut hyvin seurankipeä. Usein meilläkin esikko kiikuttaa leluja siskolleen, haluu ottaa syliin tms... Ainut, mikä aluksi oli esikoiselle hankalaa, oli imetys. Se oli hänestä sietämätöntä, kaipa kuopus sai silloin ns. totaalisen huomion, joten... kiljumista yms. seurasi.
Miedän vanhempien jaksaminen onkin ollut hieman haastavampaa. Nyt onneksi jo helpottaa, kun kuopuskin menee ihmisten aikaan yöunille. Mutta kaksi ei mielestäni todellakaan mene samassa kuin yksikin... Omaa aikaa on tosiaan vain välillä iltaisin, siihen oli totuttelemista. Välillä myös tuntuu, että ulos lähteminen on työn ja tuskan takana, jompikumpi huutaa kuumissaan joka tapauksessa. Mutta se kai kuuluukin asiaan ;) Rankahkoa on, mutta on tää sen arvoista!!
 
Minulla on neljä vanhinta lastani syntynyt siten että ikäero aina seuraavaan ollut hiukan vajaa 2 vuotta. Miellän sen ilman muuta toimivimmaksi ikäeroksi sisarusten välillä (on kokemusta myös sekä pidemmistä, että lyhyemmistä ikäeroista(, mutta epäilemättä se aina myös persoonakysymys.
 
Meillä ikäeroksi tulee aikalailla se tasan 2v kun tämä toinen syntyy, jos siis kaikki menee hyvin.
Mukava lukea muiden kokemuksia lapsista tämmösellä ikäerolla... :)
 
Oikein hyvin, mun mielestä se on paras ikäero! Mulla ja sisaruksillani on läheiset välit, ja omat lapseni ovat leikkineet keskenään hyvin -toki riitojakin on, mutta siis leikit sujuvat jo aika pienestä (jos esim vertaa 7v tyttöämme ja 5v ja 3v pikkusiskoa, niin 5v leikkii sujuvasti kummankin kanssa, mutta 7v ei aina jaksa tuota pienintä). Sitten meillä on yks 1,5 vuoden ikäero, nämä on taas aika mustasukkaisia toisilleen, joka toki voi johtua luonteestakin, mutta kyllä puoli vuotta lisää olisi saattanut tehdä jo ison muutkosen.
 
IKäeroa 2v 4kk. Alkuun oli kivaa, ihana vauva, kun pysyi paikallaan... Sitten tuli koliikki ja korvakierre, ei niin kivaa. Sitten tyhmä vauva oppi ryömimään ja rikkoi kaikki leikit.
Nyt kun ovat 1.5v ja vajaa neljä, alkaa löytyä yhteinen sävel, vaikka edelleen herkästi tulee kinaa leluista ja varmaan jatkossakin.
uskon et tämä on ihan luonteista kiinni, meillä molemmat ovat hyvin itsepäisiä ja vahvatahtoisia, jota kyllä pidän ihan hyvänä ominaisuutena. Mutta melkoista ääntä saadaan aikaseksi välillä...
Toisaalta ovat superaurinkoisia tapauksia kun on hyvä hetki, eikä tarvii tapella samasta lelusta :)
Haleja ja suukkoja jaetaan puolin ja toisin :heart:
 
Meidän pojilla 1v8kk ikäeroa, nyt ovat 3v5kk ja 1v8kk. Nyt alkaa olla että leikkivät oikein hyvin toistensa kanssa. Nuorempi velikin kovasti jo rakentaa legoilla ja palikoilla eikä pelkästään särje rakennelmia. Tappelua tulee vielä lelujen jakamisesta mutta isompi on oppinu joustamaan kun sille pystyy puhumaan järkeä "jos pikkuveli leikkii nyt niin odota sinä vuoroa, kohta on sinun vuoro leikkiä sillä" ja sit oottaa kyllä, pikkuveikka pian kyllästyy leluun. Ja isoveli ei osannut olla vauvan syntyessä vielä yhtään mustasukkainen. Autteli, osasi tuoda vaipan ja tutin ja jos tuli itku vauvalla niin toi oman uniriepunsa vauvalle lohdukkeeksi. <3
 

Yhteistyössä